Korkojen nousu huolestuttaa asuntovelallisia – suomalaiset panostavat säästöihin ja korkosuojiin
1.6.2023 06:31:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen mukaan yleisin keino varautua korkojen nousuun on säästöjen kartuttaminen. Vastaajista joka viides ilmoittaa käyttävänsä korkokattoa tai korkosuojaa. Tutkimus paljastaa myös, että joka neljäs asuntolainanottaja kokee asuntolainoihinsa liittyvän riskejä. Asia korostuu erityisesti nuorempien ikäryhmien vastauksissa. Suomalaisten halu varautua taloudellisiin haasteisiin ja säilyttää taloudellinen vakaus korostaa tarvetta suunnitella ja mitoittaa talouden kulut huolellisesti.
Koron nousun uhka herättää suomalaisten asuntovelallisten keskuudessa huolta, ja monet etsivät keinoja varautua siihen. Finanssiala ry:n (FA) julkaiseman vuoden 2023 Säästäminen ja luotonkäyttö -kyselytutkimuksen mukaan yleisin keino varautua koron nousuun ovat säästöt, joita on hankkinut noin kolmannes vastaajista. Toiseksi yleisimpänä keinona mainitaan korkokatto tai korkosuoja, jota hyödyntää 22 prosenttia vastaajista. Lisäksi 15 prosenttia vastaajista korostaa kulujen nousun tiedostamista, suunnitelmallisuutta ja kulujen mitoitusta osana varautumista.
Tutkimuksesta käy ilmi myös, että joka neljännes asuntolainan ottaneista vastaajista kokee asuntolainaansa liittyvän riskejä. Tämä luku on kasvanut edellisvuosiin verrattuna. Erityisesti nuoremmat ikäryhmät, kuten 15–39-vuotiaat, näkevät riskejä muita enemmän.
FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila pitää kotitalouksien huolta ymmärrettävänä: "Korkotason nousu on ollut nopeaa ja voimakasta. Moni ehti viime vuosien aikana jo tottua nollakorkomaailmaan, jossa lainojen korkokulut olivat hyvin pieniä. Tämä vaihe on nyt jäänyt taakse ja olemme palanneet aikaan, jossa rahalla on hinta. Talouden kannalta tämä on terve tilanne, mutta monille velkaantuneille se voi aiheuttaa ongelmia.”
Kyselytutkimuksen mukaan asuntolainaa koskevien riskien joukossa suurin huoli liittyy korkotason merkittävään nousuun. Tämä viittaa siihen, että asuntovelalliset ovat herkkiä korkojen vaihteluille ja pelkäävät korkeampien korkojen vaikutusta taloudelliseen tilanteeseensa.
Säästämisellä puskureita yllätyksiä vastaan
Mattila rohkaisee kansalaisia olemaan aktiivisia oman taloutensa suhteen: "On tärkeää, että jokainen tarkastelee omaa taloudellista tilannettaan ja tekee tarvittavat toimenpiteet varautuakseen mahdollisiin korkojen nousuihin. Säästäminen on aina hyvä keino luoda puskureita erilaisia ikäviä yllätyksiä vastaan. Lisäksi markkinoilla on tarjolla korkokattoja ja -putkia, ja pankin kanssa voi myös keskustella maksuohjelmien muutoksista. Neuvot kannattaa hakea ajoissa asiantuntijoilta, kuten pankista tai talousneuvojilta, jotka voivat antaa yksilöllistä ohjeistusta."
Kotitalouksien rahankäyttöä on FA:n toimeksiannosta tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuosina 2003–2006 tutkimus toteutettiin kaksi kertaa vuodessa, vuosina 2007–2015 vuosittain ja sen jälkeen joka toinen vuosi. Haastattelut tehtiin 2003–2021 puhelimitse ja 2023 alkaen internetpaneelissa. Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten säästämistä ja luotonkäyttöä sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Nyt tehdyn tutkimuksen tuloksia verrataan soveltuvin osin aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Edellinen tutkimus on tehty keväällä 2021. Vuoden 2023 tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaJohtaja, pääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiSamuel JokelaVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:+358 20 793 4275samuel.jokela@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
