Korkojen nousu huolestuttaa asuntovelallisia – suomalaiset panostavat säästöihin ja korkosuojiin
Finanssiala ry:n (FA) Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen mukaan yleisin keino varautua korkojen nousuun on säästöjen kartuttaminen. Vastaajista joka viides ilmoittaa käyttävänsä korkokattoa tai korkosuojaa. Tutkimus paljastaa myös, että joka neljäs asuntolainanottaja kokee asuntolainoihinsa liittyvän riskejä. Asia korostuu erityisesti nuorempien ikäryhmien vastauksissa. Suomalaisten halu varautua taloudellisiin haasteisiin ja säilyttää taloudellinen vakaus korostaa tarvetta suunnitella ja mitoittaa talouden kulut huolellisesti.
Koron nousun uhka herättää suomalaisten asuntovelallisten keskuudessa huolta, ja monet etsivät keinoja varautua siihen. Finanssiala ry:n (FA) julkaiseman vuoden 2023 Säästäminen ja luotonkäyttö -kyselytutkimuksen mukaan yleisin keino varautua koron nousuun ovat säästöt, joita on hankkinut noin kolmannes vastaajista. Toiseksi yleisimpänä keinona mainitaan korkokatto tai korkosuoja, jota hyödyntää 22 prosenttia vastaajista. Lisäksi 15 prosenttia vastaajista korostaa kulujen nousun tiedostamista, suunnitelmallisuutta ja kulujen mitoitusta osana varautumista.
Tutkimuksesta käy ilmi myös, että joka neljännes asuntolainan ottaneista vastaajista kokee asuntolainaansa liittyvän riskejä. Tämä luku on kasvanut edellisvuosiin verrattuna. Erityisesti nuoremmat ikäryhmät, kuten 15–39-vuotiaat, näkevät riskejä muita enemmän.
FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila pitää kotitalouksien huolta ymmärrettävänä: "Korkotason nousu on ollut nopeaa ja voimakasta. Moni ehti viime vuosien aikana jo tottua nollakorkomaailmaan, jossa lainojen korkokulut olivat hyvin pieniä. Tämä vaihe on nyt jäänyt taakse ja olemme palanneet aikaan, jossa rahalla on hinta. Talouden kannalta tämä on terve tilanne, mutta monille velkaantuneille se voi aiheuttaa ongelmia.”
Kyselytutkimuksen mukaan asuntolainaa koskevien riskien joukossa suurin huoli liittyy korkotason merkittävään nousuun. Tämä viittaa siihen, että asuntovelalliset ovat herkkiä korkojen vaihteluille ja pelkäävät korkeampien korkojen vaikutusta taloudelliseen tilanteeseensa.
Säästämisellä puskureita yllätyksiä vastaan
Mattila rohkaisee kansalaisia olemaan aktiivisia oman taloutensa suhteen: "On tärkeää, että jokainen tarkastelee omaa taloudellista tilannettaan ja tekee tarvittavat toimenpiteet varautuakseen mahdollisiin korkojen nousuihin. Säästäminen on aina hyvä keino luoda puskureita erilaisia ikäviä yllätyksiä vastaan. Lisäksi markkinoilla on tarjolla korkokattoja ja -putkia, ja pankin kanssa voi myös keskustella maksuohjelmien muutoksista. Neuvot kannattaa hakea ajoissa asiantuntijoilta, kuten pankista tai talousneuvojilta, jotka voivat antaa yksilöllistä ohjeistusta."
Kotitalouksien rahankäyttöä on FA:n toimeksiannosta tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuosina 2003–2006 tutkimus toteutettiin kaksi kertaa vuodessa, vuosina 2007–2015 vuosittain ja sen jälkeen joka toinen vuosi. Haastattelut tehtiin 2003–2021 puhelimitse ja 2023 alkaen internetpaneelissa. Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten säästämistä ja luotonkäyttöä sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Nyt tehdyn tutkimuksen tuloksia verrataan soveltuvin osin aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Edellinen tutkimus on tehty keväällä 2021. Vuoden 2023 tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Veli-Matti MattilaJohtaja, pääekonomisti
Puh:+358 20 793 4259veli-matti.mattila@finanssiala.fiSamuel JokelaVaikuttajaviestinnän asiantuntija
Puh:+358 20 793 4275samuel.jokela@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Täydennetty seminaarin ilmoittautumislinkki: Kutsu: Less is More – Vähemmän sääntelyä, enemmän tuloksia 19.11.202514.11.2025 11:09:16 EET | Tiedote
Tänään 14.11.2025 kello 10.43 lähetetystä tiedotteestamme puuttui linkki ilmoittautumiseen. Tämän tiedotteen loppuun on täydennetty ilmoittautumislinkki. Tiedotteen tekstiin ei ole tullut muutoksia. Eurooppalainen finanssialan sääntely on paisunut ja monimutkaistunut vauhdilla. Nyt Euroopassa keskustellaan, miten sääntelyä tulisi yksinkertaistaa. Finanssiala ry:n (FA) seminaarissa keskiviikkona 19.11.2025 klo 15 alkaen pohdimme, tuottaisiko vähemmän sääntelyä enemmän tuloksia. Tilaisuus on Finlandia-talon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 e, Helsinki.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
