Finanssiala ry

Korkojen nousu huolestuttaa asuntovelallisia – suomalaiset panostavat säästöihin ja korkosuojiin

Jaa
Koron nousun uhka herättää suomalaisten asuntovelallisten keskuudessa huolta, ja monet etsivät keinoja varautua siihen. Vuoden 2023 Säästäminen ja luotonkäyttö -kyselytutkimuksen mukaan yleisimmät keinot varautua korkojen nousuihin ovat säästäminen ja korkosuojaus. Kyselytutkimuksen mukaan asuntolainaa koskevien riskien joukossa suurin huoli liittyy korkotason merkittävään nousuun.

Finanssiala ry:n (FA) Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen mukaan yleisin keino varautua korkojen nousuun on säästöjen kartuttaminen. Vastaajista joka viides ilmoittaa käyttävänsä korkokattoa tai korkosuojaa. Tutkimus paljastaa myös, että joka neljäs asuntolainanottaja kokee asuntolainoihinsa liittyvän riskejä. Asia korostuu erityisesti nuorempien ikäryhmien vastauksissa. Suomalaisten halu varautua taloudellisiin haasteisiin ja säilyttää taloudellinen vakaus korostaa tarvetta suunnitella ja mitoittaa talouden kulut huolellisesti.

Koron nousun uhka herättää suomalaisten asuntovelallisten keskuudessa huolta, ja monet etsivät keinoja varautua siihen. Finanssiala ry:n (FA) julkaiseman vuoden 2023 Säästäminen ja luotonkäyttö -kyselytutkimuksen mukaan yleisin keino varautua koron nousuun ovat säästöt, joita on hankkinut noin kolmannes vastaajista. Toiseksi yleisimpänä keinona mainitaan korkokatto tai korkosuoja, jota hyödyntää 22 prosenttia vastaajista. Lisäksi 15 prosenttia vastaajista korostaa kulujen nousun tiedostamista, suunnitelmallisuutta ja kulujen mitoitusta osana varautumista.

Tutkimuksesta käy ilmi myös, että joka neljännes asuntolainan ottaneista vastaajista kokee asuntolainaansa liittyvän riskejä. Tämä luku on kasvanut edellisvuosiin verrattuna. Erityisesti nuoremmat ikäryhmät, kuten 15–39-vuotiaat, näkevät riskejä muita enemmän.

FA:n johtaja, pääekonomisti Veli-Matti Mattila pitää kotitalouksien huolta ymmärrettävänä: "Korkotason nousu on ollut nopeaa ja voimakasta. Moni ehti viime vuosien aikana jo tottua nollakorkomaailmaan, jossa lainojen korkokulut olivat hyvin pieniä. Tämä vaihe on nyt jäänyt taakse ja olemme palanneet aikaan, jossa rahalla on hinta. Talouden kannalta tämä on terve tilanne, mutta monille velkaantuneille se voi aiheuttaa ongelmia.”

Kyselytutkimuksen mukaan asuntolainaa koskevien riskien joukossa suurin huoli liittyy korkotason merkittävään nousuun. Tämä viittaa siihen, että asuntovelalliset ovat herkkiä korkojen vaihteluille ja pelkäävät korkeampien korkojen vaikutusta taloudelliseen tilanteeseensa.

Säästämisellä puskureita yllätyksiä vastaan

Mattila rohkaisee kansalaisia olemaan aktiivisia oman taloutensa suhteen: "On tärkeää, että jokainen tarkastelee omaa taloudellista tilannettaan ja tekee tarvittavat toimenpiteet varautuakseen mahdollisiin korkojen nousuihin. Säästäminen on aina hyvä keino luoda puskureita erilaisia ikäviä yllätyksiä vastaan. Lisäksi markkinoilla on tarjolla korkokattoja ja -putkia, ja pankin kanssa voi myös keskustella maksuohjelmien muutoksista. Neuvot kannattaa hakea ajoissa asiantuntijoilta, kuten pankista tai talousneuvojilta, jotka voivat antaa yksilöllistä ohjeistusta."

Kotitalouksien rahankäyttöä on FA:n toimeksiannosta tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuosina 2003–2006 tutkimus toteutettiin kaksi kertaa vuodessa, vuosina 2007–2015 vuosittain ja sen jälkeen joka toinen vuosi.  Haastattelut tehtiin 2003–2021 puhelimitse ja 2023 alkaen internetpaneelissa. Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten säästämistä ja luotonkäyttöä sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Nyt tehdyn tutkimuksen tuloksia verrataan soveltuvin osin aiemmin tehtyjen tutkimusten tuloksiin. Edellinen tutkimus on tehty keväällä 2021. Vuoden 2023 tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.

Säästäminen ja luotonkäyttö 2023 -tutkimusraportti

Säästäminen ja luotonkäyttö 2023 -kuvapaketti

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Finanssiala ry
Finanssiala ry
Itämerenkatu 11 - 13
00180 HELSINKI

020 793 4240http://www.finanssiala.fi

Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.

Finanssiala - Uudistuvan alan ääni

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry

YEL:n uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä – kyse on yrittäjien sosiaaliturvasta5.12.2025 12:39:39 EET | Tiedote

”Yrittäjien eläkevakuutuksen uudistamisessa on pidettävä pää kylmänä, mikäli haluamme säilyttää yrittäjien eläkevakuutuksen (YEL) sosiaaliturvan kivijalkana yrittäjille”, Finanssiala ry:n (FA) eläkeasioista vastaava johtaja Mikko Kuusela muistuttaa. Julkisessa keskustelussa usein unohdetaan, että YEL:n tehtävänä on turvata myös yrittäjän toimeentuloa monissa elämäntilanteissa. YEL-työtulo vaikuttaa vanhuuseläkkeen lisäksi työttömyysturvaan, sairauspäivärahaan, vanhempainetuuksiin ja perhe-eläkkeeseen.

Elli Aaltonen FA:n webinaarissa: Omaisuutta ei pitäisi huomioida hoivamaksuissa, Ahosniemi samoilla linjoilla3.12.2025 15:35:47 EET | Tiedote

Kelan entinen pääjohtaja Elli Aaltonen tyrmää ajatukset varallisuuden huomioinnista vanhusten hoivamaksuissa. Aaltosen mukaan omaisuuden huomioinnilla olisi vaikutusta muun muassa veronmaksuhalukkuuteen, sijoitusintoon ja se edesauttaisi kahden kerroksen väen syntymistä vanhusten hoivaan. Finanssiala ry yhtyy Aaltosen näkemyksiin ja kannattaa sen sijaan oman varallisuuden vapaaehtoista käyttöä hoivaan. Millaiseen hoivaan suomalaiset ovat tulevaisuudessa oikeutettuja? Onko hoivan laatu ja saatavuus yhdenvertaista eri puolilla maata? Kuka maksaa – ja miten – kun hoivan tarve kasvaa mutta maksajia on yhä vähemmän? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia Finanssiala ry:n webinaarissa. Elli Aaltonen toimi tilaisuuden alustajana.

Pankkibarometri: Odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä heikentyneet – säästövakuutuksiin sijoittaminen kasvussa2.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote

Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja loppuvuoden 2025 aikana jonkin verran enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n Pankkibarometrista. Odotukset lainanottohalukkuudesta maltillistuneet selvästi edelliseen kyselyyn verrattuna. Yritykset ovat kysyneet luottoja jonkin verran enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset yritysten luotonkysynnälle vuoden 2026 alussa ovat varsin positiiviset. Barometrin mukaan yritysten odotetaan kysyvän luottoa erityisesti investointeihin.

Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimus: Suomalainen sijoittaja arvostaa vaivattomuutta ja tuottoa29.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote

Sijoituskohdetta valittaessa suomalaisille tärkeimmät kriteerit ovat vaivattomuus ja hyvät tuotot. Asia selviää Finanssiala ry:n teettämästä Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksesta. 64 prosenttia vastaajista sanoo, että vaivattomuudella on paljon vaikutusta sijoituskohteen valintaan. Tuotosta näin vastaa 63 prosenttia. Vähäisin painoarvo sijoittajille on sijoituskohteen eettisyydellä ja vastuullisuudella sekä ekologisuudella ja ympäristöarvojen huomioinnilla.

Miljardivoitot ja nollavastuu eivät sovi yhteen – EU vetää alustajättejä vastuuseen huijausten mahdollistamisesta28.11.2025 12:22:50 EET | Tiedote

Sosiaalisen median yritysten on jatkossa korvattava pankeille digihuijausten uhreille maksetut hyvitykset, jos käy ilmi, että alustat eivät ole poistaneet huijaukseksi ilmoitettua mainosta. Tämä perustuu uuteen EU:n maksusääntelyyn, josta Euroopan parlamentti ja Eurooppa-neuvosto sopivat. Uudet säännöt pohjautuvat EU:n digipalveluasetukseen (Digital Services Act, DSA) ja digimarkkinasäädökseen (Digital Markets Act, DMA), jotka rajoittavat laittoman sisällön leviämistä sekä estävät muun muassa Googlen, Amazonin ja Metan kaltaisia suuria verkkoalustoja kasvattamasta vaikutusvaltaansa kohtuuttomasti. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin rahaa yli 107 miljoonan euron arvosta. Pankit saivat pysäytettyä ja palautettua 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikollisten kynsiin jäi silti lähes 63 miljoonaa euroa. Verkkoalustat saavat petosrikollisten maksamista mainoksista merkittävät tulot. Meta arvioi, että jopa 10 prosenttia sen vuoden 2

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye