Vaihdevuodet lisäävät kehon rasvaa, aktiivisuus hidastaa muutosta
Tuore väitöstutkimus Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta osoittaa, että vaihdevuosien siirtymävaihe on yhteydessä kehon rasvoittumiseen ja lihasmassan vähenemiseen. Kehonkoostumuksen muutosta voi hidastaa olemalla fyysisesti aktiivinen ja syömällä terveellisesti.

Moni nainen kokee keski-ikää lähestyessään erilaisia vaihdevuosioireita, kuten heikentynyttä unenlaatua, kuumia aaltoja ja kuukautiskierron epäsäännöllisyyttä. Syynä muutoksiin on hormonitoiminnan muutokset. Vaihdevuosien siirtymävaiheessa estradiolin määrä vähenee, kun taas follikkelia stimuloivan hormonin määrä kasvaa verenkierrossa. Erityisesti naishormoni estradiolilla tiedetään olevan positiivisia vaikutuksia useissa elimistön kudoksissa, kuten lihaksistossa ja luustossa. Menopaussin ohittamisen jälkeen naisten riski mm. sydän- ja verisuonitauteihin ja tyypin II diabetekseen sairastumiseen kasvaa ja jää koholle loppuelämäksi.
Keski-iässä naiset voivat myös havaita myös muutoksia kehonkoostumuksessa. Vaikka menopaussiin liittyvää tutkimusta on kohtuullisesti, monia yksityiskohtia hormonimuutosten merkityksestä kehonkoostumukselle on vielä selvittämättä.
- Erityisesti pitkittäistutkimusta, joka keskittyy juuri suurimpien hormonimuutosten aikaan eli vaihdevuosien siirtymävaiheeseen, on melko vähän, kertoo väitöskirjatutkija Hanna-Kaarina Juppi.
Tutkimuksessa selvitettiin pitkittäisaineistossa, miten vaihdevuosien siirtymävaiheen ja menopaussin läpikäyminen vaikuttaa naisten kehon rasvoittumiseen, aineenvaihduntaterveyden markkereihin, lihasmassan määrään sekä lihaskudoksen ominaisuuksiin. Tuloksissa nousi esiin, että siirtymävaiheen läpikäyminen lisää kehon rasvamassaa ja ohjaa rasvaa erityisesti keskivartaloon. Lisäksi se saa aikaan lihasmassan vähenemistä ja muutoksia lihaskudoksen tiettyjen geenien ilmentymistasoissa.
- Näistä geeneistä tuotettavia proteiineja on aiemmissa tutkimuksissa yhdistetty mm. lihaksen uusiutumiskykyyn ja energia-aineenvaihduntaan, Juppi jatkaa.
Terveelliset elämäntavat voivat hidastaa kehonkoostumuksen muutoksia
Väitöstutkimuksessa tutkittiin myös, ovatko keski-iän fyysinen aktiivisuus, ruokavalion laatu ja ehkäisy- ja hormonikorvaushoitovalmisteiden käyttö yhteydessä kehonkoostumukseen ja aineenvaihduntaterveyden markkereihin.
- Havaitsimme, että niillä naisilla, jotka liikkuvat enemmän ja syövät terveellisemmin, oli enemmän lihasmassaa ja vähemmän rasvamassaa koko kehossa ja myös keskivartalossa, Juppi kertoo.
Pienemmällä otoksella tehdyt analyysit viittasivat siihen, että hormonivalmisteiden käyttö oli yhteydessä korkeampaan lihasmassaan ja pienempään keskivartalon rasvan määrään. Tutkittavien keskimäärin melko terveet elämäntavat saattoivat myötävaikuttaa myös siihen, etteivät veren aineenvaihduntaterveyden markkerit heikentyneet rasvamassan kasvusta huolimatta.
Vaihdevuodet vaikuttavat koko loppuelämän terveyteen
Hanna-Kaarina Jupin väitöskirjan tulokset vahvistavat aiemmin tehtyjä havaintoja vaihdevuosien merkityksestä keskivartalolihavuuden synnylle ja lihasmassan vähenemiselle sekä tarjoavat uusia molekyylitason kohteita tarkempien mekanismien selvittämiseen.
- Koska naisten elämästä yli kolmasosan voi olla menopaussin jälkeistä aikaa, on tärkeää ymmärtää paremmin tekijöitä, jotka altistavat terveyden heikkenemiselle, Juppi tiivistää.
Tulokset korostavat erityisesti fyysisen aktiivisuuden ja terveellisen ruokavalion sekä mahdollisesti myös hormonikorvaushoitovalmisteiden käytön merkitystä terveyden ja hyvinvoinnin ylläpidossa keski-iässä ja sen jälkeen.
Tutkimusta on rahoittanut Suomen Akatemia.
FM Hanna-Kaarina Jupin gerontologian ja kansanterveyden väitöskirjan "Associations of the Menopausal Transition with Body Composition: Examining the Influence of Hormonal Changes, Muscle RNA Signaling and Lifestyle Habits" tarkastustilaisuus järjestetään 9.6.2023 klo 12 Päärakennuksen salissa C1. Vastaväittäjänä toimii dosentti Hanna Savolainen-Peltonen (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä HUS) ja kustoksena apulaisprofessori Eija Laakkonen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Julkaisutiedot
Väitöskirja “Associations of the Menopausal Transition with Body Composition: Examining the Influence of Hormonal Changes, Muscle RNA Signaling and Lifestyle Habits” on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9615-4
Hanna-Kaarina Juppi kirjoitti ylioppilaaksi Järvenpään lukiosta vuonna 2006. Hän valmistui filosofian maisteriksi 2014 Tampereen yliopistosta pääaineenaan biokemia ja bioanalyytikoksi 2017 Tampereen ammattikorkeakoulusta. Juppi aloitti tutkimusavustajana apulaisprofessori Eija Laakkosen tutkimusryhmässä vuonna 2017 ja siirtyi väitöskirjatutkijaksi saman projektin pariin loppukesästä 2018.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna-Kaarina Juppi, hanna.k.juppi@jyu.fi
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto sai lähes 300 000 euroa kahteen kognitiivista turvallisuutta ja kriisinkestävyyttä tukevaan hankkeeseen17.12.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta sai lähes 300 000 euroa rahoitusta kahteen yhteiskunnallista kriisinkestävyyttä ja kognitiivista turvallisuutta tukevaan hankkeeseen. Hankkeissa kehitetään nuorille tarkoitettu digitaalinen peli sekä rakennetaan suomen kokonaisturvallisuutta tukeva kognitiivisen turvallisuuden barometri. Hankkeita rahoittavat NordForsk ja Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE).
Uusi koneoppimismalli ennustaa proteiinien sitoutumisen kultananoklustereihin – mahdollistaa uuden sukupolven biolääketieteellisten nanomateriaalien kehittämisen17.12.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Nanotiedekeskuksen tutkijat ovat kehittäneet edistyksellisen laskennallisen mallin, joka voi nopeuttaa nanomateriaalien käyttöä biolääketieteellisissä sovelluksissa. Tutkimuksessa esiteltiin ensimmäinen yleistettävissä oleva koneoppimisen malli, joka pystyy ennustamaan proteiinien vuorovaikutuksen kultananoklusterien kanssa. Näitä materiaaleja käytetään laajasti biolääketieteen kuvantamisessa, biosensoreissa ja kohdennetussa lääkeannostelussa.
Pitkäaikainen liikunta suojaa metaboliselta oireyhtymältä, mutta aloittaminen kannattaa myös myöhemmin17.12.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston pitkittäistutkimuksen mukaan läpi aikuisuuden liikunnallisesti aktiiviset henkilöt kärsivät selvästi harvemmin metabolisesta oireyhtymästä kuin ne, jotka liikkuvat vähän. Liikunta, erityisesti lihaskuntoharjoittelu, myöhäisaikuisuuden alussa voi kuitenkin lieventää aikaisemmasta liikkumattomuudesta aiheutuneita riskejä. Tutkijat korostavat, ettei koskaan ole liian myöhäistä aloittaa liikkumista.
Kävelyvaikeudet eivät estä liikkumista - myös hidas kävely voi rasittaa iäkästä henkilöä16.12.2025 13:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus osoittaa, että hidas kävely voi tuntua raskaalta iäkkäille henkilöille, vaikka se ei näy aktiivisuusmittareissa. Kävelyvaikeudet vaikuttavat ennen kaikkea kävelynopeuteen, mutta eivät välttämättä lyhennä kävelyn kestoa. Tutkija kannustaa jatkamaan kävelyä omaan tahtiin.
Väitös: Aivoaaltotallenteiden analysointi tekoälyn avulla auttaa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien havaitsemisessa16.12.2025 12:00:00 EET | Tiedote
Lyhyet ei-invasiiviset EEG-aivosähkökäyrätytkimukset ja niistä tehtävä tekoälyanalyysi voivat auttaa Parkinsonin ja Alzheimerin tautien varhaisemmassa ja tehokkaammassa havaitsemisessa. Mingliang Zhangin Jyväskylän yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa, että rutiininomainen EEG-tutkimus yhdistettynä tekoälyyn voi tarjota nopeita ja edullisia seulontavälineitä, tukea sairaaloita turvallisessa yhteistyössä datan jakamisen suhteen sekä tasoittaa tietä yksilöllisemmälle hoidolle ja paremmille hoitotuloksille.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme