Ruokalähettien työssä riskit kasautuvat
1.6.2023 14:36:21 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Tutkimushanke selvitti ruokajakelutyön koettuja riskejä erilaisissa toimintaympäristöissä.
Hankkeen johtaja Mikko Perkiö on huolissaan siitä, kuinka työmarkkinoiden syrjäyttävät käytännöt kasaantuvat maahanmuuttajille. Määräaikaisella oleskeluluvalla toimiva maahanmuuttaja on pääosin suomalaisen sosiaaliturvan ulkopuolella. Moni alustatyöläinen on lisäksi itsensä työllistäjä, jolla on heikko asema suhteessa sosiaaliturvaan. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat ne ruokalähetit, joilla ei ole omaa tiliä alustalla. He tekevät työtä jollekin alustalle rekisteröityneelle henkilölle. Tällöin jaetaan osiin jo muutoin matalaa palkkiota.
– Näin ’itsensä työllistävän yrittäjän vapauden’ varjolla syntyy toiset työmarkkinat, joiden taso kulujen vähentämisen jälkeen on usein minipalkkojen alapuolella. Mutta toistaiseksi tämä on mahdollista. Kuitenkaan määräaikaisella oleskeluluvalla olevalla ei ole edes mahdollista ryhtyä yrittäjäksi ja vakuuttaa itseään yrittäjän sosiaaliturvan kautta. Pohjimmaisena ruokalähettityössä ovat vailla oleskelulupaa olevat, jotka tekevät työtä rekisterien ulottumattomissa. Näin epävirallinen työ, josta on haluttu eroon, tulee osa suomalaista arkea, harmittelee Perkiö.
Hankkeen tutkija Benta Mbare toteaa alustojen ruokalähettien työhön liittyvän kaltoinkohtelua ja jopa rasismia.
– Lisäksi yksinkertainen alustatyö voi olla turhauttavaa korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille, koska siinä työssä ei pääse käyttämään omaa erityisosaamistaan, lisää väitöskirjatutkija Mbare.
Työsuojelurahaston ja Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa haastateltiin 10 ruokalähettiä, 10 tuotekeräilijää tai kuljetustyöntekijää sekä 11 esimiestä tai yrittäjää vähittäiskaupassa, kuljetuksessa, henkilöstövuokrauksessa. Heistä 26 oli miestä ja 5 naista. Haastateltavat olivat 19–54-vuotiaita, eikä palkkatyöntekijöiden ja itsensä työllistäjien ikäjakaumissa ollut eroa.
Ruokajakelun toimijoille tehtyjen haastattelujen laadullinen analyysi osoittaa, että työsuojelulla, lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella, sairauslomaoikeudella ja työeläkkeellä on merkitystä. Tutkijat muistuttavat, ettei näiden asioiden laaja-alainen laiminlyönti erityisesti maahanmuuttajien kohdalla sovi suomalaiseen tasa-arvoon ja sivistysperinteeseen. Ruokaläheteillä fyysiset ja psyko-sosiaaliset riskit nakertavat työhyvinvointia, mutta eniten turvattomuutta aiheuttaa Suomessa työn tekemiseen liitettyjen turvamekanismien ulkopuolelle joutuminen.
Tutkimusraportti
Perkiö, Mikko; Mbare, Benta; Svynarenko, Arseniy; Kokkinen, Lauri; Koivusalo, Meri (2023). Occupational Safety and Health Risks amongst Food Delivery Workers.
Work Research Centre. Tampere University.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mikko Perkiö
mikko.perkio@tuni.fi
050 318 6183
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Lyhytjänteinen ja autokeskeinen liikennepolitiikka jarruttaa suomalaiskaupunkien kehitystä10.2.2026 14:12:43 EET | Tiedote
Tempoileva ja autokeskeinen liikennepolitiikka estää pyöräliikenteen kehittämistä Suomessa. Tampereen yliopiston FinnCycle-tutkimuksen mukaan suomalaista päätöksentekoa ohjaavat yhä autoliikenteen sujuvuus ja vaalikausittain vaihtuvat strategiat. Toisin on pyöräilyn eurooppalaisissa mallimaissa, joissa kaupunkien liikennettä kehitetään pitkäjänteisesti yli vaalikausien.
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Tutkimuksen mukaan joustavasti hybridityötä tekevät akateemiset ympäristöt ovat tuottavimpia5.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Viime aikoina moni organisaatio on kiristänyt etätyökäytäntöjään ja huolestuttanut työntekijöitään läsnätyön vaatimuksilla. Tuoreen Tampereen ja Turun yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan tuottavimmat akateemiset työympäristöt rakentuvat hybridityölle. Tilojen käyttäjät on otettava aidosti mukaan muutosprosessiin ja järjestettävä tilaratkaisut työtehtävien mukaan, muuten tilat eivät toimi henkilöstön arjessa.
Muistisairauteen sairastuneet toivovat oikea-aikaista ja koordinoitua kuntoutusta3.2.2026 14:18:59 EET | Tiedote
Muistisairautta sairastavien ihmisten kuntoutus on oleellinen keino ylläpitää arjen toimintakykyä ja hyvinvointia. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus havaitsi, että muistisairaat ihmiset kokevat haasteita kuntoutukseen pääsyssä, ja tie palveluihin on monelle sattumanvarainen.
Purkuvimmasta kulttuuria ja ympäristöä säilyttävään korjaamiseen3.2.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Suomessa on purkumyönteinen ilmapiiri. Tähän johtopäätökseen tulivat arkkitehtuurin tutkijat Iida Kalakoski ja Riina Sirén kirjoittaessaan tietokirjaa rakennusten purkamisesta. Uudessa tutkimuksessaan tutkijat sukeltavat yhä syvemmälle suomalaisten rakennusalan toimijoiden asenteisiin korjausrakentamista kohtaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
