Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Leväseuranta käynnistyy Kaakkois-Suomessa

Jaa
Kaakkois-Suomessa valtakunnalliseen leväseurantaan lähdetään suunnilleen samoilla havaintopaikoilla kuin aikaisempinakin vuosina. Tuoreita levähavaintoja ei Kaakkois-Suomen sisävesillä eikä merialueilla ole kesän ensimmäisellä havaintokerralla havaittu, mutta siitepölyä on paikoitellen veden pinnalla runsaasti.
Lappeenrannan Haapajärvi on yksi valtakunnalliseni leväseurannan vakiohavaintopaikoista.
Lappeenrannan Haapajärvi on yksi valtakunnalliseni leväseurannan vakiohavaintopaikoista.

Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ELY-keskusten yhteinen levähavainnointi käynnistyy tällä viikolla ja jatkuu elokuulle. Kaakkois-Suomessa on vakiohavaintopisteitä 20, lisäksi Rotarit havainnoivat kahdeksalla havaintopisteeltä. Tänä vuonna levähavaintoja kirjaavat myös Partiolaiset.

Levätilanne rauhallinen

Kaakkois-Suomen vakiohavaintopaikoilla ei vielä ole havaittu leväkukintoja. Sen sijaan siitepöly muodostaa vedenpinnalle paikallisesti isojakin lauttoja. Vesien lämpötilat vaihtelivat sisävesillä 13 ja 17 asteen välillä.

Suomenlahdelle odotettavissa leväkesä

Laajojen sinileväkukintojen riski Suomen merialueella on edelleen olemassa, sillä Itämeren ravinnetilanne on pysynyt sinilevien esiintymistä suosivana. Sinilevälauttojen muodostumisriski on tänä kesänä huomattava Suomenlahdella, Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, eteläisellä Selkämerellä ja suurimmassa osassa Saaristomerta. Perämerellä riski on edelleen vähäinen. Riskin toteutumisen ratkaisevat kesän sääolot. 

Sinileväkukintojen perussyy on Itämeren ravinnetilanne, mutta runsauteen vaikuttaa lähinnä kesän sääolot. Erityisesti heinäkuun sää ratkaisee sinileväkukintojen runsauden ja pahimmat alueet, sillä aurinkoinen ja lämmin heinäkuu on sinilevien hyvinvoinnin kannalta parasta aikaa. Ravinteiden runsaus Itämeressä johtuu vuosikymmeniä jatkuneesta kuormituksesta, mereen on kertynyt sekä typpeä että varsinkin fosforia. Vaikka mereen tuleva ravinnekuormitus onkin viime vuosikymmeninä selvästi vähentynyt ja myös Itäisen Suomenlahden ravinnetilanne on parantunut, niin koko Itämeren toipuminen on hidasta.

Levätilannetta voi seurata myös satelliittikuvista

SYKEssä seurataan satelliittiteknologian avulla ympäristön tilaa. Satelliittihavaintojen avulla kartoitetaan Itämeren pintaleväkukintoja sekä Itämeren ja Suomen suurimpien järvien pintalämpötilaa, sameutta, a-klorofyllipitoisuutta, näkösyvyyttä ja humuspitoisuutta. Sieltä voi käydä katsomassa myös levätilanteen, jos pilvet eivät haittaa satelliittihavainnointia.

Levätilanteen ennustaminen sisävesille haasteellista

Ennusteiden laatiminen sisävesille on paikallisten olojen ja järvityyppien moninaisuuden takia hankalaa. Tyypillisesti ensimmäiset havainnot sinilevistä on tehty juhannusviikolla. Paikalliset ravinneolot ja kesän sää kuitenkin vaikuttavat paljon tilanteen kehittymiseen. Tyyni ja lämmin sää edesauttaa sinilevälauttojen syntymistä.

Lähetä omat levähavaintosi Järviwikiin

Ajantasaiset levätilannetiedot ovat nähtävillä Järviwiki-sivustolla, jonne voi lisätä myös omia yleisöhavaintoja. Havainnot voi tallentaa Järviwikiin suoraan havaintopaikalta puhelimen avulla. Havaintolähettiä voi käyttää Järviwikin tunnuksilla.

Kaakkois-Suomen viranomaiset ja koulutetut vapaaehtoiset seuraavat levätilannetta viikoittain noin 20 havaintopaikalla syyskuun alkuun asti. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) tiedottaa levätilanteesta tarpeen mukaan.

Kaakkois-Suomen alueelta tehdyt levähavainnot voi ilmoittaa Kaakkois-Suomen levälinjalle sähköpostitse osoitteeseen: levaseuranta.kaakkois-suomi(at)ely-keskus.fi. Levänäytteitä emme valitettavasti voi tutkia.

Avainsanat

Kuvat

Lappeenrannan Haapajärvi on yksi valtakunnalliseni leväseurannan vakiohavaintopaikoista.
Lappeenrannan Haapajärvi on yksi valtakunnalliseni leväseurannan vakiohavaintopaikoista.
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Salpausselänkatu 22 (PL 1041)
45101 Kouvola

0295 029 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-kaakkois-suomi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan kestävä ja elinvoimainen Kaakkois-Suomi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Työttömiä Kaakkois-Suomessa kaksi prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin22.8.2023 08:10:18 EEST | Tiedote

Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli heinäkuun 2023 lopussa 14905 työtöntä työnhakijaa. Työttömiä oli kaksi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Lomautettujen määrä kasvoi 38 prosentilla. Myös nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät kasvoivat. Ulkomaalaisia työttömiä oli vuodentakaiseen verrattuna 14 prosenttia enemmän. Uusia avoimia työpaikkoja oli heinäkuun aikana avoinna 1464, mikä on 17 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten. Vaikka työttömyyden kehitys vuodentakaiseen verrattuna on monilta osin heikompi, ovat kokonaistyöttömyysluvut heinäkuisen mittaushistorian toiseksi matalimmat.

Lappeenrannan Mustajoen kalakuolema ei toistunut tänä kesänä – vedenlaatu edelleen rehevää mutta kalojen kannalta siedettävää14.8.2023 10:12:31 EEST | Tiedote

Mustajoen Pohjakkalassa kesäkuussa 2022 havaittu, yläjuoksun vähähappisuuteen ja korkeaan ammoniumtyppeen liittynyt kalakuolema ei ole toistunut. Joen yläosan kahdella latvahaaralla toteutettiin tehostettua vedenlaadun seurantaa keväällä ja kesällä 2023, ja kenttämittauksissa sekä perusteellisemmissa laboratorioanalyyseissä ei havaittu talouskalojenkaan kannalta kriittisiä pitoisuuksia. Edelleen havaittiin muun muassa koholla olevia kokonaistypen ja raudan pitoisuuksia sekä hieman alentunutta liukoista happea. Viimevuotiseen tapaan Mustajoen vedenlaatu on heikointa aivan yläosilla. Korkein mitattu ammoniumtyppipitoisuus jäi kuluneena kesänä alle puoleen edellisen kesän ennätyslukemasta ja ilmeni täysin samalla havaintopaikalla.

Kesäkuussa Kaakkois-Suomen työttömyysluvut olivat kesäkuisen mittaushistorian matalimmat25.7.2023 09:57:05 EEST | Tiedote

Kaakkois­Suomen työ­ ja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun lopussa 14 113 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä laski Kaakossa 2 prosenttia vuodentakaisesta (-224 hlöä). Työttömistä lomautettuja oli yhteensä 727 henkilöä, mikä on prosentin vähemmän kuin vuosi sitten ja 22 prosenttia vähemmän kuin edelliskuussa. Kymenlaaksossa työttömyys laski 2 prosenttia ja Etelä-Karjalassa prosentin. Seutukunnista työttömyys laski eniten Kouvolan seudulla (-4 %, -149 hlöä). Työttömyyden kehitystä on tilastoitu vuodesta 2006 eteenpäin.

Kasvutavoitteista huolimatta luomun peltoala ja tilalukumäärä laskivat - Kaakkois-Suomessa luomuala pysyi kuitenkin edellisvuoden tasolla13.7.2023 10:03:38 EEST | Tiedote

Luomuviljelty peltoala väheni koko maassa, mutta Kaakkois-Suomessa luomun peltoala pysyi kuitenkin samana ja Kymenlaaksossa luomuala jopa hiukan kasvoi viime vuoteen verrattuna. Ruokaviraston ennakkotietojen mukaan Kaakkois-Suomessa on tällä hetkellä 21 264 hehtaaria luomuviljeltyä peltoa. Luomun osuus koko viljelyalasta Kaakkois-Suomessa on 17,4 %.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme