Allergisen tulehduksen mekanismeista saatiin uutta tietoa

Allergiset sairaudet ovat yleistyneet viimeisten vuosikymmenten aikana etenkin kehittyneissä teollisuusmaissa. Esimerkiksi allergista astmaa sairastavien määrä kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2019 lähes 300 000 henkilöä oli oikeutettu erityiskorvattaviin astmalääkkeisiin Suomessa.
Yleisyydestään huolimatta allergisen tulehduksen molekyylitason mekanismit ovat vielä osin tuntemattomia. Aiheeseen liittyvää perustutkimusta tehdään paljon esimerkiksi uusien lääkeaineiden kehittämiseksi.
Elimistön omilla tulehdusvälittäjäaineilla, sytokiineilla, tiedetään olevan tärkeä rooli allergisessa tulehduksessa. Keskeinen tulehdusta ylläpitävä välittäjäaine on interleukiini 13 (IL-13). Allergisessa astmassa IL-13 aiheuttaa esimerkiksi keuhkoputkien sileiden lihassolujen supistumista ja hengenahdistusta.
Keskeinen solutyyppi, joka tuottaa IL-13:a allergisessa tulehduksessa, on syöttösolu. Näitä soluja esiintyy laajasti elimistön eri kudoksissa ja erityisesti ihossa ja limakalvoilla, jossa ne joutuvat kosketuksiin ulkoisten taudinaiheuttajien ja allergeenien kanssa. IL-13:n ajatellaan vaikuttavan laajasti elimistön immuunipuolustuksen soluihin, mutta sen vaikutuksista syöttösoluihin ei ole ollut tietoa.
Hiirillä tehdyssä tutkimuksessa tutkijat havaitsivat, että syöttösoluissa ei esiinny lainkaan IL-13-sytokiinin reseptoria ja solut eivät siksi reagoi ympäristössään esiintyvälle IL-13-sytokiinille.
”Hiiressä vain T-solut on aiemmin ajateltu IL-13-reseptorin suhteen negatiivisiksi. Olemme nyt osoittaneet, että hiiren syöttösolut yllättäen muistuttavat T-soluja tässä suhteessa, eli ne ovat negatiivisia IL-13-reseptorin suhteen. Kun vertailukohtana olivat syöttösolujen lähisukulaiset, basofiilit tai makrofagit, nämä vastasivat IL-13-sytokiinille hyvin”, päätutkijana toiminut Oulun yliopiston professori Ilkka Junttila kertoo. ”Käyttämällä erilaisia poistogeenisiä hiirimalleja osoitimme, että juuri IL-13-reseptorin puutos syöttösoluissa aiheuttaa kyvyttömyyden vastata sytokiiniin. Nämä solut eivät siis kykene havaitsemaan sytokiinia, jota ne itse tuottavat runsaasti allergisen tulehduksen aikana.”
Tutkijoiden mukaan jatkossa on tärkeä selvittää, toimivatko ihmisen syöttösolut kuten hiiren syöttösolut, ja onko IL-13-reseptorin ilmentyminen syöttösoluissa muuttunut esimerkiksi allergisissa sairauksissa tai harvinaisimmissa syöttösoluihin liittyvissä sairauksissa, kuten eriasteisia ihomuutoksia aiheuttavassa mastosytoosissa.
Löydös tarkoittaa sitä, että IL-13-sytokiiniin kohdistuvat hoidot, kuten monoklonaaliset vasta-aineet, eivät todennäköisesti vaikuta syöttösolujen toimintaan. ”Allergioihin etsitään kuumeisesti uusia vaikuttavia lääkehoitoja. Kliinisessä käytössä on myös IL-13-sytokiinia neutraloivia vasta-aineita. Mikäli osoittautuu, että allergisten henkilöiden syöttösolut ovat IL-13-reseptorin suhteen negatiivisia, on selvää, että tämä hoito ei vaikuta syöttösoluihin. Se voisi tuoda selvyyttä siihen, miksi IL-13:a neutraloiva hoito on kliiniseltä teholtaan ollut osin pettymys”, Junttila pohtii.
Tutkimus julkaistiin vastikään Journal of Leukocyte Biology -tiedelehdessä. Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Tampereen tuberkuloosisäätiö, NordLab-projektirahoitus, PSHP VTR -rahoitus, Orionin Tutkimussäätiö ja Allergiatutkimussäätiö.
Tutkimusjulkaisu: Tanja Salomaa and others, Low IL-13Rα1 Expression on Mast Cells Tunes Them Unresponsive to IL-13, Journal of Leukocyte Biology, 2023;, qiad065, https://doi.org/10.1093/jleuko/qiad065
Ilkka Junttila työskentelee kliinisen mikrobiologian professorina Oulun yliopistossa, kliinisen mikrobiologian ylilääkärinä NordLab hyvinvointiyhtymässä ja yliopistotutkijana Tampereen yliopistossa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Ilkka Junttila, Oulun yliopisto
040 632 7702
ilkka.junttila@oulu.fi
Meri RovaViestintäasiantuntija, FT
Tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Tutkimusta ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutuksen parantamiseksi21.9.2023 11:22:15 EEST | Tiedote
Tekoälystä on tulossa yhä enemmän osa päivittäistä elämäämme. Nykyisellään tekoälyjärjestelmät ovat kuitenkin vielä liian kapea-alaisia, sillä usein niiltä puuttuu sosiaalista ja emotionaalista ymmärrystä, ja niiden käsitys todellisuudesta on rajoittunutta. Oulun yliopistossa ihmisen vahvuuksia digitalisoituvassa maailmassa ja erityisesti ihmisen ja tekoälyn vuorovaikutusta tutkitaan monitieteisesti Hybrid Intelligence (HI) -tutkimusohjelmassa. Tutkimusohjelma julkistetaan virallisesti 2. Arktisilla tekoälypäivillä Oulun yliopistossa 31.10.–1.11.2023.
Ötököitä, robotteja, unelmien Oulu ja paljon muuta Oulun yliopiston Tutkijoiden yössä19.9.2023 07:47:00 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yötä vietetään Oulun yliopiston Linnanmaan kampuksella tänäkin syksynä. Perjantaina 29. syyskuuta tutkijamme tarjoavat runsaan kattauksen monipuolista nähtävää, koettavaa ja tekemistä kaikenikäisille.
Mari-Leena Talvitie Kerttu Saalasti -seminaarissa: Hallitus kaksinkertaistamassa päästöttömän energiatuotannon määrää Suomessa18.9.2023 14:00:00 EEST | Tiedote
Kerttu Saalasti -seminaarissa 18.9.2023 käsitellään metalli- ja konepajateollisuuden uudistumista digitalisaation ja erityisesti lisäävän valmistuksen avulla. Prosessin nähdään vaikuttavan keskeisesti myös ympäristökysymyksiin. Raahessa pidettävässä seminaarissa ovat esillä mm. Orpon hallituksen linjaukset vihreän siirtymän vauhdittamiseksi teollisuuden kestävän kasvun ja uudistumisen näkökulmasta. Seminaarissa jaetaan myös Kerttu Saalasti -palkinto mikroyrittäjyyttä ja yrittävää kulttuuria edistäneestä saavutuksesta.
Vetysiirtymän ja energiamurroksen yhteiskunnallisia kysymyksiä tarkastellaan uusissa tutkimushankkeissa13.9.2023 11:39:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston vetytutkimus ja energiatutkimus vahvistuvat lähivuosina uusilla tutkimushankkeilla, joissa tarkastellaan energiamurroksen yhteiskunnallisia kysymyksiä yhteisöjen tasolla.
Kyttyrälohien raadoista vapautuvat ravinteet voivat muuttaa pohjoista luontoa – kansalaishavaintoja toivotaan edelleen13.9.2023 09:05:47 EEST | Tiedote
Yleisö on lähettänyt tutkijoille havaintoja kuolleiden kyttyrälohien kertymäpaikoista viime viikkoina. Vihjeiden perusteella on saatu arvokasta tietoa siitä, millaisiin paikkoihin raadot kertyvät. Kansalaishavaintoihin perustuvia mittauksia on päästy tekemään noin 230. Havaintoja toivotaan yhä lisää.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme