Akava liittoineen ottaa kantaa ay-jäsenmaksun verovähennysoikeudesta työntekijän verotuksessa

Ohessa kannanotto kokonaisuudessaan.

Akavan ja jäsenliittojen kannanotto hallitusneuvotteluihin ay-jäsenmaksun verovähennysoikeudesta työntekijän verotuksessa

Ay-jäsenmaksun verovähennysoikeuden poistaminen kiristäisi työn verotusta

Korostamme, että ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeus työntekijän verotuksessa on olennainen osa yhdenvertaista työmarkkinajärjestelmää ja sopimusyhteiskuntaa. Vähennyskelpoisuus tukee työntekijöiden edunvalvonnan toimintaedellytyksiä ja tuo ne lähemmäksi elinkeinoelämän edunvalvontaresursseja.

Ammattiliiton jäsenmaksu on konkreettinen tulonhankkimismeno työntekijälle. Sen vuoksi sen pitää jatkossakin olla vähennyskelpoinen työntekijän verotuksessa. Vähennysoikeuden poistaminen olisi kiristys työn verotukseen.

Jäsenmaksujen verovähennysoikeus rakentaa vakaita työmarkkinoita

Suomalaisen yhteiskunnan menestys on perustunut yhdessä sopimiseen ja perustuu jatkossakin siihen. Ratkaisuhakuinen vuoropuhelu työmarkkinatoimijoiden kesken on erottamaton osa sopimusyhteiskuntaamme, jota haluamme kehittää yhteistyössä maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kanssa. Työelämä uudistuu jatkuvasti ja työmarkkinatoiminta sen mukana. On tärkeää, että yhteisten asioiden hoitamiseen ja työmarkkinatoimintaan kannustetaan.

Verovähennysoikeudesta luopuminen nakertaisi perustaa käytännöltä, jossa palkansaajat sopivat ansiokehityksestä ja muista työssäkäynnin ehdoista yhdessä työnantajaosapuolen kanssa.

Jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuus on hyödyksi jäsenille, ja se turvaa työntekijöiden asemaa työelämässä. Lisäksi se luo ammattiliitoille tasapainoisia toimintaedellytyksiä työelämän ja sopimustoiminnan kehittämiseen sekä työntekijöiden palkoista ja asemasta huolehtimiseen. Ammattiliitot käyttävät jäsenmaksutulot muun muassa jäsenpalveluihin ja -neuvontaan, jäsenten ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja työssä jaksamisen edistämiseen, luottamushenkilöiden koulutukseen sekä jäsenten työhön liittyvän vakuutusturvan järjestämiseen.

Työelämän kehittämisen paras asiantuntemus on edunvalvontayhteisöissä. Muun muassa perhevapaat, työttömyysturva, eläkejärjestelmä, työ- ja virkaehtosopimukset, lomarahat, työterveyshuolto ovat merkittäviä yhteiskunnallisia saavutuksia, joiden taustalla on ammattiliittojen ja työnantajajärjestöjen pitkäjänteinen neuvottelutyö.

Euroopan unionin vähimmäispalkkadirektiivi edellyttää jäsenmaiden edistävän työehtosopimustoimintaa. Jos verovähennysoikeus poistetaan, tämä vaikeutuisi.

Jäsenmaksu on tulonhankkimismeno

Ammattiliiton jäsenmaksun voi vähentää verotuksessa, koska se on konkreettinen tulonhankkimismeno. Ammattiliitot vaikuttavat muun muassa siihen, miten palkansaajien ostovoima kehittyy neuvottelemalla työntekijöiden palkoista. Samoin ne pitävät muutenkin huolta jäsenten eduista antamalla tarvittaessa esimerkiksi oikeudellista apua. Liitot tarjoavat jäsenilleen uraohjaus- ja koulutuspalveluja, jotka ovat tärkeitä osaamisen kehittämiselle ja työllisyydelle. Verotuksessa saa vähentää ne menot, jotka liittyvät tulojen hankkimiseen, esimerkiksi työvälineiden ja ammattikirjallisuuden kustannukset. Säädökset työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuista ja työttömyyskassamaksujen osalta vähennyskelpoisista tulon hankkimisesta aiheutuneista menoista ovat tuloverolaissa (TVL 31 ja 95 §).)

Painotamme, että on periaatteellisesti tärkeää, että palkansaajajärjestöjen jäsenmaksuja koskee sama verovähennysoikeus kuin työnantajajärjestöjäkin. Ay-jäsenmaksut, työnantajajärjestöjen ja maataloustuottajien etujärjestö MTK:n jäsenmaksut on katsottu vuodesta 1969 (ns. Liinamaa I tulopoliittinen kokonaisratkaisu) asti erikseen laissa tulonhankkimismenoiksi (TVL 31 § EVL 8 §, MVL 6 §). Myös Suomen Yrittäjien ja kauppakamarien jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia. Yrityksillä on laajempi oikeus kuin yksityishenkilöillä vähentää verotuksessa jäsenmaksuja järjestöihin, joiden katsotaan liittyvän tulon hankkimiseen.

Vaadimme, että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus säilytetään nykyisellään.

Kannanoton allekirjoittajat

Akava, puheenjohtaja Maria Löfgren

Agronomiliitto, puheenjohtaja Jyrki Isotalo

Akavan Erityisalat, puheenjohtaja Pasi Hario

Akavan sairaanhoitajat ja Taja, puheenjohtaja Vilhelmiina Lehto-Niskala

Akavan Yleinen Ryhmä AYR, puheenjohtaja Klaus Krokfors

AKI-liitot, puheenjohtaja Minna Raassina

Ammattiliitto Ava, puheenjohtaja Jari Nieminen

Diakoniatyöntekijöiden Liitto DTL, puheenjohtaja Tiina Haukijärvi

DIFF – Ingenjörerna i Finland, puheenjohtaja Thomas Mård

Esimiehet ja Asiantuntijat YTY, puheenjohtaja Ralf Holmlund

Insinööriliitto IL, puheenjohtaja Samu Salo

Juristiliitto, toiminnanjohtaja Jore Tilander

Kasvatuksen ja Nuorisotyön Asiantuntijat KNT, puheenjohtaja Anna Kärri

KTK Tekniikan Asiantuntijat, puheenjohtaja Sari Estilä

Kuntoutusalan Asiantuntijat, puheenjohtaja Tiina Mäkinen

Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu, puheenjohtaja Jouni Vainio

Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset MMA, puheenjohtaja Marko Hovinmäki

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, puheenjohtaja Katarina Murto

Professoriliitto, puheenjohtaja Jukka Heikkilä

Päällystöliitto, puheenjohtaja Jyrki Lukkarinen

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, puheenjohtaja Jenni Karsio

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA, puheenjohtaja Asko Takala

Suomen Ekonomit, puheenjohtaja Martin Paasi

Suomen Eläinlääkäriliitto, puheenjohtaja Mikko Turku

Suomen Farmasialiitto, puheenjohtaja Maija Pirttijärvi

Suomen Hammaslääkäriliitto, puheenjohtaja Pia Helander

Suomen Lääkäriliitto, puheenjohtaja Niina Koivuviita

Suomen Poliisijärjestöjen Liitto SPJL, puheenjohtaja Jonne Rinne

Suomen Psykologiliitto, puheenjohtaja Jari Lipsanen

Suomen Puheterapeuttiliitto, puheenjohtaja Sirkku Ikonen-Hwang

Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL, puheenjohtaja Kirsi Grym

Suomen Työterveyshoitajaliitto, puheenjohtaja Inka Koskiaho

Tekniikan akateemiset TEK, puheenjohtaja Mari-Leena Talvitie

Tieteentekijät, puheenjohtaja Tero Karjalainen

Tradenomit, puheenjohtaja Jaakko Hyvönen

Upseeriliitto, puheenjohtaja Ville Viita

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut, puheenjohtaja Hanna Sauli