Turvallisuus syntyy sijaishuollossa aikuisten toimista

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lupaa lapselle oikeuden valtion antamaan erityiseen suojeluun. Jos lapsi on vailla perheen turvaa, on sijaishuollon tehtävä tarjota lapselle turvallinen koti sekä luotettavia aikuisia elämään. Päätös kodin ulkopuolelle sijoittamisesta on yhteiskunnan taholta merkittävä puuttuminen itsemääräämisoikeuteen ja yksityisyyteen, joten sijaishuollon käytännöistä on tärkeää käydä jatkuvaa ja avointa keskustelua. Vastakkainasettelujen sijaan tarvitaan hoivan, huolenpidon ja kasvatuksen teemojen pohtimista eri puolilta.

Lastensuojelun Keskusliiton julkaisema uusi  Näkökulmia sijaishuoltoon -julkaisu tarjoaa moninäkökulmaisen lähestymistavan sijaishuollon arkeen sekä ajateltavaa ja pureskeltavaa sijaishuollossa työskenteleville ammattilaisille ja sen järjestämisvastuussa oleville. Julkaisu pitää sisällään pohdintatehtäviä ja vinkkejä.

Sijaishuollon aikuisilta vaaditaan terapeuttista ja kasvatuksellista tietoa sekä monialaista ja laajaa menetelmällistä osaamista. Samalla lapsi tarvitsee osakseen yksinkertaisesti turvaa ja välittämistä. Sijoitettujen lasten taustat ovat monimuotoisia ja usein he ovat jääneet vaille huolenpitoa. Aikuisten ensisijainen tehtävä sijaishuollossa on ehdoitta varmistaa lapselle ennakoitava ja turvallinen arki sekä aikaa ja korjaavia kokemuksia luottamuksen syntymiseen.

Sijaishuollossa elävät lapset kohtaavat keskimäärin muita lapsia enemmän kaltoinkohtelua ja väkivaltaa. Toisinaan väkivaltaa tapahtuu jopa sijaishuoltopaikassa, jonka tehtävänä on turvata lapsen turvallinen elämä. Näin ei koskaan saisi käydä, ja tällaisiin tilanteisiin on puututtava heti. Silti on hyvä muistaa, että sijaishuollossa eletään enimmäkseen hyvää, turvallista ja tavallista arkea, jonka mahdollistavat vaativaa työtä tekevät, välittävät ammattilaiset.

Sijaishuollossa työskentelevien ammattilaisten välisten yhteistyösuhteiden laatu heijastuu suoraan lasten arkeen, ja myös ammattilaisten suhteella lapsen vanhempiin on suuri merkitys. Sijaishuolto on kohtaamistyötä, jossa toimivan ammattilaisen tulisi olla inhimillinen ja joustava, vaikka työtehtävät edellyttävätkin muodollisia toimia. Suhteen ja luottamuksen rakentamiseen lapsen ja hänen läheistensä kanssa kannattaa käyttää riittävästi aikaa.

Vaihtuvuus on lastensuojelun sijaishuollossa iso ongelma. Monella lapsella on takanaan useita sijaishuoltopaikkoja, ja sosiaalityöntekijät ja lähiaikuiset ovat vaihtuneet moneen kertaan. Osan vaihtuvuudesta tuottavat palvelujärjestelmän käytännöt, osan työntekijöiden muutokset, ja osan lasten ja nuorten oma reagointi ja sen tuottamat vaihdokset. Jatkuva vaihtuvuus, johon ei itse pysty vaikuttamaan, voi aikaansaada nuorissa osattomuuden kokemusta, vihaa ja käytösoireilua sekä tunnetta, ettei kukaan kuuntele tai pidä puolia.

Lasten ja nuorten näkökulmasta sijaishuollon laatu on ennen kaikkea turvallisuutta ja pysyvyyttä. Meidän on pystyttävä tarjoamaan heille sitä. Lastensuojelun sijaishuolto on yhteiskunnan vahva interventio lasten ja perheiden elämään, ja yhteiskunnan vastuu sijaishuollon toteuttamisesta ja valvonnasta on painava.

Fakta: Lastensuojelun sijaishuolto

• Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun, kiireellisesti sijoitetun tai väliaikaisen määräyksen nojalla sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. (Lastensuojelulaki 49 § ja 83 §.)
• Lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle, jos lapsi ei ole turvassa kotona tai hän vahingoittaa itseään. Kiireellinen sijoitus on väliaikainen ja sen tavoitteena on, että lapsi voi palata turvallisesti kotiin. Mikäli tämä ei ole mahdollista, sosiaalitoimi alkaa valmistella huostaanottoa, joka on aina viimesijainen keino. (www.lastensuojelu.info)
• Sijaishuollossa lapsi asuu yleensä perhehoidossa tai lastensuojelulaitoksessa.
• Vuonna 2022 huostassa oli 11 477 lasta ja uusia huostaanottoja tehtiin 1 652 (THL:n lastensuojelutilasto). Kokonaisuudessaan vuoden 2022 aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0–24-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä oli 18 938 (Sotkanet/THL, 2022).
• Suurin osa sijaishuollossa olevista lapsista voi hyvin ja on tarpeitaan vastaavassa sijaishuoltopaikassa. Sijoitetuista 10–12-vuotiaista 85 % kertoo olevansa tyytyväisiä elämäänsä ja 13–17-vuotiaista 73 %. (Kysy ja kuuntele -hankkeen loppuraportti, THL 2022.)
• Kaltoinkohtelua tapahtuu sijaishuollossakin. Teini-ikäisistä yli 8 % koki, että oli tullut silloisessa sijaishuoltopaikassa painostetuksi tekemään jotakin, mitä ei olisi halunnut, noin 7 % koki, että oli tullut jätetyksi ulkopuolelle ja 6 % koki tulleensa nöyryytetyksi tai nolatuksi. (Kysy ja kuuntele -hankkeen loppuraportti, THL 2022.)
• Sijaishuollossa elävät lapset eivät aina tunne omia oikeuksiaan.

Näkökulmia sijaishuoltoon -webinaari 6.6.2023

Näkökulmia sijaishuoltoon -opas julkaistaan kaikille avoimessa webinaarissa, jossa on mukana julkaisun kirjoittajia eli lastensuojelun ammattilaisia, kokemusasiantuntijoita ja julkaisun toimittajat Lastensuojelun Keskusliitosta. Keskustelunavauksia sijaishuollosta -webinaari järjestetään tiistaina 6.6.2023 klo 13.00–15.30.

Webinaari on maksuton ja suunnattu kaikille lastensuojelun sijaishuollossa työskenteleville ammattilaisille sekä kokemusasiantuntijoille. Toimittajat voivat osallistua siihen ottamalla yhteyttä Elina Kekkoseen.

Lisätietoja antavat:

Erityisasiantuntija Elina Kekkonen, elina.kekkonen@lskl.fi, p. 040 353 1499

Erityisasiantuntija Johannes Jahnukainen, johannes.jahnukainen@lskl.fi, p. 045 231 6729