Matematiikkaa ja taiteita sulauttava Kurotuksia – Higher Powers avautuu Heurekassa tänään – jättimäisiä limasieniteoksia on esillä jopa kaksin kappalein

Aalto-yliopiston poikkitieteellinen ”Kristallikukkia peilisaleissa: Matematiikka kohtaa taiteen ja arkkitehtuurin” -kurssi huipentuu tänään tiedekeskus Heurekassa avattavaan Kurotuksia – Higher Powers -loppunäyttelyyn. Se juhlistaa kurssin kymmenvuotista taivalta monialaisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi, ja on samalla kurssin toinen näyttely Heurekassa.
”Taittelu, origamit, kirigamit, leikkaukset, rypistely ja muut menetelmät, jotka mahdollistavat tasomaisen materiaalin muuntumisen kolmiulotteiseen tilaan, on vahvasti mukana kurssilla ja myös näyttelyssä. Olemme halunneet näyttelyssä tuoda myös esiin harmonisia värejä, kuten vuoden tekstiilitaiteilija Laura Isoniemen johdolla tehdyn harmaan sateenkaaren”, kertoo kurssista vastaava matematiikan vanhempi yliopistonlehtori Kirsi Peltonen.
Kurssin opiskelijat edustavat Aallon eri kouluja kandivaiheesta jatko-opiskelijoihin, ja mukana on opiskelijoita myös Helsingin yliopistosta. He ovat toteuttaneet näyttelyn, joka sijaitsee Heurekassa miltei katonrajassa, noin kolmen metrin korkeudessa.
”Näyttelyssä leikitellään geometrioilla, symmetrioilla ja orgaanisilla muodoilla. Edellinen Kristallikukkia-näyttely oli Heurekassa kuusi vuotta sitten ja aiheutti katsojissa kauneuden huokauksia. Päätimme tuolloin juuri kauneuden vuoksi jatkaa näyttelyä vielä muutaman kuukauden ylimääräistä”, Heurekan johtaja Mikko Myllykoski sanoo.
Myllykoskea myötäilee Heurekassa työskentelevä Eija Myötyri, jonka mukaan matematiikka on taustalla oleva rakenne kaikelle olevalle.
”Matematiikka on esimerkiksi muotoja, sitä voi visualisoida, ja se on hyvin kaunista katsottavaa.”
Limasieniä ja haurautta
Näyttelyssä on yhteensä kahdeksan teosta. Kahden automaatin balladi on veistos, joka sisältää kaksi limasienen mallisimulaatiota. Sen suunnittelivat ja toteuttivat Poonam Chawda, Petri Juntunen, Emma Kamutta ja Jonas Tjepkema. Inspiraation teokseensa he saivat Physarum polycephalumista -limasienestä, jonka avulla on mallinnettu myös Tokion rautatieverkostoa.
Kamuttan mukaan tiimi oli kiinnostunut näiden kahden olion välisestä vuorovaikutuksesta ikiliikkujan kaltaisessa ikuisen liikkeen tilassa.
”Kahden automaatin balladissa on kaksi outoa olentoa, joista ei tiedä, ovatko ne ystäviä vai vihollisia, surullisia vai iloisia”, sanoo Tjepkema, jonka mielestä kurssin tärkein anti oli tiimityö. Hänen mukaansa veistoksen tuotanto-osuus tuntui ajoittain siltä, kuin olisi työskennellyt liukuhihnalla tehtaassa, yhdessä muiden tiimiläisten kanssa.
”Kurssilla oli kiinnostavaa oppia keskustelemaan eri alojen opiskelijoiden kanssa ymmärrettävällä tavalla”, sanoo Kamutta, joka osallistui kurssille Helsingin yliopiston opiskelijana. Hän löysi kurssin myötä kuitenkin Aallosta kesätyön ja samalla sekä aiheen että ohjaajan lopputyölleen.
Limasienien inspiroimana syntyi niin ikään teos nimeltä Olio, jonka suunnittelivat ja toteuttivat Hitomi Asaka, Nina Jokiaho, Jason Selvarajan ja Henrik Kankaanpää.
”Olio rakentuu kauhun, toiseuden ja määrittelemättömyyden varaan. Pohdimme siinä outoutta, vierautta ja ällöttävyyttä – hajottajaeliöt kun helposti liitetään lahoamiseen, hajoamiseen ja kuolemaan”, sanoo Jokiaho, joka tarkasteli kurssin aikana monialaista yhteistyötä kuvataidekasvatuksen näkökulmasta.
Teoksista Meren verho taas on saanut inspiraationsa siitä, miltä vedenpinta näyttää merenpohjasta käsin katsottuna. Opiskelijaryhmässä olivat mukana Helena Hartman, Seyed Alireza Fatemi Jahromi, Meri Aho, Xiao Mou ja Irmuun Tuguldur.
”Materiaalien valitseminen ja niiden kanssa työskentely oli minulle uutta. Olen suorittanut matematiikan ja taiteen yhdistävän sivuaineen kokonaisuudessaan, ja minulle tekniikan alan opiskelijana se oli eräänlainen portti taiteisiin”, sanoo Seyed Alireza Fatemi Jahromi.
”Hain Aaltoon opiskelemaan matematiikkaa juuri siksi, että voin samalla suorittaa myös taiteen opintoja. Kurssin aikana opin luottamaan luovaan prosessiin ja ajattelemaan uudella tavalla: menimme esimerkiksi keskustakirjasto Oodiin ompelemaan ilman varsinaista suunnitelmaa. Se oli hyvin inspiroivaa”, Aho kertoo.
Katso Susanna Oksasen kuvareportaasi Curves through folding -teoksen synnystä. Ryhmään kuuluivat Oksasen lisäksi Joel Knippare, Okko Riekki ja Venja Salminiitty.
Kurotuksia – Higher Powers -näyttely 6. kesäkuuta – 31. elokuuta Heurekan aukioloaikoina.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirsi Peltonen
Vanhempi yliopistonlehtori
Aalto-yliopisto
kirsi.peltonen@aalto.fi
p. 050 5747 006
Mikko Myllykoski
Toimitusjohtaja
Heureka, suomalainen tiedekeskus
mikko.myllykoski@heureka.fi
p. 040 9015 244
Kuvat



Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 12 000 opiskelijaa ja yli 4000 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Missä tuntuu rakkaus? Uusi tutkimus valottaa rakkauden luonnetta aiempaa tarkemmin19.9.2023 08:46:31 EEST | Tiedote
Aalto-yliopiston tutkijat muodostivat kehokarttoja rakkauden eri lajeista. Läheisissä ihmissuhteissa koetaan voimakkaimpia rakkauden kokemuksia, mutta vahvana ilmenee myös esimerkiksi rakkaus luontoa kohtaan.
Onko puu ruskeaa, sinistä, keltaista vai läpinäkyvää? Tutkijat löysivät keinon tehdä puusta läpinäkyviä ja värikkäitä pinnoitteita18.9.2023 15:45:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ovat onnistuneet kehittämään puiden sisältämästä ligniinistä uudenlaisia pinnoitteita. Keksinnöllä on monia käyttömahdollisuuksia esimerkiksi huurtumisen estossa, jossa se voi korvata erittäin myrkyllisiä kemikaaleja.
Nimitys: Professori Jyri Hämäläinen Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaavaksi vararehtoriksi18.9.2023 12:33:53 EEST | Tiedote
Aalto-yliopiston hallitus on nimittänyt professori Jyri Hämäläisen Aalto-yliopiston tutkimuksesta vastaavaksi vararehtoriksi 1.12.2023 alkaen viisivuotiskaudeksi. Hän seuraa tehtävässä Ossi Naukkarista, jonka kausi päättyy 31.10.2023. Tekniikan tohtori, professori Jyri Hämäläinen toimi Sähkötekniikan korkeakoulun dekaanina vuosina 2015–2023 ja varadekaanina vuosina 2014–2015. Hänet nimitettiin määräaikaiseksi professoriksi Teknilliseen korkeakouluun vuonna 2008 ja Aalto-yliopiston vakinaisen professuurin hän sai vuonna 2013. Ennen Aalto-yliopistoon tuloaan hän työskenteli Oulun yliopistossa ja teollisuudessa, muun muassa Nokia Networks -yhtiössä. Jyri Hämäläisellä on 240 tieteellistä julkaisua ja 37 patenttia tai patenttihakemusta Yhdysvalloissa. Hän on Oulun yliopiston dosentti ja Teknillisten Tieteiden Akatemian jäsen. Jyri Hämäläinen on suorittanut tohtorintutkinnot sovelletusta matematiikasta (FT) Oulun yliopistossa ja tietoliikenteen signaalin käsittelystä (TkT) Teknillisessä kork
Tutkimus: Maapallon rajat tulleet vastaan – jo kuusi yhdeksästä planetaarisesta rajasta ylitetty13.9.2023 21:00:00 EEST | Tiedote
Maapallolla on ylitetty jo kuusi ihmisten elinolosuhteiden kannalta keskeistä planetaarista rajaa, selviää kansainvälisestä tutkimuksesta. Makean veden planetaaristen rajojen tutkimusta johti Aalto-yliopiston ryhmä.
Tutkijat analysoivat globaalia muuttoliikettä aiempaa tarkemmin – ilmiö on luultua monimutkaisempi8.9.2023 10:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuksessa selvisi muun muassa, että sosioekonomiset syyt painoivat liikkumisen taustalla ilmastonmuutosta enemmän.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme