Matematiikkaa ja taiteita sulauttava Kurotuksia – Higher Powers avautuu Heurekassa tänään – jättimäisiä limasieniteoksia on esillä jopa kaksin kappalein
6.6.2023 08:23:06 EEST | Aalto-yliopisto | Tiedote

Aalto-yliopiston poikkitieteellinen ”Kristallikukkia peilisaleissa: Matematiikka kohtaa taiteen ja arkkitehtuurin” -kurssi huipentuu tänään tiedekeskus Heurekassa avattavaan Kurotuksia – Higher Powers -loppunäyttelyyn. Se juhlistaa kurssin kymmenvuotista taivalta monialaisen vuorovaikutuksen lisäämiseksi, ja on samalla kurssin toinen näyttely Heurekassa.
”Taittelu, origamit, kirigamit, leikkaukset, rypistely ja muut menetelmät, jotka mahdollistavat tasomaisen materiaalin muuntumisen kolmiulotteiseen tilaan, on vahvasti mukana kurssilla ja myös näyttelyssä. Olemme halunneet näyttelyssä tuoda myös esiin harmonisia värejä, kuten vuoden tekstiilitaiteilija Laura Isoniemen johdolla tehdyn harmaan sateenkaaren”, kertoo kurssista vastaava matematiikan vanhempi yliopistonlehtori Kirsi Peltonen.
Kurssin opiskelijat edustavat Aallon eri kouluja kandivaiheesta jatko-opiskelijoihin, ja mukana on opiskelijoita myös Helsingin yliopistosta. He ovat toteuttaneet näyttelyn, joka sijaitsee Heurekassa miltei katonrajassa, noin kolmen metrin korkeudessa.
”Näyttelyssä leikitellään geometrioilla, symmetrioilla ja orgaanisilla muodoilla. Edellinen Kristallikukkia-näyttely oli Heurekassa kuusi vuotta sitten ja aiheutti katsojissa kauneuden huokauksia. Päätimme tuolloin juuri kauneuden vuoksi jatkaa näyttelyä vielä muutaman kuukauden ylimääräistä”, Heurekan johtaja Mikko Myllykoski sanoo.
Myllykoskea myötäilee Heurekassa työskentelevä Eija Myötyri, jonka mukaan matematiikka on taustalla oleva rakenne kaikelle olevalle.
”Matematiikka on esimerkiksi muotoja, sitä voi visualisoida, ja se on hyvin kaunista katsottavaa.”
Limasieniä ja haurautta
Näyttelyssä on yhteensä kahdeksan teosta. Kahden automaatin balladi on veistos, joka sisältää kaksi limasienen mallisimulaatiota. Sen suunnittelivat ja toteuttivat Poonam Chawda, Petri Juntunen, Emma Kamutta ja Jonas Tjepkema. Inspiraation teokseensa he saivat Physarum polycephalumista -limasienestä, jonka avulla on mallinnettu myös Tokion rautatieverkostoa.
Kamuttan mukaan tiimi oli kiinnostunut näiden kahden olion välisestä vuorovaikutuksesta ikiliikkujan kaltaisessa ikuisen liikkeen tilassa.
”Kahden automaatin balladissa on kaksi outoa olentoa, joista ei tiedä, ovatko ne ystäviä vai vihollisia, surullisia vai iloisia”, sanoo Tjepkema, jonka mielestä kurssin tärkein anti oli tiimityö. Hänen mukaansa veistoksen tuotanto-osuus tuntui ajoittain siltä, kuin olisi työskennellyt liukuhihnalla tehtaassa, yhdessä muiden tiimiläisten kanssa.
”Kurssilla oli kiinnostavaa oppia keskustelemaan eri alojen opiskelijoiden kanssa ymmärrettävällä tavalla”, sanoo Kamutta, joka osallistui kurssille Helsingin yliopiston opiskelijana. Hän löysi kurssin myötä kuitenkin Aallosta kesätyön ja samalla sekä aiheen että ohjaajan lopputyölleen.
Limasienien inspiroimana syntyi niin ikään teos nimeltä Olio, jonka suunnittelivat ja toteuttivat Hitomi Asaka, Nina Jokiaho, Jason Selvarajan ja Henrik Kankaanpää.
”Olio rakentuu kauhun, toiseuden ja määrittelemättömyyden varaan. Pohdimme siinä outoutta, vierautta ja ällöttävyyttä – hajottajaeliöt kun helposti liitetään lahoamiseen, hajoamiseen ja kuolemaan”, sanoo Jokiaho, joka tarkasteli kurssin aikana monialaista yhteistyötä kuvataidekasvatuksen näkökulmasta.
Teoksista Meren verho taas on saanut inspiraationsa siitä, miltä vedenpinta näyttää merenpohjasta käsin katsottuna. Opiskelijaryhmässä olivat mukana Helena Hartman, Seyed Alireza Fatemi Jahromi, Meri Aho, Xiao Mou ja Irmuun Tuguldur.
”Materiaalien valitseminen ja niiden kanssa työskentely oli minulle uutta. Olen suorittanut matematiikan ja taiteen yhdistävän sivuaineen kokonaisuudessaan, ja minulle tekniikan alan opiskelijana se oli eräänlainen portti taiteisiin”, sanoo Seyed Alireza Fatemi Jahromi.
”Hain Aaltoon opiskelemaan matematiikkaa juuri siksi, että voin samalla suorittaa myös taiteen opintoja. Kurssin aikana opin luottamaan luovaan prosessiin ja ajattelemaan uudella tavalla: menimme esimerkiksi keskustakirjasto Oodiin ompelemaan ilman varsinaista suunnitelmaa. Se oli hyvin inspiroivaa”, Aho kertoo.
Katso Susanna Oksasen kuvareportaasi Curves through folding -teoksen synnystä. Ryhmään kuuluivat Oksasen lisäksi Joel Knippare, Okko Riekki ja Venja Salminiitty.
Kurotuksia – Higher Powers -näyttely 6. kesäkuuta – 31. elokuuta Heurekan aukioloaikoina.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kirsi Peltonen
Vanhempi yliopistonlehtori
Aalto-yliopisto
kirsi.peltonen@aalto.fi
p. 050 5747 006
Mikko Myllykoski
Toimitusjohtaja
Heureka, suomalainen tiedekeskus
mikko.myllykoski@heureka.fi
p. 040 9015 244
Kuvat



Linkit
Tietoja julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 16 000 opiskelijaa ja 5 200 työntekijää, joista 446 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Elokuvataiteen väitös: Elokuvaohjaaja ei johda vain visiota – myös luova ryhmä tarvitsee johtamista17.9.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
Aalto-yliopistossa tarkastettava Hanna Maylettin väitöstutkimus tunnistaa elokuvaohjaajan taiteellisessa johtajuudessa kaksi toisiinsa kietoutuvaa ulottuvuutta: teoksen sisällön sekä työryhmän sosiaalisten prosessien säätelyn. Vuorovaikutus, luottamus, valtasuhteet ja tunteet muovaavat sitä, miten yhteistyö ja luova toimijuus rakentuvat elokuvanteon prosessissa.
Robotti nopeuttaa energiavarastointiin sopivien materiaalien etsintää16.9.2026 07:45:00 EEST | Tiedote
3D-tulostimesta muokattu robotti auttaa tutkijoita tuottamaan kokeellista dataa ja nopeuttaa uusien energiavarastointimateriaalien etsintää.
Kutsu: Miten Juhani Pallasmaa on vaikuttanut kansainväliseen arkkitehtuuriin? Huippuarkkitehdit kokoontuvat Pallasmaan 90-vuotisjuhlaseminaariin 25.9.4.9.2026 11:45:00 EEST | Kutsu
Miten Juhani Pallasmaan ajattelu arkkitehtuurista, aistimisesta ja ihmisen kokemuksesta elää tämän päivän arkkitehtuurissa? Pallasmaan 90-vuotisjuhlaseminaari tuo Aalto-yliopistoon joukon kansainvälisesti tunnettuja arkkitehteja ja Pallasmaan ajattelun jatkajia.
Kolme nousevaa Aalto-yliopiston tutkijaa sai EU:n kilpaillun rahoituksen3.9.2026 13:00:00 EEST | Tiedote
Dominik Baumann, Tero Mäkinen ja Owies Wani kehittävät tutkimushankkeissaan tekoälyagenttien kouluttamista vahvistusoppimisessa. materiaalivaurioiden fysiikan malleja ja elektrolyyttirakennetta energian varastointiin.
Aalto-yliopiston rehtori Ilkka Niemelä: Tekoälyn ajassa yliopistokoulutus rakentaa kykyä oppia, ajatella kriittisesti ja tehdä yhteistyötä1.9.2026 15:10:59 EEST | Tiedote
Yliopistossa yhdistyvät ne asiat, joita yhteiskunta juuri nyt eniten tarvitsee: ymmärrys ympäröivästä maailmasta ja uusimmista teknologioista sekä inhimillinen kyky kyseenalaistaa, arvioida ja innovoida, sanoo rehtori Ilkka Niemelä. Aalto-yliopiston lukuvuoden avajaisia vietettiin tiistaina 1. syyskuuta 2026.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
