Syömiskäyttäytymisen ja kuukautiskierron häiriöt yleisiä suomalaisilla naisurheilijoilla

Kilpaurheilu on monin tavoin terveyttä edistävää, mutta urheilijoilla esiintyy myös terveyshaasteita, esimerkiksi urheiluvammoja. Urheilijat myös saattavat joko tiedostaen tai tiedostamattaan rajoittaa energiansaantiaan, mikä johtaa siihen, ettei energiaa riitä kaikkiin kehon toimintoihin, suorituskyvyn kehittymiseen ja harjoituksista palautumiseen. Naisurheilijoilla pidempään jatkunut alhainen energiansaatavuus eli liian niukka energiansaanti suhteessa kulutukseen voi johtaa muun muassa kuukautiskierron häiriöihin.  

TtM Suvi Ravin väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin syömiskäyttäytymisen sekä kuukautiskierron häiriöiden esiintyvyyttä suomalaisilla naisurheilijoilla ja verrattiin esiintyvyyttä samanikäisiin ei-urheilijoihin. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin vastaajien tyytyväisyyttä oman kehon painoa kohtaan. Tyytymättömyys kehon painoa kohtaan voi kieliä nykyisistä tai tulevista ongelmista ruokasuhteen kanssa.  

Tulosten mukaan syömiskäyttäytymisen häiriöiden yleisyys vaihteli naisurheilijoilla 16 ja 25 prosentin välillä. Sen sijaan 15–24 % urheilijoista raportoi olevansa tyytymättömiä kehonsa painoon ja kuukautishäiriöitä esiintyi 18–39 %:lla urheilijoista. 

Urheilijat eivät eronneet ei-urheilijoista syömiseen liittyvien haasteiden määrässä ja urheilijat olivat yleisesti ei-urheilijoita tyytyväisempiä kehonsa painoon.  

– Sen sijaan urheilijoilla nähtiin enemmän viivästynyttä kuukautisten alkamista sekä muita kuukautiskiertoon liittyviä häiriöitä eli kuukautisten poisjäämistä sekä kuukautiskierron pidentymistä, toteaa Ravi.

Syömisen ja kuukautiskierron haasteet ennustivat vammariskiä ja lyhyempää urheilu-uraa 

Tutkimuksen tulokset osoittivat myös, että 13–16-vuotiaana kilpaurheilua harrastaneet naiset olivat keski-iässä paremmassa fyysisessä kunnossa kuin kilpaurheilua nuoruudessaan harrastamattomat naiset. Kilpaurheilua nuoruudessaan harrastaneilla naisilla oli keski-iässä myös enemmän lihasmassaa ja korkeampi luuntiheys.  

Sen sijaan syömiskäyttäytymisen häiriöistä raportoineet urheilijat raportoivat myös muita useammin vammoista ja heidän urheilu-uransa oli lyhyempi kuin urheilijoilla, jotka eivät raportoineet kyseisistä haasteita. Lisäksi urheilijat, joilla kuukautiset olivat jääneet pois urheilu-uran aikana vähintään kolmeksi kuukaudeksi, raportoivat muita useammin vammojen haitanneen uraansa. He olivat myös useammin lopettaneet uransa vammojen vuoksi.  

Sekä syömiskäyttäytymisen että kuukautiskierron häiriöillä oli myös taipumus pitkittyä. Nuoruudessa raportoitu syömiskäyttäytymisen tai kuukautiskierron häiriö ennusti samankaltaista haastetta myöhemmin elämässä.

Ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen avainasemassa 

Tutkimuksen tulokset voivat auttaa urheilijoita ja heidän tukijoukkojaan ymmärtämään terveen ruokasuhteen ja säännöllisen kuukautiskierron merkityksen terveydelle ja urheilu-uralle sekä vähentää aiheen ympärillä olevaa stigmaa. 

– Urheilijoiden ja heidän kanssaan toimivien henkilöiden tulisi tiedostaa syömisen ja kuukautiskierron haasteiden yleisyys ja näiden yhteys terveyteen ja urheilu-uraan sekä pyrkiä toiminnallaan edistämään urheilijoiden tervettä ruoka- ja kehosuhdetta. Tietoisuus aiheen ympärillä on jo lisääntynyt tuntuvasti, mutta käytännössä painopistettä pitäisi edelleen siirtää urheilijan kehon painon tai koostumuksen arvioinnista suorituskykyyn. Pitkällä tähtäimellä katsottuna vain terve ja täysipainoiseen harjoitteluun kykenevä urheilija voi saavuttaa oman maksimaalisen potentiaalinsa, Ravi huomauttaa.  

Tutkimuksessa hyödynnettiin neljää isomman tutkimusprojektin aineistoa: Terveyttä edistävä liikuntaseura (TELS) -tutkimuksen aineistoa, Estrogeeni, vaihdevuodet ja toimintakyky (ERMA) -aineistoa, Naisurheilija 2.0 -aineistoa sekä Kuukautiskierron häiriöiden sekä syömiseen ja kehonkuvaan liittyvien asenteiden yhteys urheilu-uraan (MEBS) -aineistoa. Tutkittavat olivat 14–55-vuotiaita urheilijoita ja ei-urheilijoita.  

TtM Suvi Ravin liikuntalääketieteen väitöskirja "Low Energy Availability-Related Conditions in Female Athletes: Prevalence Rates and Relationships with Health, Injuries, and the Sports Career" tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 21.6.2023 klo 12 alkaen salissa S212. Vastaväittäjänä toimii dosentti Arja Uusitalo (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ja Helsingin Urheilulääkäriasema) ja kustoksena professori Jari Parkkari (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi. 

Suvi Ravi valmistui ylioppilaaksi Inkeroisten lukiosta vuonna 2005, sairaanhoitajaksi Metropolia Ammattikorkeakoulusta vuonna 2010 ja terveystieteiden maisteriksi liikuntalääketiede pääaineenaan vuonna 2018. Ravi on työskennellyt väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa syksystä 2019 lähtien.