Finanssisektorin vakavaraisuus 31.3.2023: Suomen finanssisektorin vakavaraisuus pysynyt hyvänä - toimintaympäristön riskit edelleen korkeat
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus pysyi hyvällä tasolla vuoden 2023 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Vaikka toimintaympäristöä varjostivat yhä monet tutut riskit, kuten korkojen voimakas nousu, korkea inflaatio ja talouskasvun heikkeneminen, on havaittavissa myönteisiäkin merkkejä. Talous on kestänyt ennakoitua paremmin eikä pelätty energiakriisi toteutunut. Globaalia pankkisektoria koskevista huolista huolimatta myös osakemarkkinat ovat paikoin kehittyneet positiivisesti vuodenvaihteeseen verrattuna.
- Alkuvuosi on sujunut Suomen finanssimarkkinoilla vakaasti. On tärkeää, että finanssisektorin vakavaraisuus ja maksuvalmius säilyvät edelleen vahvoina. Epävarmassa toimintaympäristössä korostuu etenkin vahvan riskienhallinnan merkitys. Valitettavasti hienoisia merkkejä luottoriskien kasvusta niin kotitalous- kuin yrityslainoissa näkyy ja finanssisektorin onkin syytä edelleen varautua mahdollisiin luottotappioihin, Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaa toteaa.
Pankkisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana - korkokate vahvassa kasvussa korkotason nousun siivittämänä
Toimintaympäristön kohonneista riskeistä huolimatta pankkisektorin vakavaraisuus säilyi vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä suunnilleen ennallaan. Sektorin ydinvakavaraisuussuhde oli 17,1 % (12/2022: 17,2 %) ja kokonaisvakavaraisuussuhde 20,5 % (12/2022: 20,6 %). Pankkisektorin liiketulos parani selvästi edellisen vuoden vastaavasta ajanjaksosta korkokatteen voimakkaan kasvun seurauksena. Liiketuloksen merkittävää parannusta selitti korkokatteen kasvun ohella myös vertailujakson vaatimaton, kertaluonteisten kulukirjausten rasittama liiketulos.
Pankkisektorin järjestämättömät saamiset suhteessa luottokantaan pysyivät edelleen alhaisella tasolla ja Euroopan matalimpien joukossa. Luottojen siirtymät arvonalentumisvaiheiden välillä kuitenkin viestivät luottoriskien kasvusta niin kotitalous- kuin yrityslainoissa. Myös taloyhtiölainoissa on nähtävissä varhaisia merkkejä luottoriskien kohoamisesta. Suomalaispankkien likviditeettitilanne on pysynyt vakaana kevään markkinaturbulenssista ja yksittäisten yhdysvaltalaisten ja eurooppalaisten kriisipankkien ongelmista huolimatta. Suomalaispankkien riippuvuus markkinavarainhankinnasta altistaa kuitenkin pankit markkinahäiriöille sekä varainhankintakustannusten nousulle. Pankkisektorin likviditeettiasemaa kuvaavat tunnusluvut ylittivät viranomaisvaateet.
Työeläkesektorin vakavaraisuus säilyi keskimääräisellä tasolla
Työeläkesektorin vakavaraisuusaste laski aavistuksen 126,8 %:iin (12/2022: 127,0 %) sijoitustuoton (1,6 %) jäädessä hieman tuottovaatimusta alhaisemmaksi (1,8 %). Alkuvuoden aikana likvidien osake- ja korkosijoitusten tuotto oli positiivinen (3,0 %). Epälikvidien kiinteistö- ja pääomasijoitusten tuotto sen sijaan jäi nollan tuntumaan. Epälikvidien sijoitusten arvostuksiin kohdistuvat alasuuntaiset riskit voivat toteutuessaan heikentää sektorin vakavaraisuutta. Työeläkesektorin riskinkantokyky sijoitusomaisuuden negatiivia arvonmuutoksia kohtaan on edelleen vakaalla tasolla ja kestää myös merkittäviä epälikvidien sijoitusten alaskirjauksia.
Vahinkovakuutusyhtiöiden vakavaraisuus heikkeni, sijoituksista kertyi tuottoa
Vahinkovakuutussektorin vakavaraisuus pysyi hyvänä. Vakavaraisuussuhde oli 284,7 % (12/2022: 302,3 %). Vakavaraisuutta vuoden 2022 lopun huipputasoon verrattuna heikensi pääomavaatimuksen kasvu. Pääomavaatimusta kasvatti osakkeiden markkinahintojen noususta johtunut markkinariskin kasvu. Sijoitustuotot kasvattivat omaa varallisuutta, mutta toisaalta kausivaihtelusta johtuva vastuuvelan kasvu pienensi oman varallisuuden kasvua.
Sijoitusten tuotot tammi-maaliskuulta olivat 1,5 %. Kaikkien sijoitusluokkien tuotot olivat positiivisia. Vakuutusliiketoiminnan kannattavuus heikkeni, koska korvauskulut kasvoivat maksutuottoa enemmän. Korvauksia kasvattivat mm. frekvenssivahinkojen määrän kasvu ja inflaatio. Eniten korvauksia maksettiin sairauskulu-, omaisuus- ja ajoneuvovakuutuksista.
Henkivakuutussektorin vakavaraisuus säilyi vahvana
Henkivakuutussektorin vakavaraisuussuhde oli samalla tasolla kuin vuoden 2022 lopussa eli 256,9 %. Sijoitusomaisuuden arvonnousu nosti vakavaraisuuspääomavaatimusta enemmän kuin omia varoja. Toisaalta henkivakuutusyhtiöt vähensivät sijoitusriskiä, mikä puolestaan pienensi pääomavaatimusta. Korkotaso ei noussut enää merkittävästi vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä, minkä vuoksi sillä ei ollut suurta vaikutusta vakavaraisuuden muutoksiin.
Henkivakuutusyhtiöiden omalla vastuulla olevat sijoitukset tuottivat 1,6 %. Sekä korko- että osakesijoitukset tuottivat jälleen tappiollisen vuoden 2022 jälkeen, mutta kiinteistösijoitustuotot jäivät hieman tappiollisiksi. Vakuutusmaksutulo laski edellisestä vuodesta, mutta oli yhä pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella ja maksettuja korvauksia suurempi.
Liitteet
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.
Tietoja julkaisijasta
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
Den finansiella sektorn i Finland är kapitalstark – många osäkerhetsfaktorer i omvärlden kvarstår11.12.2025 09:45:00 EET | Pressmeddelande
Trots förväntningarna har Finlands ekonomi inte tagit fart, fastän bland annat näringslivets förtroende har fortsatt att stiga. Utöver apatin i ekonomin hotas den finansiella sektorns omvärld av de svaga offentliga finanserna, geopolitiska risker och oron kring värdepappersprisernas hållbarhet. Kapitaltäckningen i banksektorn i Finland var dock fortsatt stark under tredje kvartalet, fastän nedgången i räntenettot ledde till en resultatförsämring. Också arbetspensions- och försäkringssektorerna var fortsatt kapitalstarka tack vare ökade placeringsintäkter, då marknadssentimentet trots riskerna var huvudsakligen fortsatt positivt.
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on vahva – toimintaympäristössä edelleen useita epävarmuustekijöitä11.12.2025 09:45:00 EET | Tiedote
Odotuksista huolimatta Suomen talous ei ole piristynyt, vaikka muun muassa elinkeinoelämän luottamus on jatkanut nousuaan. Talouden apatian lisäksi finanssisektorin toimintaympäristöä uhkaavat julkisen talouden heikko tila, geopoliittiset riskit sekä arvopaperihintojen kestävyyteen liittyvät huolet. Suomen pankkisektorin vakavaraisuus säilyi kuitenkin kolmannelle vuosineljänneksellä vahvana, vaikka korkokatteen lasku heikensi tulosta. Myös työeläke- sekä vakuutussektorit pysyivät vakavaraisina sijoitustuottojen kohentuessa, kun markkinatunnelmat ovat riskeistä huolimatta pysyneet voittopuolisesti myönteisinä.
Capital position of Finnish financial sector is strong – many uncertainties remain in operating environment11.12.2025 09:45:00 EET | Press release
Despite expectations, the Finnish economy has not picked up, although business confidence, among other things, has continued to rise. In addition to economic apathy, the financial sector's operating environment is threatened by the weak state of public finances, geopolitical risks, and concerns about the sustainability of securities prices. The capital position of the Finnish banking sector remained strong in the third quarter, however, even though a decline in net interest income weakened the financial result. The solvency of the employee pension and insurance sectors also remained strong as investment returns improved; despite the risks, market sentiment remained predominantly positive.
Finansinspektionen rekommenderar flera åtgärder för bankerna för att öka säkerheten vid onlinebetalningar – förordningen om omedelbara betalningar ökar snabbheten men också riskerna9.10.2025 10:10:00 EEST | Pressmeddelande
Finansinspektionen rekommenderar flera säkerhetsförbättrande åtgärder för onlinebetalningar för banker verksamma i Finland, som bland annat gäller säkerhetsgränser och bättre övervakning av bedrägerier. Rekommendationerna baserar sig på Finansinspektionens uppföljande bedömning våren 2025 som bland annat undersökte kreditinstitutens kontroller och processer för säkra onlinebetalningar. Genom förordningen om omedelbara betalningar, som träder i kraft i dag den 9 oktober, blir förmedlingen av betalningar i euroområdet snabbare samtidigt som kontrollen av betalningsmottagarna ökar säkerheten.
Finanssivalvonta suosittaa pankeille useita verkkomaksamisen turvallisuutta parantavia toimia – pikamaksuasetus lisää nopeutta mutta myös riskejä9.10.2025 10:10:00 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta suosittelee Suomessa toimiville pankeille useita verkkomaksamisen turvallisuutta parantavia toimia muun muassa turvarajoihin ja petosmonitoroinnin parantamiseen liittyen. Suositukset perustuvat Finanssivalvonnan keväällä 2025 tekemään seuranta-arvioon, jossa selvitettiin luottolaitosten verkkomaksamisen turvallisuuteen liittyviä kontrolleja ja prosesseja. Tänään 9.10. voimaanastuvan pikamaksuasetuksen myötä maksujen välitys euroalueella nopeutuu, ja samalla maksunsaajan tarkistus lisää turvallisuutta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme