Väitös: Tekoäly auttaa tunnistamaan yksilölliset kuntoutusta ohjaavat tekijät selkäkipupotilailla

Selkäkipu on maailman yleisin toimintakyvyn laskua aiheuttava oire. Ihmisistä 80 prosenttia kokee selkäkipua jossain vaiheessa elämänsä aikana. Eniten toimintarajoitetta kokee 40–49-vuotiaiden ikäluokka. Selkäkipu on useimmille vain lyhytaikaista, mutta kuitenkin noin 20–25 prosenttia selkäkivusta pitkittyy yli 3 kuukautta eli kroonistuu. Suurin osa selkäkivusta on hyvänlaatuista, jolle ei ole aukottomasti osoitettavissa selvää syytä, kuten tiettyä sairautta tai rakenteellista ongelmaa. Hyvänlaatuisen, niin sanotun epäspesifin selkäkivun, pitkittymisen on tutkittu liittyvän useisiin taustatekijöihin. Väitöskirjatutkimuksessaan Nieminen keräsi taustatekijät kirjallisuuskatsaukseen.
– Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen mukaan yhteensä 45 erilaista tekijää on tunnistettavissa selkäkivun kroonistumisen riskitekijäksi. Muun muassa ylipaino, tupakointi, raskas fyysinen työ, masennus, ahdistuneisuus ja haitalliset käyttäytymismallit kuten katastrofointi tai välttämiskäyttäytyminen ovat yhteydessä kivun pitkittymiseen. Fyysinen aktiivisuus sen sijaan toimii suojaavana tekijänä, Nieminen kertoo.
Selkäkivun asiantuntijat kannustavat kehittämään keinoja kivun pitkittymisen taustatekijöiden tunnistamiseen niin, että kuntoutus voitaisiin räätälöidä oikealle potilaalle oikea-aikaisesti. Tutkimuksessa tunnistamisen avuksi otettiin tekoälyyn pohjautuva teknologia, jota on aiemmin käytetty laajasti muun muassa koulutuksen, teollisuuden ja työllisyysmarkkinoiden saralla.
Teknologian on kehittänyt suomalainen yritys Headai. Tekoäly koulutettiin tunnistamaan kivun pitkittymiseen linkittyviä tekijöitä ja toimintarajoitteita Maailman terveysjärjestö WHO:n määrittelemän toimintakyvyn viitekehyksen avulla. ICF-niminen viitekehys auttaa ymmärtämään toimintakykyä biopsykososiaalisesti, eli ihmisen toimintakykyyn vaikuttavien kehon rakenteiden ja toiminnan lisäksi myös psykologista ja sosiaalista toimintaympäristöä. Tunnistus tehtiin potilaskertomusteksteistä ammattilaisten kirjauksista.
– Tekoäly toimi hyvin potilaskertomusteksteissä tunnistamaan toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. On huomioitavaa, että siirtyessä uuteen toimintaympäristöön tekoälylle opetettiin, mikä tieto on oleellista poimia. Lopuksi ammattilainen arvioi, onko poimittu tieto tarpeellista. Kehitetty menetelmä nopeuttaa kuitenkin kertomustekstien selailuun käytettyä aikaa ja auttaa ymmärtämään ihmisen toimintakykyä laaja-alaisesti, Nieminen sanoo.
Tuotaessa uusia teknologioita terveydenhuoltoon vaaditaan tarkkaa arviointia teknologian turvallisuudesta, kliinisestä näytöstä, kustannustehokkuudesta ja teknologian sopivuudesta nykyisiin järjestelmiin sekä terveydenhuollon arkeen.
Tutkimuksessa kehitettiin lisäksi perusterveydenhuollon ja työterveyden hoitopolkuja huomioimaan tunnistetut yksilölliset kivun pitkittymisen taustatekijät. Hoitopoluissa huomioitiin moniammatillisen ja monisektorisen yhteistyön tarve. Kehittämisessä oli mukana ammattilaisia eri ammattiryhmistä ja sektoreilta.
Linda Nieminen on fysiatriaan erikoistuva lääkäri ja toimii Pirkanmaan sairaanhoitopiirin avokuntoutuksen vastuualueella fysiatrian konsulttina perusterveydenhuollolle sekä lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmälle.
Väitöstilaisuus perjantaina 9. kesäkuuta
Lääketieteen lisensiaatti Linda Niemisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Decision support for tailored biopsychosocial rehabilitation in non-specific low back pain tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 9.6.2023 klo 12 alkaen päärakennuksen auditoriossa A1, (Kalevantie 4). Vastaväittäjänä toimii Invalidiliiton tutkimusjohtaja, dosentti Sinikka Hiekkala Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena dosentti Markku Kankaanpää Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Linda Nieminen
linda.ka.nieminen@gmail.com
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Korkean tason synteesi mahdollistaa digitaalisten piirien nopeamman suunnittelun29.4.2025 09:56:05 EEST | Tiedote
Korkean tason synteesissä digitaalisia piirejä suunnitellaan yleisillä ohjelmointikielillä. Väitöskirjatutkimuksessaan diplomi-insinööri Sakari Lahti selvitti korkean tason synteesin tuottavuutta ja laatua perinteisiin suunnittelutapoihin verrattuna. Tulosten mukaan menetelmällä voidaan nopeuttaa suunnitteluprojekteja, mutta tulosten laatu saattaa kärsiä ilman korkeaa ammattitaitoa.
Piia Sormuselle talotekniikan professuuri28.4.2025 10:00:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa alkaa Suomen ensimmäinen talotekniikan professuuri toukokuussa, kun apulaisprofessorina aloittaa Piia Sormunen. Hän siirtyy uuteen rooliinsa rakennetun ympäristön tiedekunnan talotekniikan teollisuusprofessorin tehtävistä. Professuurin myötä yliopisto voi vastata entistä paremmin rakennusalan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Väitös: Oikea-aikainen ohjaus luo turvallisuutta lennonjohtajien koulutuksessa23.4.2025 10:59:36 EEST | Tiedote
Lennonjohtajat ovat vastuullisia ammattilaisia, joiden tehtävänä on varmistaa lentoliikenteen sujuvuus ja turvallisuus. Yhteiskuntatieteiden maisteri Inka Koskela tarkastelee väitöskirjassaan lennonjohtajien koulutusta ja siihen liittyvää ohjaustoimintaa vuorovaikutuksen näkökulmasta. Tutkimus osoittaa ohjauksen merkityksen koulutustilanteissa, joissa harjoitellaan monimutkaisia työtehtäviä turvallisuuskriittisissä olosuhteissa.
Väitös: Valta-asema selittää presidentin kansansuosiota Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa23.4.2025 10:18:54 EEST | Tiedote
YTM Maarika Kujanen tutki väitöskirjassaan presidentin suosiota ja julkista asemaa Euroopan puolipresidentiaalisissa maissa. Kujasen tutkimustulokset osoittavat, että presidentin heikompi valta-asema selittää paitsi presidentin korkeampaa suosiota suhteessa muihin poliittisiin instituutioihin myös sitä, missä määrin presidentin suosio reagoi poliittisessa ympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Toisaalta myös puoluepoliittisella ulottuvuudella sekä presidentin ja pääministerin välisellä vuorovaikutuksella on merkitystä, eikä presidentin suosiollinen asema päivänpolitiikan ulkopuolella suojele valtaoikeuksiltaan heikompiakaan presidenttejä loputtomasti.
Väitös: Opettajat ovat keskeisessä roolissa oppilaiden opiskeluinnon tukemisessa – myös vertaisilla ja vanhemmilla on vaikutusta23.4.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteen maisteri Pihla Rautanen tutki väitöskirjassaan alakoululaisten opiskeluunsa kokemaa sosiaalista tukea opettajalta, vertaisilta ja vanhemmilta sekä tuen yhteyksiä oppilaiden opiskeluintoon. Koulutyön kokeminen itselle tärkeäksi ja innostavaksi vahvistaa oppimista ja myönteisiä suhteita opettajiin ja vertaisiin koulussa. Sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia myös myöhempään osallisuuteen yhteiskunnassa aikuisena.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme