Tampereen yliopisto

Väitös: Innovaatiopolitiikka hukkasi suuntansa 2010-luvulla ja siirtymä biotalouteen on tavoitteita jäljessä

Jaa
FM Valtteri Laasonen analysoi väitöstutkimuksessaan biotalouden innovaatiotoimintaan liittyviä kyvykkyyksiä ja niitä tukevaa innovaatiopolitiikkaa Suomessa. Tutkimus osoittaa, että Suomen innovaatiopolitiikka ajautui kriisiin 2010-luvulla ja biotaloudelle asetetut kansalliset tavoitteet ovat karanneet kauas. Siirtymän edellyttämien kyvykkyyksien eli osaamisten ja taitojen muodostaman kokonaisuuden pitkäjänteinen kehittäminen ei ole saanut riittävästi huomiota.
Valtteri Laasonen (Kuva: Anssi Kumpula)
Valtteri Laasonen (Kuva: Anssi Kumpula)

Parhaillaan on käynnissä koko yhteiskunnan kannalta merkittävä muutosprosessi fossiilitaloudesta kohti biotaloutta. Uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävä ja kestävään tuotantoon ja kulutukseen perustuva biotalous haastaa yrityksiä ja muita toimijoita uudistumaan, sillä siitä on ennakoitu merkittävää talouden kasvun uutta aaltoa ja innovaatiotoiminnan ajuria. Samaan aikaan luonnonvarojen käyttöön on liittynyt myös ristiriitaisia tavoitteita.

Valtteri Laasonen tarkastelee biotalouden innovaatiotoiminnan kyvykkyyksiä ja niitä tukevaa politiikka Suomessa. Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että siirtymä osaamis- ja innovaatiovetoiseen biotalouteen on Suomessa ollut odotuksia hitaampaa. Suomi on jäänyt 2010-luvulla jälkeen useista verrokkimaista talouden kehityksessä ja tutkimus- ja kehityspanostuksissa, eikä biotalouden kehitys ole toistaiseksi saavuttanut sille asetettuja kunnianhimoisia taloudellisia kasvutavoitteita.

– Tutkimuksessani havaitsin, että innovaatiopolitiikka ajautui kriisiin, eikä sillä ole ollut selvää suuntaa 2010-luvun aikana. Samaan aikaan biotalouden siirtymän edellyttämien kyvykkyyksien pitkäjänteiseen kehittämiseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, Laasonen toteaa.

Suomessa on biomassoihin ja niiden jalostukseen huomattavaa osaamista ja vahva teollinen perusta, joka on kuitenkin viritetty raaka-aineiden hyödyntämiseen.

– Suomella on ollut haasteita siirtyä osaamis- ja innovaatiovetoisen kasvun polulle ja kasvattaa biotalouden tuotteista saatavaa lisäarvoa eli luoda uusia korkean lisäarvon tuotteita, Laasonen kertoo.

Tutkimuksessa analysoitiin kolmella suomalaisella tapaustutkimusalueella yritysten, korkeakoulujen ja julkisten organisaatioiden biotalouden innovaatiotoimintaan liittyviä kyvykkyyksiä. Tapaustutkimukset toteutettiin Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Innovaatiopolitikan tulisi tukea pitkäjänteisesti uudistumista

Tutkimuksen mukaan dynaamisilla kyvykkyyksillä ja verkostokyvykkyyksillä on olennainen merkitys organisaatioiden uudistumisessa ja alueiden siirtymässä kohti osaamis- ja innovaatiovetoista biotaloutta. Lisäksi eri organisaatioiden kyvykkyydet täydentävät toisiaan. Julkisvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen yritysten intresseihin ja investointeihin näyttää tulosten perusteella osin haasteelliselta.

– Esimerkiksi korkeakoulut ja alueelliset kehitysyhtiöt ovat toimineet aktiivisesti tunnistaakseen biotalouden uusia mahdollisuuksia ja tukeneet yritysten osaamisen vahvistamista. Yksittäisiä edelläkävijöitä lukuun ottamatta yrityksille on ollut silti hyvin haastavaa muuttaa liiketoimintamallejaan ja rakentaa täysin uusia kyvykkyyksiä, Laasonen sanoo.

Tutkimustulokset auttavat tunnistamaan ja kehittämään organisaatioiden innovaatiotoiminnan kannalta olennaisia resursseja ja kyvykkyyksiä biotalouden siirtymässä. Laajemmin tutkimus lisää ymmärrystä kyvykkyyksistä ja niiden merkityksestä alueiden uudistumisessa.

– Innovaatiopolitiikassa pitäisi tunnistaa nykyistä paremmin tarve pitkäjänteiseen kyvykkyyksien kehittämiseen. Innovaatiopolitiikan keinoin tulee vahvistaa kykyä muutosten tunnistamiseen, avautuvien tilaisuuksien hyödyntämiseen ja organisaatioiden kokonaisvaltaiseen uudistumiseen. Lisäksi on vahvistettava innovaatiotoiminnan yhteisiä prosesseja, joissa yritykset ja muut organisaatiot jakavat tietoa.

Väitöstilaisuus perjantaina 9. kesäkuuta

FM Valtteri Laasosen aluetieteen alaan kuuluva väitöskirja Alueiden kyky uudistua: Kyvykkyydet siirtymässä kohti osaamis- ja innovaatiovetoista biotaloutta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 9.6.2023, klo 12 Frami B:ssä, Seinäjoen yliopistokeskuksessa (Kampusranta 9 B, Seinäjoki). Vastaväittäjänä toimii professori Vesa Harmaakorpi Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta. Kustoksena toimii professori Markku Sotarauta Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Valtteri Laasonen
valtteri.laasonen@mdi.fi

Kuvat

Valtteri Laasonen (Kuva: Anssi Kumpula)
Valtteri Laasonen (Kuva: Anssi Kumpula)
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto
Kalevantie 4
33014 TAMPEREEN YLIOPISTO

p. 0294 5211https://www.tuni.fi

Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa. 

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto

Väitös: Lapsuusiän negatiivisilla elämäntapahtumilla on yhteys aikuisiän fibromyalgiaan22.9.2023 08:45:00 EEST | Tiedote

Lääketieteen lisensiaatti Aleksi Varinen selvitti väitöstutkimuksessaan fibromyalgiapotilaiden liitännäissairauksia, kokemuksia terveydenhuollosta ja oireyhtymälle altistavia tekijöitä. Tutkimuksessa selvisi, että negatiiviset kokemukset, kuten koulukiusaaminen, ovat yhteydessä oireyhtymän puhkeamiseen. Terveydenhuollossa fibromyalgiapotilaat kohtaavat epävarmuutta.

Väitös: Liitännäisdoketakseliin liittyy elämänlaatuhaittoja paikallista eturauhassyöpää sairastavilla21.9.2023 09:30:00 EEST | Tiedote

Miikka Lehtonen tutki väitöskirjassaan, miten doketakselihoito vaikuttaa paikallista ja levinnyttä eturauhassyöpää sairastavien potilaiden elämänlaatuun. Lisäksi hän selvitti ilman hormonihoitoa annettavan sädehoidon vaikutusta elämänlaatuun sekä monisairauden ja fyysisen toimintakyvyn vaikutusta hoidon onnistumiseen. Lehtonen havaitsi, että paikallisen eturauhassyövän sädehoidon ja hormonihoidon liitännäisenä annettava doketakselihoito heikentää elämänlaatua lyhytaikaisesti, ja että monisairaus heikentää kokonaiselossaoloa paikallisen eturauhassyövän sädehoidon jälkeen.

Väitös: Maallikkosaarnaajat tukivat ja ravistelivat kirkkoa yhteiskunnan murroksessa13.9.2023 14:27:35 EEST | Tiedote

Maallikkomiehet saivat kirkon valtuutuksella osallistua kristinuskon opettamiseen kansalaisyhteiskunnan syntyvuosina. FM Matleena Sopanen osoittaa väitöskirjassaan, miten Suomen evankelis-luterilainen kirkko arvioi ja arvotti saarnalupaa anoneita miehiä. Tutkinnon suorittaneet tarjosivat kirkolle ja kristillisille yhdistyksille arvokasta työvoimaa, mutta ajoittain saarnaajat myös haastoivat kirkon arvovallan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme