Väitös: Innovaatiopolitiikka hukkasi suuntansa 2010-luvulla ja siirtymä biotalouteen on tavoitteita jäljessä
7.6.2023 11:14:55 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Parhaillaan on käynnissä koko yhteiskunnan kannalta merkittävä muutosprosessi fossiilitaloudesta kohti biotaloutta. Uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntävä ja kestävään tuotantoon ja kulutukseen perustuva biotalous haastaa yrityksiä ja muita toimijoita uudistumaan, sillä siitä on ennakoitu merkittävää talouden kasvun uutta aaltoa ja innovaatiotoiminnan ajuria. Samaan aikaan luonnonvarojen käyttöön on liittynyt myös ristiriitaisia tavoitteita.
Valtteri Laasonen tarkastelee biotalouden innovaatiotoiminnan kyvykkyyksiä ja niitä tukevaa politiikka Suomessa. Väitöstutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että siirtymä osaamis- ja innovaatiovetoiseen biotalouteen on Suomessa ollut odotuksia hitaampaa. Suomi on jäänyt 2010-luvulla jälkeen useista verrokkimaista talouden kehityksessä ja tutkimus- ja kehityspanostuksissa, eikä biotalouden kehitys ole toistaiseksi saavuttanut sille asetettuja kunnianhimoisia taloudellisia kasvutavoitteita.
– Tutkimuksessani havaitsin, että innovaatiopolitiikka ajautui kriisiin, eikä sillä ole ollut selvää suuntaa 2010-luvun aikana. Samaan aikaan biotalouden siirtymän edellyttämien kyvykkyyksien pitkäjänteiseen kehittämiseen ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota, Laasonen toteaa.
Suomessa on biomassoihin ja niiden jalostukseen huomattavaa osaamista ja vahva teollinen perusta, joka on kuitenkin viritetty raaka-aineiden hyödyntämiseen.
– Suomella on ollut haasteita siirtyä osaamis- ja innovaatiovetoisen kasvun polulle ja kasvattaa biotalouden tuotteista saatavaa lisäarvoa eli luoda uusia korkean lisäarvon tuotteita, Laasonen kertoo.
Tutkimuksessa analysoitiin kolmella suomalaisella tapaustutkimusalueella yritysten, korkeakoulujen ja julkisten organisaatioiden biotalouden innovaatiotoimintaan liittyviä kyvykkyyksiä. Tapaustutkimukset toteutettiin Keski-Suomessa, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla.
Innovaatiopolitikan tulisi tukea pitkäjänteisesti uudistumista
Tutkimuksen mukaan dynaamisilla kyvykkyyksillä ja verkostokyvykkyyksillä on olennainen merkitys organisaatioiden uudistumisessa ja alueiden siirtymässä kohti osaamis- ja innovaatiovetoista biotaloutta. Lisäksi eri organisaatioiden kyvykkyydet täydentävät toisiaan. Julkisvetoisen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan yhdistäminen yritysten intresseihin ja investointeihin näyttää tulosten perusteella osin haasteelliselta.
– Esimerkiksi korkeakoulut ja alueelliset kehitysyhtiöt ovat toimineet aktiivisesti tunnistaakseen biotalouden uusia mahdollisuuksia ja tukeneet yritysten osaamisen vahvistamista. Yksittäisiä edelläkävijöitä lukuun ottamatta yrityksille on ollut silti hyvin haastavaa muuttaa liiketoimintamallejaan ja rakentaa täysin uusia kyvykkyyksiä, Laasonen sanoo.
Tutkimustulokset auttavat tunnistamaan ja kehittämään organisaatioiden innovaatiotoiminnan kannalta olennaisia resursseja ja kyvykkyyksiä biotalouden siirtymässä. Laajemmin tutkimus lisää ymmärrystä kyvykkyyksistä ja niiden merkityksestä alueiden uudistumisessa.
– Innovaatiopolitiikassa pitäisi tunnistaa nykyistä paremmin tarve pitkäjänteiseen kyvykkyyksien kehittämiseen. Innovaatiopolitiikan keinoin tulee vahvistaa kykyä muutosten tunnistamiseen, avautuvien tilaisuuksien hyödyntämiseen ja organisaatioiden kokonaisvaltaiseen uudistumiseen. Lisäksi on vahvistettava innovaatiotoiminnan yhteisiä prosesseja, joissa yritykset ja muut organisaatiot jakavat tietoa.
Väitöstilaisuus perjantaina 9. kesäkuuta
FM Valtteri Laasosen aluetieteen alaan kuuluva väitöskirja Alueiden kyky uudistua: Kyvykkyydet siirtymässä kohti osaamis- ja innovaatiovetoista biotaloutta tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 9.6.2023, klo 12 Frami B:ssä, Seinäjoen yliopistokeskuksessa (Kampusranta 9 B, Seinäjoki). Vastaväittäjänä toimii professori Vesa Harmaakorpi Lappeenrannan-Lahden teknillisestä yliopistosta. Kustoksena toimii professori Markku Sotarauta Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Valtteri Laasonen
valtteri.laasonen@mdi.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Tietopohjainen päätöksenteko ei ole niin suoraviivaista kuin usein ajatellaan17.11.2026 11:43:11 EET | Tiedote
Tietopohjainen päätöksenteko on vahva tavoite julkisessa hallinnossa. Väitöstutkimus osoittaa, että päätöksenteko ei käytännössä perustu suoraviivaisesti tutkimustietoon. Tiedon käyttöön vaikuttavat myös organisaatioiden toimintakulttuurit, yksilölliset tavat ja vallankäytön rakenteet.
Aki Soudunsaari Tampereen yliopiston kasvun ja kaupallistamisen työelämäprofessoriksi16.11.2026 13:00:33 EET | Tiedote
Aki Soudunsaari on nimitetty kasvun ja kaupallistamisen työelämäprofessoriksi Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekuntaan. Hän on aloittanut kolmivuotisessa osa-aikaisessa tehtävässä 16.11.2026.
Humanoidirobotin käännetty katse tuottaa hylätyksi tulemisen kokemuksen10.11.2026 14:11:48 EET | Tiedote
Poispäin suunnattu katse viestii välinpitämättömyyttä. Samuli Linnunsalon ja tutkijakollegoiden tuore tutkimus osoittaa, että humanoidirobotin vältellessä katsekontaktia tutkittavat raportoivat muun muassa kasvanutta ulkopuolisuuden kokemusta, madaltunutta mielialaa sekä alentunutta itsetuntoa. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa humanoidirobottien nonverbaalisten viestien mahdollisista negatiivisista vaikutuksista ihmisiin.
Lääkäreille uusia työkaluja terveysdatan käsittelyyn – 8 miljoonan euron tutkimushanke hyödynsi tekoälyä ja laajennettua todellisuutta9.11.2026 11:40:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston johtama MEDALLION-tutkimusprojekti etsi uusia tapoja lääketieteellisen datan käsittelyyn. Yhdessä tutkimuskumppaneiden, yritysten ja Business Finlandin kanssa hankkeessa kehitettiin työkaluja, jotka hyödyntävät laajennettua todellisuutta (XR) ja tekoälyä (AI). Menetelmiä voidaan odottaa kliiniseen käyttöön lähitulevaisuudessa.
Moottorikelkkasafareilla altistutaan yllättävän korkeille pakokaasupäästöille3.11.2026 12:45:00 EET | Tiedote
Moottorikelkka- ja mönkijäsafareille osallistuvat voivat altistua erittäin suurille pakokaasuperäisten pienhiukkasten pitoisuuksille, osoittaa Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen tuore tutkimus. Mittausten perusteella altistuminen voi ajoittain ylittää vilkkaissa kaupunkiympäristöissä mitatut tasot moninkertaisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
