Äidit ilmaisevat ihanteitaan lastensa muotikuvissa somessa
7.6.2023 12:20:00 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote
Äidit jakavat sosiaalisessa mediassa lapsistaan muotikuvia, joissa yhdistyvät perhekuvien perinteet ja muotikuvien kaupallinen symboliikka. Jyväskylän yliopiston ja Aalto-yliopiston tutkimuksessa selvitettiin, miten viime vuosina yleistynyt ilmiö on yhteydessä kulutukseen, vanhemmuuteen ja lapsuuteen sekä lasten yksityisyyteen.

Tutkimuksessa haastateltiin 16 suomalaista äitiä, joilla on lastenvaatteisiin keskittyvä Instagram-tili ja jotka jakavat tileillä sisältöä aktiivisesti.
Tulosten mukaan lasten muotikuvissa ilmaistaan äitien makua, esteettisiä taitoja ja arvoja, mutta myös samaistutaan omaan viiteryhmään ja säilötään muistoja itsestä ja lapsista. Tutkimuksen keskeinen käsite on ”sharenting”, joka muodostuu sanoista ”sharing” -jakaminen ja ”parenting” -vanhemmuus. Käsitteellä viitataan vanhempien käytäntöihin kuvata lapsiaan ja jakaa kuvia sosiaalisessa mediassa. Kuvauskäytäntöihin sisältyvät kuvauspaikan- ja vaatteiden valinta sekä kuvien ottaminen, käsittely ja julkaisu.
– Kuvauskäytännöt korostavat kuvien luonnetta rakennettuina esityksinä. Ne toimivat äideille välineenä ilmaista omaa elämäntyyliä ja arvoja sekä vallitsevia kaupallisia ja sosiaalisen median trendejä. Niiden kautta voidaan vahvistaa omaa identiteettiä ja vanhemmuutta sekä luoda yhteyttä muihin äiteihin, väitöskirjatutkija Minna Kallioharju toteaa.
Hyödyntämällä perhekuvien ja muotimainosten visuaalista symboliikkaa kuvat viestivät perinteisiä lapsuuden ihanteita kuten aitoutta ja luonnollisuutta. Vaikka äidit tiedostivat, että kuvat esittävät arjesta parhaita puolia, Instagram-tili nähtiin päiväkirjan ja valokuva-albumin tapaan myös muistojen tallentajana.
– Äidit olivat tietoisia jakamisen mahdollisista negatiivisista seurauksista, mutta muotikuvat koettiin niiden esteettisyyden ja positiivisuuden vuoksi pääosin harmittomaksi sisällöksi. Osa äideistä suhtautui myös kriittisemmin lastensa kuvien jakamiseen ja vältti esimerkiksi kuvaamasta lapsen kasvoja, Kallioharju kertoo.
Tutkimus on herättänyt paljon huomiota, ja artikkelia ladattiin jo ensimmäisen viikon aikana yli 2000 kertaa.
Tutkimusta olivat rahoittaneet Koneen säätiö, Suomen Akatemia sekä Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto.
Lisätietoja:
Väitöskirjatutkija Minna Kallioharju, minna.k.kallioharju@student.jyu.fi
puh. +358-46-909 9618
Alkuperäisjulkaisu:
Kallioharju, M., Wilska, T.-A. and Vänskä, A. (2023), "Mothers’ self-representations and representations of childhood on social media", Young Consumers, Vol. ahead-of-print No. ahead-of-print. https://doi.org/10.1108/YC-06-2022-1541
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus voi tukea hyvinvointia ja muutosta22.10.2026 08:46:28 EEST | Tiedote
Psykoterapian onnistumisessa ei ole kyse vain käytetyistä menetelmistä. Onnistumisen kannalta olennaista on myös se, mitä psykoterapeutin ja asiakkaan väillä tapahtuu. Jyväskylän yliopiston uusi psykologian professori Virpi-Liisa Kykyri tutkii, miten vuorovaikutus rakentuu terapiassa ja miten se voi tukea ihmisen hyvinvointia, osallisuutta sekä psykologista muutosta.
Tarve alanvaihtoon lähtee harvoin pelkästään työstä – taustalla usein halu sovittaa työ paremmin muuhun elämään21.10.2026 12:00:00 EEST | Tiedote
Kasvatustieteiden maisteri Leena Ikonen tutkii väitöskirjassaan alanvaihtamista ja siihen johtavia syitä. Tutkimus osoittaa, että alanvaihto liittyy usein laajempiin muutoksiin elämässä, kuten hyvinvointiin, arvoihin tai elämäntilanteeseen. Samalla muuttuvat myös käsitykset työstä, omista tavoitteista ja hyvästä elämästä.
Raakut ja metsätalous kohtaavat kansallisessa raakkuseminaarissa Oulussa21.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Miten metsätalous ja uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun suojelu voidaan sovittaa yhteen? Kansallinen raakkuseminaari kokoaa 29.10.2026 Ouluun tutkijoita, viranomaisia, metsätalouden toimijoita ja muita asiantuntijoita keskustelemaan ratkaisuista raakkukantojen turvaamiseksi. Mahdollista on osallistua myös etänä.
Uusi menetelmä ohjaa molekyylit tarkasti haluttuun muotoon19.10.2026 07:10:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden menetelmän, jonka avulla synteettisiä molekyylejä voidaan ohjelmoida järjestäytymään itsestään tarkasti määritellyiksi kolmiulotteisiksi rakenteiksi. Tutkimus vie keinotekoisten molekyylien suunnittelua lähemmäksi luonnossa esiintyvää molekyylien hienopiirteistä järjestäytymistä ja voi tulevaisuudessa avata uusia mahdollisuuksia toiminnallisten materiaalien kehittämiseen.
Identiteetti kehittyy pitkälle aikuisuuteen ja linkittyy parempaan mielen hyvinvointiin13.10.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Identiteetin kehitys ei rajoitu ainoastaan nuoruuteen, osoittaa Jyväskylän yliopiston tuore tutkimus. Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksessa tarkasteltiin identiteetin kehitystä aikuisuudessa ja havaittiin, että identiteetti kehittyy myönteisesti 27-vuotiaasta 61-vuotiaaksi. Myönteisemmin kehittynyt identiteetti oli yhteydessä korkeampaan mielen hyvinvointiin.Tuore tutkimus osoitti, että identiteetin kehitys ei rajoitu vain nuoruuteen, vaan voi muovautua läpi aikuisuuden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme