Työuupumus iskee useimmin naisiin ja korkeasti koulutettuihin
8.6.2023 08:30:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen mediatiedote 8.6.2023
Palkansaajien näkemyksiä työoloistaan selvitetään vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrissa. Tutkimus on tehty vuodesta 1992 saakka vuosittain. Vuodesta 2019 lähtien tutkimuksessa on tarkasteltu myös stressin ja työuupumuksen kokemuksia, aiemmin keskityttiin työn henkiseen raskauteen ja työkykyyn suhteessa työn henkisiin vaatimuksiin.Aineistoon pääsee nyt tutustumaan Työterveyslaitoksen Työelämätiedossa.
–Työelämätiedossa käyttäjä voi vaivatta tarkastella työuupumuksen ja stressin kokemusta työväestössä useiden suodatusvaihtoehtojen mukaan jaotellen. Aineistoa pääsee tarkastelemaan monin eri tavoin määrällisesti tai ketjutettuna, tutkimuspäällikkö Pekka Varje kertoo.
Työuupumuksen ja haitallisen stressin kokemukset olivat kasvussa vuonna 2022 samaan tapaan kuin vuonna 2021. Vuosien 2019 ja 2020 välillä vastaavissa kokemuksissa ei juuri tapahtunut muutoksia.
Haitallisen stressin kokeminen on työuupumusta yleisempää
Stressin kokeminen on työuupumisen kokemisen tavoin yleisempää palkansaajanaisilla kuin palkansaajamiehillä. Palkansaajanaisista 15 prosenttia kokee paljon tai melko paljon haitallista stressiä, palkansaajamiehistä kymmenen prosenttia.
Kuten työuupumus, myös haitallisen stressin kokeminen on yleisempää korkeammin koulutetuilla matalammin koulutettuihin verrattuna. Ikäryhmien välillä ei juuri ole eroja.
Työolobarometrissä stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi tai ahdistuneeksi, tai hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä. Kyse on haitallisen stressin kokemisesta yleisesti, ei ainoastaan työhön liittyen.
Työuupumuksen neljä keskeistä oiretta ovat kroonistunut väsymys, henkinen etääntyminen työstä, kognitiivisen toiminnan häiriöt ja tunteiden hallinnan vaikeudet. Työolobarometrissa kysytään, miten usein vastaaja kokee työssään näitä tunteita.Työuupumusta mittaavat kysymykset perustuvat tieteelliseen tutkimukseen.
Työhyvinvoinnin tukemiselle on tarvetta
Työolobarometrin lisäksi muissakin tutkimuksissa näkyy työn henkisen kuormittavuuden kasvu viime vuosina. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -seurantatutkimuksessa näkyy työuupumuksen lievä kasvu ja työkyvyn heikentyminen kesän 2021 ja talven 2022 välillä.
Tilastokeskuksen vuonna 2021 tekemän tutkimuksen mukaan väsymyksen, haluttomuuden ja tarmottomuuden tunteet lisääntyivät palkansaajilla korona-aikana vuoteen 2018 verrattuna. Aiempaa useampi myös koki itsensä haluttomaksi ja henkisesti väsyneeksi töihin lähtiessään tai etätöitä aloittaessaan.
Työhyvinvointia kannattaa tukea, sillä työuupumuksen ja haitallisen stressin hallinnassa työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät ovat keskeisiä. Kuormitus voi liittyä esimerkiksi työn sisältöön, töiden organisointiin, työjärjestelyihin tai työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja esihenkilötyön toimivuuteen.
Työ- ja elinkeinoministeriö mittaa työelämän muutoksia vuosittain
Työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa vuosittain työolobarometrin, joka kuvaa suomalaisen työelämän tilaa työpaikoilla. Barometrissa seurataan työntekijöiden näkemyksiä työstään.Tutkimuksen tulokset perustuvat palkansaajien haastatteluihin, ja niistä raportoidaan keväisin.
Palkansaajien haastatteluissa kysytään muun muassa seuraavista:
- omasta asemasta työmarkkinoilla
- digitaalisesta ympäristöstä
- jatkuvasta oppimisista työssä
- työaikajärjestelyistä, etätyöstä ja työsuorituksen arvioinnista
- syrjinnästä, kiusaamisesta, häirinnästä ja väkivallasta työssä
- työn kuormittavuudesta ja työkyvystä
- työn imusta ja hyvinvoinnista työssä
- ammatillisesta järjestäytymisestä.
Tutustu
Työelämäbarometrin tiedotTyöelämätiedossa: Työolobarometri mittaa palkansaajien kokemaa työuupumusta | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi
Lisätietoja
Tutkimuspäällikkö Pekka Varje, Työterveyslaitos, puh. 050 576 8236, pekka.varje(at)ttl.fi
Johtava asiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 029 504 7297, maija.lyly-yrjanainen(at)gov.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Nya lösningar söks for att lindra omsorgskrisen: 36 lovande innovationer föremål för forskning och utveckling17.9.2026 16:00:00 EEST | Pressmeddelande
150 förslag inkom till den riksomfattande innovationstävlingen Huomisen hoivatyö (Morgondagens omsorgsarbete). Överraskande nog var de bästa förslagen framför allt lösningar som förbättrade bemötandet och interaktionen mellan människor samt vardagen inom omsorgen. Av innovationerna får 36 delta i ett mångårigt forsknings- och utvecklingssamarbete.
Hoivan kriisiin etsitään uusia ratkaisuja: 36 lupaavaa innovaatiota tutkimuksen ja kehittämisen kohteiksi17.9.2026 16:00:00 EEST | Tiedote
Valtakunnalliseen Huomisen hoivatyö -innovaatiokilpailuun saatiin 150 ehdotusta. Yllättäen parhaiden joukkoon nousivat ennen kaikkea ihmisten kohtaamista, vuorovaikutusta ja hoivan arkea parantavat ratkaisut. Innovaatioista 36 pääsee mukaan monivuotiseen tutkimus- ja kehittämisyhteistyöhön.
Seeking new solutions to the care crisis: 36 promising innovations for research and development17.9.2026 16:00:00 EEST | Press release
A total of 150 proposals were received for the national Care Work of Tomorrow innovation competition. Somewhat surprisingly, solutions that improve encounters, interaction and everyday care were selected among the best. Of these innovations, 36 will participate in multi-year research and development cooperation.
Kutsu 22.9. DemoTalks: Mitä hyötyä on väestöennusteista?16.9.2026 09:41:56 EEST | Kutsu
Tervetuloa DEMOGRAPHY Talks -webinaariin 22.9.2026 klo 14 - 15. Webinaarissa keskustellaan väestöennusteista, jotka tarjoavat tietoa tulevista kehityssuunnista kuten väestön ikärakenteesta, syntyvyydestä, kuolleisuudesta ja muuttoliikkeestä. Äänessä ovat Tarmo Valkonen Etlasta ja Mikko Myrskylä Helsingin yliopistosta.
Undersökning: Artificiell intelligens lättade på vårdarnas minnesbelastning och frigjorde tid för vård8.9.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
AI-assisterad röstanteckning sparade arbetstid, minskade vårdarnas minnesbelastning och förändrade anteckningsrytmen på vårdhemmen. Enligt Arbetshälsoinstitutets undersökning beror fördelarna dock på hur bra tekniken anpassas till vårdarbetets vardag.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme