Työuupumus iskee useimmin naisiin ja korkeasti koulutettuihin
8.6.2023 08:30:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen mediatiedote 8.6.2023
Palkansaajien näkemyksiä työoloistaan selvitetään vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrissa. Tutkimus on tehty vuodesta 1992 saakka vuosittain. Vuodesta 2019 lähtien tutkimuksessa on tarkasteltu myös stressin ja työuupumuksen kokemuksia, aiemmin keskityttiin työn henkiseen raskauteen ja työkykyyn suhteessa työn henkisiin vaatimuksiin.Aineistoon pääsee nyt tutustumaan Työterveyslaitoksen Työelämätiedossa.
–Työelämätiedossa käyttäjä voi vaivatta tarkastella työuupumuksen ja stressin kokemusta työväestössä useiden suodatusvaihtoehtojen mukaan jaotellen. Aineistoa pääsee tarkastelemaan monin eri tavoin määrällisesti tai ketjutettuna, tutkimuspäällikkö Pekka Varje kertoo.
Työuupumuksen ja haitallisen stressin kokemukset olivat kasvussa vuonna 2022 samaan tapaan kuin vuonna 2021. Vuosien 2019 ja 2020 välillä vastaavissa kokemuksissa ei juuri tapahtunut muutoksia.
Haitallisen stressin kokeminen on työuupumusta yleisempää
Stressin kokeminen on työuupumisen kokemisen tavoin yleisempää palkansaajanaisilla kuin palkansaajamiehillä. Palkansaajanaisista 15 prosenttia kokee paljon tai melko paljon haitallista stressiä, palkansaajamiehistä kymmenen prosenttia.
Kuten työuupumus, myös haitallisen stressin kokeminen on yleisempää korkeammin koulutetuilla matalammin koulutettuihin verrattuna. Ikäryhmien välillä ei juuri ole eroja.
Työolobarometrissä stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi tai ahdistuneeksi, tai hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä. Kyse on haitallisen stressin kokemisesta yleisesti, ei ainoastaan työhön liittyen.
Työuupumuksen neljä keskeistä oiretta ovat kroonistunut väsymys, henkinen etääntyminen työstä, kognitiivisen toiminnan häiriöt ja tunteiden hallinnan vaikeudet. Työolobarometrissa kysytään, miten usein vastaaja kokee työssään näitä tunteita.Työuupumusta mittaavat kysymykset perustuvat tieteelliseen tutkimukseen.
Työhyvinvoinnin tukemiselle on tarvetta
Työolobarometrin lisäksi muissakin tutkimuksissa näkyy työn henkisen kuormittavuuden kasvu viime vuosina. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -seurantatutkimuksessa näkyy työuupumuksen lievä kasvu ja työkyvyn heikentyminen kesän 2021 ja talven 2022 välillä.
Tilastokeskuksen vuonna 2021 tekemän tutkimuksen mukaan väsymyksen, haluttomuuden ja tarmottomuuden tunteet lisääntyivät palkansaajilla korona-aikana vuoteen 2018 verrattuna. Aiempaa useampi myös koki itsensä haluttomaksi ja henkisesti väsyneeksi töihin lähtiessään tai etätöitä aloittaessaan.
Työhyvinvointia kannattaa tukea, sillä työuupumuksen ja haitallisen stressin hallinnassa työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät ovat keskeisiä. Kuormitus voi liittyä esimerkiksi työn sisältöön, töiden organisointiin, työjärjestelyihin tai työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja esihenkilötyön toimivuuteen.
Työ- ja elinkeinoministeriö mittaa työelämän muutoksia vuosittain
Työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa vuosittain työolobarometrin, joka kuvaa suomalaisen työelämän tilaa työpaikoilla. Barometrissa seurataan työntekijöiden näkemyksiä työstään.Tutkimuksen tulokset perustuvat palkansaajien haastatteluihin, ja niistä raportoidaan keväisin.
Palkansaajien haastatteluissa kysytään muun muassa seuraavista:
- omasta asemasta työmarkkinoilla
- digitaalisesta ympäristöstä
- jatkuvasta oppimisista työssä
- työaikajärjestelyistä, etätyöstä ja työsuorituksen arvioinnista
- syrjinnästä, kiusaamisesta, häirinnästä ja väkivallasta työssä
- työn kuormittavuudesta ja työkyvystä
- työn imusta ja hyvinvoinnista työssä
- ammatillisesta järjestäytymisestä.
Tutustu
Työelämäbarometrin tiedotTyöelämätiedossa: Työolobarometri mittaa palkansaajien kokemaa työuupumusta | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi
Lisätietoja
Tutkimuspäällikkö Pekka Varje, Työterveyslaitos, puh. 050 576 8236, pekka.varje(at)ttl.fi
Johtava asiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 029 504 7297, maija.lyly-yrjanainen(at)gov.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Artificiell intelligens kan bli chefens arbetskamrat – forskning lyfter fram en ny relation till teknik16.11.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Artificiell intelligens är inte längre bara ett tekniskt verktyg för chefen, utan den kan också bli en tanke- och sparringpartner, till och med en arbetskamrat. I forskningsprojektet observerades användningen av artificiell intelligens i chefernas och direktörernas arbete. Utifrån projektets observationer utarbetades en guide som hjälper chefer att använda artificiell intelligens på ett genomtänkt sätt i sitt arbete.
Tekoälystä voi tulla esihenkilölle työkaveri – tutkimus nostaa esiin uudenlaisen suhteen teknologiaan16.11.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Tekoäly ei näyttäydy esihenkilölle enää vain teknisenä työkaluna, vaan siitä voi muodostua myös ajattelu- ja sparrauskumppani, jopa työkaveri. Tutkimushankkeessa havainnoitiin tekoälyn käyttöä esihenkilöiden ja johtajien työssä. Hankkeen havaintojen pohjalta laadittiin opas, joka auttaa esihenkilöitä hyödyntämään tekoälyä harkitusti työssään.
Artificial intelligence can become a colleague for supervisors - research highlights a new kind of relationship with technology16.11.2026 06:00:00 EET | Press release
For supervisors, artificial intelligence is no longer just a technical tool, but it can also become a thinking and sparring partner, or even a colleague. A research project observed the use of artificial intelligence in the work of supervisors and directors. Based on the project’s observations, a guide was drawn up to help supervisors make careful use of artificial intelligence in their work.
Kutsu 17.11.2026: Oulussa etsitään vastauksia tulevaisuuden työn suuriin kysymyksiin5.11.2026 07:25:00 EET | Kutsu
Työ muuttuu nopeammin kuin koskaan. Miten työyhteisöt säilyttävät kilpailukykynsä ja innovatiivisuutensa aikana, jolloin työ tehdään yhä useammin hybridiympäristöissä ja tekoäly muuttaa työn tekemisen tapoja? Näihin kysymyksiin etsitään vastauksia Tulevaisuuden työ -seminaarissa Oulussa tiistaina 17.11.2026. Tervetuloa mukaan!
Undersökning: Få företag använder AI för att främja miljömålen3.11.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Artificiell intelligens (AI) kan stödja arbetsplatsens miljömål. Enligt Arbetshälsoinstitutets undersökning är det dock endast 15 procent av de företag som använder AI som utnyttjar den för att uppnå miljömålen. Arbetsplatsens anvisningar kan hjälpa arbetstagarna att beakta teknikens miljökonsekvenser.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
