Työuupumus iskee useimmin naisiin ja korkeasti koulutettuihin
8.6.2023 08:30:00 EEST | Työterveyslaitos | Tiedote
Työterveyslaitoksen mediatiedote 8.6.2023
Palkansaajien näkemyksiä työoloistaan selvitetään vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrissa. Tutkimus on tehty vuodesta 1992 saakka vuosittain. Vuodesta 2019 lähtien tutkimuksessa on tarkasteltu myös stressin ja työuupumuksen kokemuksia, aiemmin keskityttiin työn henkiseen raskauteen ja työkykyyn suhteessa työn henkisiin vaatimuksiin.Aineistoon pääsee nyt tutustumaan Työterveyslaitoksen Työelämätiedossa.
–Työelämätiedossa käyttäjä voi vaivatta tarkastella työuupumuksen ja stressin kokemusta työväestössä useiden suodatusvaihtoehtojen mukaan jaotellen. Aineistoa pääsee tarkastelemaan monin eri tavoin määrällisesti tai ketjutettuna, tutkimuspäällikkö Pekka Varje kertoo.
Työuupumuksen ja haitallisen stressin kokemukset olivat kasvussa vuonna 2022 samaan tapaan kuin vuonna 2021. Vuosien 2019 ja 2020 välillä vastaavissa kokemuksissa ei juuri tapahtunut muutoksia.
Haitallisen stressin kokeminen on työuupumusta yleisempää
Stressin kokeminen on työuupumisen kokemisen tavoin yleisempää palkansaajanaisilla kuin palkansaajamiehillä. Palkansaajanaisista 15 prosenttia kokee paljon tai melko paljon haitallista stressiä, palkansaajamiehistä kymmenen prosenttia.
Kuten työuupumus, myös haitallisen stressin kokeminen on yleisempää korkeammin koulutetuilla matalammin koulutettuihin verrattuna. Ikäryhmien välillä ei juuri ole eroja.
Työolobarometrissä stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi tai ahdistuneeksi, tai hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä. Kyse on haitallisen stressin kokemisesta yleisesti, ei ainoastaan työhön liittyen.
Työuupumuksen neljä keskeistä oiretta ovat kroonistunut väsymys, henkinen etääntyminen työstä, kognitiivisen toiminnan häiriöt ja tunteiden hallinnan vaikeudet. Työolobarometrissa kysytään, miten usein vastaaja kokee työssään näitä tunteita.Työuupumusta mittaavat kysymykset perustuvat tieteelliseen tutkimukseen.
Työhyvinvoinnin tukemiselle on tarvetta
Työolobarometrin lisäksi muissakin tutkimuksissa näkyy työn henkisen kuormittavuuden kasvu viime vuosina. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -seurantatutkimuksessa näkyy työuupumuksen lievä kasvu ja työkyvyn heikentyminen kesän 2021 ja talven 2022 välillä.
Tilastokeskuksen vuonna 2021 tekemän tutkimuksen mukaan väsymyksen, haluttomuuden ja tarmottomuuden tunteet lisääntyivät palkansaajilla korona-aikana vuoteen 2018 verrattuna. Aiempaa useampi myös koki itsensä haluttomaksi ja henkisesti väsyneeksi töihin lähtiessään tai etätöitä aloittaessaan.
Työhyvinvointia kannattaa tukea, sillä työuupumuksen ja haitallisen stressin hallinnassa työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät ovat keskeisiä. Kuormitus voi liittyä esimerkiksi työn sisältöön, töiden organisointiin, työjärjestelyihin tai työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja esihenkilötyön toimivuuteen.
Työ- ja elinkeinoministeriö mittaa työelämän muutoksia vuosittain
Työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa vuosittain työolobarometrin, joka kuvaa suomalaisen työelämän tilaa työpaikoilla. Barometrissa seurataan työntekijöiden näkemyksiä työstään.Tutkimuksen tulokset perustuvat palkansaajien haastatteluihin, ja niistä raportoidaan keväisin.
Palkansaajien haastatteluissa kysytään muun muassa seuraavista:
- omasta asemasta työmarkkinoilla
- digitaalisesta ympäristöstä
- jatkuvasta oppimisista työssä
- työaikajärjestelyistä, etätyöstä ja työsuorituksen arvioinnista
- syrjinnästä, kiusaamisesta, häirinnästä ja väkivallasta työssä
- työn kuormittavuudesta ja työkyvystä
- työn imusta ja hyvinvoinnista työssä
- ammatillisesta järjestäytymisestä.
Tutustu
Työelämäbarometrin tiedotTyöelämätiedossa: Työolobarometri mittaa palkansaajien kokemaa työuupumusta | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi
Lisätietoja
Tutkimuspäällikkö Pekka Varje, Työterveyslaitos, puh. 050 576 8236, pekka.varje(at)ttl.fi
Johtava asiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 029 504 7297, maija.lyly-yrjanainen(at)gov.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Allt fler som söker sig till specialiserad sjukvård på grund av psykiska ohälsa är i arbetslivet21.4.2026 06:00:00 EEST | Pressmeddelande
Deltagande i arbete har blivit vanligare bland personer med psykiska störningar som kräver specialiserad sjukvård. Förändringen har varit kraftig under 2020-talet. Fortfarande deltar man i arbete mindre än den övriga befolkningen nära det första vårdbesöket, vilket betonar behovet av tidiga åtgärder för att stödja den psykiska hälsan. Arbetshälsoinstitutet har publicerat materialet och analysen i tjänsten Arbetslivskunskap.
Mielenterveyssyistä erikoissairaanhoitoon hakeutuvista yhä useampi on kiinni työelämässä21.4.2026 06:00:00 EEST | Tiedote
Työhön osallistuminen on yleistynyt henkilöillä, joilla on erikoissairaanhoitoa vaativa mielenterveyden häiriö. Muutos on ollut vahva 2020-luvulla. Edelleen työhön osallistutaan muuta väestöä vähemmän lähellä ensimmäistä hoitokäyntiä, mikä korostaa tarvetta varhaisille toimille mielenterveyden tukemiseksi. Työterveyslaitos on julkaissut aineiston ja analyysin Työelämätieto-palvelussa.
Increasingly many people who seek specialist health care for mental health reasons are engaged in work life21.4.2026 06:00:00 EEST | Press release
Work participation has become more common among people with mental health disorders requiring specialist health care. There has been a significant change during the 2020s. Work participation is still less common compared to the rest of the population close to the first treatment visit in specialist health care, which highlights the need for early mental health support measures. The Finnish Institute of Occupational Health has published the data and analysis in the Work-life Knowledge service.
Työterveyslaitoksen uudet hankkeet pureutuvat työn voimavaroihin, osallisuuteen ja työllistymisen tukeen20.4.2026 07:30:00 EEST | Uutinen
Työterveyslaitoksen uusissa hankkeissa tuotetaan tutkimustietoa ja käytännön välineitä moninaisen työelämän ja kestävän työllistymisen tueksi. Hankkeissa kehitetään ja levitetään ratkaisuja muun muassa neuromoninaisuuden huomioimiseen, vaikeasti työllistyvien palvelujen kehittämiseen ja työn voimavarojen vahvistamiseen.
FIOH's new projects focus on work resources, inclusion and employment support20.4.2026 07:30:00 EEST | News
The Finnish Institute of Occupational Health’s new projects produce research data and practical tools to support a diverse working life and sustainable employment. They develop and disseminate solutions to strengthen work resources, take neurodiversity into account and improve services for people who face difficulties in finding employment.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme