Työuupumus iskee useimmin naisiin ja korkeasti koulutettuihin
Työterveyslaitoksen mediatiedote 8.6.2023
Palkansaajien näkemyksiä työoloistaan selvitetään vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrissa. Tutkimus on tehty vuodesta 1992 saakka vuosittain. Vuodesta 2019 lähtien tutkimuksessa on tarkasteltu myös stressin ja työuupumuksen kokemuksia, aiemmin keskityttiin työn henkiseen raskauteen ja työkykyyn suhteessa työn henkisiin vaatimuksiin.Aineistoon pääsee nyt tutustumaan Työterveyslaitoksen Työelämätiedossa.
–Työelämätiedossa käyttäjä voi vaivatta tarkastella työuupumuksen ja stressin kokemusta työväestössä useiden suodatusvaihtoehtojen mukaan jaotellen. Aineistoa pääsee tarkastelemaan monin eri tavoin määrällisesti tai ketjutettuna, tutkimuspäällikkö Pekka Varje kertoo.
Työuupumuksen ja haitallisen stressin kokemukset olivat kasvussa vuonna 2022 samaan tapaan kuin vuonna 2021. Vuosien 2019 ja 2020 välillä vastaavissa kokemuksissa ei juuri tapahtunut muutoksia.
Haitallisen stressin kokeminen on työuupumusta yleisempää
Stressin kokeminen on työuupumisen kokemisen tavoin yleisempää palkansaajanaisilla kuin palkansaajamiehillä. Palkansaajanaisista 15 prosenttia kokee paljon tai melko paljon haitallista stressiä, palkansaajamiehistä kymmenen prosenttia.
Kuten työuupumus, myös haitallisen stressin kokeminen on yleisempää korkeammin koulutetuilla matalammin koulutettuihin verrattuna. Ikäryhmien välillä ei juuri ole eroja.
Työolobarometrissä stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi tai ahdistuneeksi, tai hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä. Kyse on haitallisen stressin kokemisesta yleisesti, ei ainoastaan työhön liittyen.
Työuupumuksen neljä keskeistä oiretta ovat kroonistunut väsymys, henkinen etääntyminen työstä, kognitiivisen toiminnan häiriöt ja tunteiden hallinnan vaikeudet. Työolobarometrissa kysytään, miten usein vastaaja kokee työssään näitä tunteita.Työuupumusta mittaavat kysymykset perustuvat tieteelliseen tutkimukseen.
Työhyvinvoinnin tukemiselle on tarvetta
Työolobarometrin lisäksi muissakin tutkimuksissa näkyy työn henkisen kuormittavuuden kasvu viime vuosina. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -seurantatutkimuksessa näkyy työuupumuksen lievä kasvu ja työkyvyn heikentyminen kesän 2021 ja talven 2022 välillä.
Tilastokeskuksen vuonna 2021 tekemän tutkimuksen mukaan väsymyksen, haluttomuuden ja tarmottomuuden tunteet lisääntyivät palkansaajilla korona-aikana vuoteen 2018 verrattuna. Aiempaa useampi myös koki itsensä haluttomaksi ja henkisesti väsyneeksi töihin lähtiessään tai etätöitä aloittaessaan.
Työhyvinvointia kannattaa tukea, sillä työuupumuksen ja haitallisen stressin hallinnassa työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät ovat keskeisiä. Kuormitus voi liittyä esimerkiksi työn sisältöön, töiden organisointiin, työjärjestelyihin tai työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja esihenkilötyön toimivuuteen.
Työ- ja elinkeinoministeriö mittaa työelämän muutoksia vuosittain
Työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa vuosittain työolobarometrin, joka kuvaa suomalaisen työelämän tilaa työpaikoilla. Barometrissa seurataan työntekijöiden näkemyksiä työstään.Tutkimuksen tulokset perustuvat palkansaajien haastatteluihin, ja niistä raportoidaan keväisin.
Palkansaajien haastatteluissa kysytään muun muassa seuraavista:
- omasta asemasta työmarkkinoilla
- digitaalisesta ympäristöstä
- jatkuvasta oppimisista työssä
- työaikajärjestelyistä, etätyöstä ja työsuorituksen arvioinnista
- syrjinnästä, kiusaamisesta, häirinnästä ja väkivallasta työssä
- työn kuormittavuudesta ja työkyvystä
- työn imusta ja hyvinvoinnista työssä
- ammatillisesta järjestäytymisestä.
Tutustu
Työelämäbarometrin tiedotTyöelämätiedossa: Työolobarometri mittaa palkansaajien kokemaa työuupumusta | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi
Lisätietoja
Tutkimuspäällikkö Pekka Varje, Työterveyslaitos, puh. 050 576 8236, pekka.varje(at)ttl.fi
Johtava asiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 029 504 7297, maija.lyly-yrjanainen(at)gov.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu: Mitä tutkimus kertoo vanhemmista työntekijöistä ja työurien pidentämisestä?18.9.2023 08:15:00 EEST | Kutsu
Työterveyslaitos järjestää Työpuntari-tilaisuuden perjantaina 27. lokakuuta Helsingin kaupungintalon Tapahtumatorilla. Julkaisemme yli 55-vuotiaisiin työntekijöihin liittyviä poimintoja Miten Suomi voi? -tutkimuksesta. Lisäksi esittelemme ilmiöt, joiden vuoksi moni konkari jää liian aikaisin sivuun työelämästä. Luvassa on eri tutkimuksista nousevia ratkaisuja työurien pidentämiseen sekä näkökulmia konkareiden mahdollisuuksiin työelämässä.
Undersökning: Förebyggande och identifiering av irritationsastma kan rädda arbetsförmågan15.9.2023 08:30:00 EEST | Tiedote
I Arbetshälsoinstitutets projekt Irritationsastma har utarbetats konkreta anvisningar för företagshälsovården och arbetsplatser med hög risk om hur man kan identifiera, förebygga och behandla yrkesastma. Anvisningarna grundar sig på internationellt omfattande forskningsmaterial. I Finland exponeras uppskattningsvis tusentals arbetstagare för ämnen som kraftigt irriterar luftvägarna och som kan orsaka yrkesastma som i sin tur försämrar funktions- och arbetsförmågan samt livskvaliteten.
Tutkimus: Ärsytysastman ehkäisy ja tunnistaminen pelastaa työkyvyn15.9.2023 08:30:00 EEST | Tiedote
Työterveyslaitoksen Ärsytysastma-hankkeessa on laadittu konkreettisia ohjeita työterveyshuolloille ja korkean riskin työpaikoille siitä, mikä auttaa ammattiastman tunnistamista, ehkäisyä ja hoitoa. Ohjeet perustuvat kansainvälisesti laajaan tutkimusaineistoon. Suomessa altistuu arviolta tuhansia työntekijöitä hengitysteitä voimakkaasti ärsyttäville aineille, jotka voivat aiheuttaa toiminta- ja työkykyä sekä elämänlaatua heikentävän ammattiastman.
Study: Prevention and identification of irritant-induced asthma protects work ability15.9.2023 08:30:00 EEST | Press release
The Irritant-induced Asthma project of the Finnish Institute of Occupational Health drew up practical guidelines that help occupational health services and high-risk workplaces identify, prevent and treat occupational asthma. The guidelines are based on internationally extensive research data. It is estimated that in Finland tens of thousands of employees are exposed to substances that cause significant irritation to the respiratory tract and can cause occupational asthma, which can decrease functional and work ability as well as quality of life.
Stöd för arbetsförmågan ska ges även i problemsituationer med inomhusluften14.9.2023 08:30:00 EEST | Tiedote
Frågor om arbetsförmågan i problemsituationer med inomhusluften borde behandlas likadant som i andra situationer på arbetsplatsen. Frågan om arbetsförmågan borde tas upp till diskussion på ett objektivt och modigt sätt och i ett så tidigt skede som möjligt. Arbetshälsoinstitutets experter har i samråd med representanterna för arbetsplatserna utarbetat en handlingsmodell för stödjande av arbetsförmågan i problemsituationer med inomhusluften och anvisningar om hur modellen ska tillämpas på arbetsplatsen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme