Työuupumus iskee useimmin naisiin ja korkeasti koulutettuihin
Työterveyslaitoksen mediatiedote 8.6.2023
Palkansaajien näkemyksiä työoloistaan selvitetään vuosittain työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrissa. Tutkimus on tehty vuodesta 1992 saakka vuosittain. Vuodesta 2019 lähtien tutkimuksessa on tarkasteltu myös stressin ja työuupumuksen kokemuksia, aiemmin keskityttiin työn henkiseen raskauteen ja työkykyyn suhteessa työn henkisiin vaatimuksiin.Aineistoon pääsee nyt tutustumaan Työterveyslaitoksen Työelämätiedossa.
–Työelämätiedossa käyttäjä voi vaivatta tarkastella työuupumuksen ja stressin kokemusta työväestössä useiden suodatusvaihtoehtojen mukaan jaotellen. Aineistoa pääsee tarkastelemaan monin eri tavoin määrällisesti tai ketjutettuna, tutkimuspäällikkö Pekka Varje kertoo.
Työuupumuksen ja haitallisen stressin kokemukset olivat kasvussa vuonna 2022 samaan tapaan kuin vuonna 2021. Vuosien 2019 ja 2020 välillä vastaavissa kokemuksissa ei juuri tapahtunut muutoksia.
Haitallisen stressin kokeminen on työuupumusta yleisempää
Stressin kokeminen on työuupumisen kokemisen tavoin yleisempää palkansaajanaisilla kuin palkansaajamiehillä. Palkansaajanaisista 15 prosenttia kokee paljon tai melko paljon haitallista stressiä, palkansaajamiehistä kymmenen prosenttia.
Kuten työuupumus, myös haitallisen stressin kokeminen on yleisempää korkeammin koulutetuilla matalammin koulutettuihin verrattuna. Ikäryhmien välillä ei juuri ole eroja.
Työolobarometrissä stressillä tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen tuntee itsensä jännittyneeksi, levottomaksi, hermostuneeksi tai ahdistuneeksi, tai hänen on vaikea nukkua asioiden vaivatessa jatkuvasti mieltä. Kyse on haitallisen stressin kokemisesta yleisesti, ei ainoastaan työhön liittyen.
Työuupumuksen neljä keskeistä oiretta ovat kroonistunut väsymys, henkinen etääntyminen työstä, kognitiivisen toiminnan häiriöt ja tunteiden hallinnan vaikeudet. Työolobarometrissa kysytään, miten usein vastaaja kokee työssään näitä tunteita.Työuupumusta mittaavat kysymykset perustuvat tieteelliseen tutkimukseen.
Työhyvinvoinnin tukemiselle on tarvetta
Työolobarometrin lisäksi muissakin tutkimuksissa näkyy työn henkisen kuormittavuuden kasvu viime vuosina. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi -seurantatutkimuksessa näkyy työuupumuksen lievä kasvu ja työkyvyn heikentyminen kesän 2021 ja talven 2022 välillä.
Tilastokeskuksen vuonna 2021 tekemän tutkimuksen mukaan väsymyksen, haluttomuuden ja tarmottomuuden tunteet lisääntyivät palkansaajilla korona-aikana vuoteen 2018 verrattuna. Aiempaa useampi myös koki itsensä haluttomaksi ja henkisesti väsyneeksi töihin lähtiessään tai etätöitä aloittaessaan.
Työhyvinvointia kannattaa tukea, sillä työuupumuksen ja haitallisen stressin hallinnassa työn psyykkiset ja sosiaaliset kuormitustekijät ovat keskeisiä. Kuormitus voi liittyä esimerkiksi työn sisältöön, töiden organisointiin, työjärjestelyihin tai työyhteisön sosiaalisten suhteiden ja esihenkilötyön toimivuuteen.
Työ- ja elinkeinoministeriö mittaa työelämän muutoksia vuosittain
Työ- ja elinkeinoministeriö tuottaa vuosittain työolobarometrin, joka kuvaa suomalaisen työelämän tilaa työpaikoilla. Barometrissa seurataan työntekijöiden näkemyksiä työstään.Tutkimuksen tulokset perustuvat palkansaajien haastatteluihin, ja niistä raportoidaan keväisin.
Palkansaajien haastatteluissa kysytään muun muassa seuraavista:
- omasta asemasta työmarkkinoilla
- digitaalisesta ympäristöstä
- jatkuvasta oppimisista työssä
- työaikajärjestelyistä, etätyöstä ja työsuorituksen arvioinnista
- syrjinnästä, kiusaamisesta, häirinnästä ja väkivallasta työssä
- työn kuormittavuudesta ja työkyvystä
- työn imusta ja hyvinvoinnista työssä
- ammatillisesta järjestäytymisestä.
Tutustu
Työelämäbarometrin tiedotTyöelämätiedossa: Työolobarometri mittaa palkansaajien kokemaa työuupumusta | Työelämätieto | www.tyoelamatieto.fi
Lisätietoja
Tutkimuspäällikkö Pekka Varje, Työterveyslaitos, puh. 050 576 8236, pekka.varje(at)ttl.fi
Johtava asiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen, työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 029 504 7297, maija.lyly-yrjanainen(at)gov.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi Lehtomurtomediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Tietoa meistä
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot ja aiemmat tiedotteemme
Aineistopankki (logot, asiantuntijoiden kuvat)
Twitter: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu 3.2.2026 DEMOTalks: Muistisairaiden määrä lisääntyy – mihin hoivamme ja voimamme riittävät?19.1.2026 12:47:44 EET | Kutsu
Tervetuloa DEMOGRAPHY Talks -webinaariin 3.2.2026 klo 14–15 kuulemaan tuoretta tutkimustietoa. Tutkijatohtori Kaarina Korhonen (LIFECON, Helsingin yliopisto) kertoo muistisairauksien lisääntymisestä ja ympärivuorokautisen hoivan käytöstä tulevina vuosina. Tutkimusprofessori Ismo Linnosmaa (SustAgeable, Itä-Suomen yliopisto) avaa väestön ikääntymisen vaikutuksia sote-kustannuksiin.
Artificiell intelligens används redan i hälften av företagen, men få har en strategi för att utnyttja den14.1.2026 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt Arbetshälsoinstitutets enkät använder 51 procent av företag som sysselsätter minst tio personer artificiell intelligens. Användningen är koncentrerad till avgränsade uppgifter, och endast 17 procent av de företag som använder artificiell intelligens har en strategi som styr användningen av artificiell intelligens.
Tekoäly on jo puolessa yrityksistä, mutta vain harvalla on strategia sen hyödyntämiseen14.1.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan 51 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä käyttää tekoälyä. Käyttö keskittyy rajattuihin tehtäviin, ja vain 17 prosentilla tekoälyä käyttävistä yrityksistä on tekoälyn käyttöä ohjaava strategia.
Every other company already uses artificial intelligence, but few have a strategy for using it14.1.2026 06:00:00 EET | Press release
According to a survey by the Finnish Institute of Occupational Health, 51 per cent of companies employing at least 10 people use artificial intelligence. Use is focused on limited tasks, and only 17 per cent of companies using artificial intelligence have a strategy in place to guide its use.
MEDIAKUTSU 22.1.2026 KLO 9.00: Mitä kuuluu hyvinvointialueiden työhyvinvoinnille 2025?13.1.2026 09:15:00 EET | Kutsu
Tervetuloa kuulemaan tutkimustuloksia siitä, miten hyvinvointialueiden henkilöstöllä menee. Kahden laajan tutkimuksen yhteenveto kertoo, miten soten ja pelastustoimen ammattilaiset voivat. Mediatilaisuus järjestetään etäyhteyksin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme