Uniongelmat altistavat hengitystieinfektioille
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että aiempi unettomuusdiagnoosi suurentaa riskiä sairastua erityyppisiin hengitystieinfektioihin. Suomalaisilla osallistujilla unettomuudesta kärsivien riski sairastua tarkemmin määrittelemättömään hengitystieinfektioon oli lähes kuusinkertainen ja influenssaan yli nelinkertainen keskimääräiseen verrattuna.
Helsingin yliopiston tutkijoiden johtamassa tutkimuksessa hyödynnettiin suomalaista FinnGen-tutkimusaineistoa ja Iso-Britannian biopankkiaineistoa. Tutkimus kattoi yhteensä yli 600 000 henkilöä, joista lähes kaksi kolmasosaa oli suomalaisia.
Iso-Britannian biopankin aineistoon pohjautuvat analyysit vahvistivat suomalaisessa aineistossa saadut tulokset unettomuusdiagnoosin ja infektioriskin yhteydestä, vaikka havaittu vaikutus ei ollutkaan yhtä selkeä.
Geneettinen tutkimus vahvisti syy-yhteyden
Aiemmissa tutkimuksissa on saatu viitteitä lyhytkestoisen unettomuuden ja elimistön puolustusjärjestelmän välisestä yhteydestä. Myös pitkäaikaisen unettomuuden ja infektioherkkyyden välistä yhteyttä on tutkittu, mutta syy-seuraussuhdetta ei ole aiemmin voitu todistaa.
Nyt toteutetussa tutkimuksessa hyödynnettiin geneettisen epidemiologian menetelmiä syy-yhteyden selvittämiseen ja vahvistettiin unettomuuden lisäävän hengitystieinfektioiden riskiä. Lisäksi havaittiin yhteys unettomuuden ja koronainfektion oireidenvakavuuden ja sairaalahoitoa vaatineen koronainfektion välillä.
– Tällaisen tutkimusasetelman etuna on sekä pitkittäisaineistojen hyödyntäminen että syy-seuraussuhteiden kartoittaminen satunnaistamiseen perustuvilla perimän analyysityökaluilla, kertoo tutkimuksesta vastannut ryhmänjohtaja Hanna Ollila Helsingin yliopiston Suomen molekyylilääketieteen instituutista FIMMistä.
Lisäksi tutkimuksessa selvisi, ettei tuloksia selitä esimerkiksi ylipaino tai tupakointi, joiden molempien tiedetään altistavan sekä unettomuudelle että hengitystieinfektioille.
Pitkäaikaisesta unettomuudesta kärsii lähes 10 prosenttia suomalaisista. Havainnoilla on siis merkitystä myös kansanterveyden kannalta.
– Tulokset osoittavat, että riittävällä unella on merkitystä tehokkaan immuunipuolustuksen ylläpitämiseksi, Hanna Ollila sanoo.
Tutkimuksen toteuttivat Helsingin yliopisto ja Harvardin yliopisto yhteistyössä Yalen ja Stanfordin yliopistojen kanssa.
eBioMedicine-lehdessä julkaistu tutkimus on avoimesti luettavissa. Tutkimusta ovat rahoittaneet Instrumentariumin tiedesäätiö, Suomen Akatemia ja Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.
Alkuperäinen julkaisu:
The public health impact of poor sleep on severe COVID-19, influenza and upper respiratory infections. eBioMedicine. 8 June 2023. doi: https://doi.org/10.1016/j.ebiom.2023.104630.ebi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Hanna Ollila, FIMM-EMBL ryhmänjohtaja, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), HiLIFE, Helsingin yliopisto
sähköposti: hanna.m.ollila@helsinki.fi
Klo 17 jälkeen tavoitettavissa myös puhelimitse: +358 50 466 2234
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Lupaava lääkeainekandidaatti ALS:n hoitoon – pidentää rottien ja hiirten elinaikaa ja helpottaa oireita22.9.2023 15:14:19 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimusryhmä yhteistyökumppaneineen löysi lupaavan lääkeainekandidaatin ALS:n hoitoon. Aivoperäinen dopamiinihermokasvutekijä CDNF pidentää eläinkokeissa rottien ja hiirten elinaikaa ja helpottaa taudin oireita.
Suojelualueet eivät yksin riitä turvaamaan luonnon monimuotoisuutta21.9.2023 14:09:40 EEST | Tiedote
Luonnonsuojelualueita pidetään keskeisinä luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja luontokadon torjunnan välineinä. Mutta kuinka tehokkaita ne oikeastaan ovat? Riittävätkö ne estämään luontokadon? Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että luonnonsuojelualueet vaikuttavat eliölajeihin eri tavoin.
Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom: Budjettiriihen tulos vahvistaa TKI-toiminnan edellytyksiä merkittävästi20.9.2023 14:31:26 EEST | Tiedote
Rehtori Lindblom kiittää hallitusta tohtorikoulutukseen sekä korkeakoulujen aloituspaikkoihin tehtävistä merkittävistä panostuksista.
Kutsu: Mitä puolen miljoonan suomalaisen geenit kertovat terveydestämme?20.9.2023 10:07:52 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston koordinoima FinnGen-tutkimushanke on löytöretki genomitietoon. Se on koko Suomen kattava tutkimushanke, jonka merkittävimmät löydökset voivat auttaa ihmisiä ympäri maailmaa. Tervetuloa Helsingin yliopiston Tiedekulmaan 25.9.2023 klo 17–19 kuulemaan, minkälaisia tutkimusläpimurtoja hankkeessa on tehty ja mitä on vielä odotettavissa.
Puista haihtuvat tuoksuvat kaasut edistävät pilvien muodostumista20.9.2023 08:55:27 EEST | Tiedote
Puut, pensaat ja kasvit voivat vaikuttaa säähän ja ilmastoon. Kasveista vapautuvat kaasumaiset hiilivedyt, erityisesti seskviterpeenit, edistävät pilviytiminä toimivien aerosolihiukkasten muodostumista. Tuore tutkimuslöydös voi vähentää ilmastomallien epävarmuustekijöitä ja auttaa tekemään tarkempia ennusteita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme