Hämeen linnaan luodaan pohjolan humiseva metsä – uusi näyttely kertoo metsiemme kuninkaallisista

Metsien kuninkaalliset -näyttely kertoo suomalaisten tuhatvuotisesta suhteesta karhuun, hirveen, suteen ja ilvekseen. Nelikkoa on pelätty ja kunnioitettu, mutta myös metsästetty ja kuvattu niin koriste- kuin käyttöesineissä. Eläinten osia on pidetty taikaesineinä ja ne ovat seikkailleet lukuisten satujen päähenkilöinä.
Näyttelyn pohjana ovat Suomen kansallismuseon laajat kokoelmat ja Museoviraston arkeologiset kokoelmat. Yksi näyttelyn vanhimmista esineistä on Säkkijärven hirvenpää, jonka rinnalla nähdään vain noin kuukausi sitten Kuusamosta löytynyt erittäin harvinainen kivestä työstetty hirvenpääkirves.
Kuusamon hirvenpää muistuttaa Säkkijärven hirvenpäätä jopa niin läheisesti, että näyttelyssä vierekkäin nähtävät hirvenpäät saattavat hyvinkin olla saman kivisepän tekemiä, molemmat ajoittuvat kivikauden lopulle 2000-luvulle tai 1000-luvun alkuun eaa. Uutta löytöä voidaan pitää sekä esteettiseltä että tekniseltä toteutukseltaan yhtenä tämän vuosituhannen huomattavimmista Suomen alueelta tehdyistä löydöistä.
Metsien kuninkaalliset yhä merkityksellisiä
Karhuun, suteen, hirveen ja ilvekseen on aina liitetty erityistä voimaa, ja ne ovat osa mytologiaa ja uskomuksia yhä edelleen.
Niille on myös kehitetty lempinimiä, joista lukuisat ovat yhä käytössä. "Jäänmurtajien tai Susijengin kaltaisten voimaa merkitsevien nimien lisäksi suomen kieltä ovat värittäneet sananlaskut ja sanonnat kuten tavaran katoaminen hukkaan sekä monipuoliset kiertoilmaukset. Aikoinaan niitä keksittiin, koska ajateltiin eläimen nimen lausumisen kutsuvan eläimen esiin”, näyttelytuottaja Emma Eskola Suomen kansallismuseosta kertoo.
Näyttelyyn on koottu tapoihin ja perinteisiin liittyvää esineistöä. Näyttelyssä voi ihmetellä esimerkiksi korvapulikoita ja silmälappuja, joita käytettiin peijaisissa, jotta eläin ei saisi tietää kuka sen tappoi. Peijaisia, kuten osaa muistakin perinteistä vietetään edelleen, vain niiden merkitys on muuttunut. Entisaikaan ne sisälsivät uskonnollisia rituaaleja, joiden tavoitteena oli lepyttää kaadetun eläimen sielua.
Myös näyttelyssä nähtävien eläinten osien, kuten karhun hampaiden ja kynsien ajateltiin sisältävän erityistä voimaa. Niitä käytettiin suojaavina amuletteina aina rautakaudelta 1800-luvulle. Vyöhön ripustettiin hampaita ja tyynyn alle piilotettiin kynsiä pahan ehkäisemiseksi.
”Toisaalta karhu on nelikon ainoa, joka lelumaailmassa on saanut söpömaineen nallekarhujen kautta. Tätä juhlitaan näyttelyn nallekarhu-kavalkadissa”, Eskola kertoo.
Lähes kolmimetrinen männynkäpypalttoo ja kohti katsovat eläimet
Kivikautisten kalliomaalausten tavoin metsien kuninkaalliset kiehtovat taiteilijoita edelleen. Näyttelyssä esillä olevan kuvanveistäjä, ympäristötaiteilija Jenni Tieahon taiteen lähtökohdat löytyvät metsätarustosta ja suomalaisesta mytologiasta. Suurikokoisten teosten materiaaleina on käytetty muun muassa pajua, tuohta ja lähes kolmimetrinen männynkäpypalttoo on koostettu kävyistä.
Lisäksi nähdään 26-vuotiaan Ossi Saarisen luontovalokuvia, jotka sosiaalisessa mediassa ovat keränneet valtavaa suosiota. Saarinen kuvaa hämmästyttävän lähelle tulevissa teoksissaan metsän asukkeja niiden omassa ympäristössään, eläimet tuntuvat katsovan suoraan kohti.
Näyttelyn ajaksi Hämeen linnaan luodaan hämyisä metsä ja tuulen humina. ”Näyttely on vahvatunnelmainen. Toivomme, että se ilahduttaa ja auttaa löytämään metsän asukkaiden merkityksellisyyden uudella tapaa”, Suomen kansallismuseon näyttelypäällikkö Minerva Keltanen sanoo.
Metsien kuninkaalliset -näyttely on tarkoitettu kaikenikäisille, jokaiselle satuja lukeneelle ja kaikille uskomuksista ja mytologiasta viehättyneille.
Näyttelyyn on saatu lainaan myös esineitä Suomen metsästysmuseolta, Luomukselta, Ruoveden kunnalta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
– näyttelytuottaja Emma Eskola, Suomen kansallismuseo, puh. 0295 336 095, emma.eskola@kansallismuseo.fi
– museolehtori Mari Vadén, Suomen kansallismuseo, puh. 0295 336 360, mari.vaden@kansallismuseo.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

Mannerheimintie 34
00100 HELSINKI
p. 0295 33 6000, kansallismuseo@kansallismuseo.fihttps://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/etusivu
Suomen kansallismuseo
Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo
Taidehistoriallisesti merkittävä Someron alttarikaappi esille Hämeen linnaan10.4.2025 11:04:42 EEST | Tiedote
Hämeen linnaan saadaan esille yksi Suomen vaikuttavimmista 1500-luvulta säilyneistä myöhäiskeskiaikaisista kirkkotaiteen esineistä, Someron alttarikaappi. Ennen esillelaittoa kaappi on käynyt läpi huolellisen, kuukausia kestäneen konservoinnin.
Kansallismuseo vierailee Etelä-Pohjanmaan museossa – mukana Suomen merkittävimpiä kulttuurihistoriallisia aarteita yli 8000 vuoden ajalta14.3.2025 08:27:17 EET | Tiedote
Peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen takia kiinni oleva Kansallismuseo tekee sulkuaikanaan lyhyitä vierailuja museoihin eri puolille Suomea. Seuraava pysähdys on Etelä-Pohjanmaan museon Kivinavetassa Seinäjoella 22.–23.3.2025.
Hämeen linna avaa talviloman kunniaksi lapsille uuden elämyksellisen tilan13.2.2025 08:22:21 EET | Tiedote
Hämeen linnassa avautuu talvilomalla lasten oma tila, Hovinarrin tupa, jossa voi itse kokea ja tutkia historiaa. Talviloman ohjelmassa on paljon muutakin, kuten 1600-luvun aseharjoitus.
Muminäventyret som öppnas på Finlands sjöhistoriska museum får besökaren att fundera över livets stora frågor4.2.2025 07:30:00 EET | Pressmeddelande
Utställningen Mod, kärlek, frihet! som öppnas på Finlands sjöhistoriska museum i Kotka bjuder in besökarna till ett magiskt muminäventyr. Utställningen är öppen 14.2.2025–7.3.2027.
Suomen merimuseossa avautuva Muumiseikkailu pistää pohtimaan elämän suuria kysymyksiä4.2.2025 07:30:00 EET | Tiedote
Suomen merimuseossa Kotkassa avautuva näyttely Rohkeus, rakkaus, vapaus! kutsuu kävijät keskelle taianomaista Muumiseikkailua. Näyttely on avoinna 14.2.2025–7.3.2027.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme