Hämeen linnaan luodaan pohjolan humiseva metsä – uusi näyttely kertoo metsiemme kuninkaallisista

Metsien kuninkaalliset -näyttely kertoo suomalaisten tuhatvuotisesta suhteesta karhuun, hirveen, suteen ja ilvekseen. Nelikkoa on pelätty ja kunnioitettu, mutta myös metsästetty ja kuvattu niin koriste- kuin käyttöesineissä. Eläinten osia on pidetty taikaesineinä ja ne ovat seikkailleet lukuisten satujen päähenkilöinä.
Näyttelyn pohjana ovat Suomen kansallismuseon laajat kokoelmat ja Museoviraston arkeologiset kokoelmat. Yksi näyttelyn vanhimmista esineistä on Säkkijärven hirvenpää, jonka rinnalla nähdään vain noin kuukausi sitten Kuusamosta löytynyt erittäin harvinainen kivestä työstetty hirvenpääkirves.
Kuusamon hirvenpää muistuttaa Säkkijärven hirvenpäätä jopa niin läheisesti, että näyttelyssä vierekkäin nähtävät hirvenpäät saattavat hyvinkin olla saman kivisepän tekemiä, molemmat ajoittuvat kivikauden lopulle 2000-luvulle tai 1000-luvun alkuun eaa. Uutta löytöä voidaan pitää sekä esteettiseltä että tekniseltä toteutukseltaan yhtenä tämän vuosituhannen huomattavimmista Suomen alueelta tehdyistä löydöistä.
Metsien kuninkaalliset yhä merkityksellisiä
Karhuun, suteen, hirveen ja ilvekseen on aina liitetty erityistä voimaa, ja ne ovat osa mytologiaa ja uskomuksia yhä edelleen.
Niille on myös kehitetty lempinimiä, joista lukuisat ovat yhä käytössä. "Jäänmurtajien tai Susijengin kaltaisten voimaa merkitsevien nimien lisäksi suomen kieltä ovat värittäneet sananlaskut ja sanonnat kuten tavaran katoaminen hukkaan sekä monipuoliset kiertoilmaukset. Aikoinaan niitä keksittiin, koska ajateltiin eläimen nimen lausumisen kutsuvan eläimen esiin”, näyttelytuottaja Emma Eskola Suomen kansallismuseosta kertoo.
Näyttelyyn on koottu tapoihin ja perinteisiin liittyvää esineistöä. Näyttelyssä voi ihmetellä esimerkiksi korvapulikoita ja silmälappuja, joita käytettiin peijaisissa, jotta eläin ei saisi tietää kuka sen tappoi. Peijaisia, kuten osaa muistakin perinteistä vietetään edelleen, vain niiden merkitys on muuttunut. Entisaikaan ne sisälsivät uskonnollisia rituaaleja, joiden tavoitteena oli lepyttää kaadetun eläimen sielua.
Myös näyttelyssä nähtävien eläinten osien, kuten karhun hampaiden ja kynsien ajateltiin sisältävän erityistä voimaa. Niitä käytettiin suojaavina amuletteina aina rautakaudelta 1800-luvulle. Vyöhön ripustettiin hampaita ja tyynyn alle piilotettiin kynsiä pahan ehkäisemiseksi.
”Toisaalta karhu on nelikon ainoa, joka lelumaailmassa on saanut söpömaineen nallekarhujen kautta. Tätä juhlitaan näyttelyn nallekarhu-kavalkadissa”, Eskola kertoo.
Lähes kolmimetrinen männynkäpypalttoo ja kohti katsovat eläimet
Kivikautisten kalliomaalausten tavoin metsien kuninkaalliset kiehtovat taiteilijoita edelleen. Näyttelyssä esillä olevan kuvanveistäjä, ympäristötaiteilija Jenni Tieahon taiteen lähtökohdat löytyvät metsätarustosta ja suomalaisesta mytologiasta. Suurikokoisten teosten materiaaleina on käytetty muun muassa pajua, tuohta ja lähes kolmimetrinen männynkäpypalttoo on koostettu kävyistä.
Lisäksi nähdään 26-vuotiaan Ossi Saarisen luontovalokuvia, jotka sosiaalisessa mediassa ovat keränneet valtavaa suosiota. Saarinen kuvaa hämmästyttävän lähelle tulevissa teoksissaan metsän asukkeja niiden omassa ympäristössään, eläimet tuntuvat katsovan suoraan kohti.
Näyttelyn ajaksi Hämeen linnaan luodaan hämyisä metsä ja tuulen humina. ”Näyttely on vahvatunnelmainen. Toivomme, että se ilahduttaa ja auttaa löytämään metsän asukkaiden merkityksellisyyden uudella tapaa”, Suomen kansallismuseon näyttelypäällikkö Minerva Keltanen sanoo.
Metsien kuninkaalliset -näyttely on tarkoitettu kaikenikäisille, jokaiselle satuja lukeneelle ja kaikille uskomuksista ja mytologiasta viehättyneille.
Näyttelyyn on saatu lainaan myös esineitä Suomen metsästysmuseolta, Luomukselta, Ruoveden kunnalta ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
– näyttelytuottaja Emma Eskola, Suomen kansallismuseo, puh. 0295 336 095, emma.eskola@kansallismuseo.fi
– museolehtori Mari Vadén, Suomen kansallismuseo, puh. 0295 336 360, mari.vaden@kansallismuseo.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta

Mannerheimintie 34
00100 HELSINKI
p. 0295 33 6000, kansallismuseo@kansallismuseo.fihttps://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/etusivu
Suomen kansallismuseo
Suomen kansallismuseo on valtakunnallinen kulttuurihistorian museo, joka ylläpitää ja kehittää kulttuurihistorian kokoelmiaan, edistää kulttuuriperinnön tutkimusta ja käyttöä, sekä tarjoaa näyttely- ja yleisöpalveluja museokohteissaan ympäri maan: Kansallismuseo, Seurasaaren ulkomuseo, Tamminiemi, Suomen merimuseo, Langinkoski, Hvitträsk, Louhisaari, Vankila, Hämeen linna ja Olavinlinna. Yhteiskunnallisena keskustelijana ja alan kansainvälisenä vaikuttajana toimiva Suomen kansallismuseo on osa opetus- ja kulttuuriministeriön alaista Museovirastoa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen kansallismuseo
Suomen kansallismuseo: Museokesän suosikeiksi nousseet kasvattivat kävijämääriä20.9.2023 11:00:35 EEST | Tiedote
Kesä Suomen kansallismuseon kahdeksassa museossa ja kahdessa linnassa oli vilkas. Touko-elokuun aikana Suomen merimuseo, Hämeen linna, Vankila, Tamminiemi, Langinkoski ja Hvitträsk keräsivät jokainen museokävijöitä edellisvuotta enemmän. Kuukauden päästä ovensa kolmeksi vuodeksi sulkeva Kansallismuseo on tekemässä lyhyeksi jäävästä vuodestaan ennätyksellisen.
Kansallismuseo järjestää 48 tunnin museoelämyksen ennen museon sulkeutumista7.9.2023 09:35:14 EEST | Tiedote
Kansallismuseo sulkee ovensa 16. lokakuuta museon peruskorjaus- ja lisärakentamishankkeen ajaksi. Tätä ennen Kansallismuseo haluaa kutsua kaikki kylään vielä viimeisen kerran. Museon viimeisenä aukioloviikonloppuna 13.–15.10.2023 kävijöillä on mahdollisuus kokea tauoton 48 tunnin museoelämys – ja halutessaan vaikka yöpyä museossa.
Kesä Suomen kansallismuseon museoissa ja linnoissa – poimi vinkit kesän retkiin27.6.2023 14:50:19 EEST | Tiedote
Suomen kansallismuseon kahdeksan museota ja kaksi linnaa tarjoavat tänä kesänä näyttelyitä, tapahtumia ja valtavan määrän koettavaa ympäri Suomea. Kesäisin avoinna olevat Hvitträsk, Langinkoski, Vankila, Louhisaari ja Seurasaaren ulkomuseo ovat kaikki avoinna ainakin elokuun loppuun saakka – moni myös syyskuun puolelle. Kaikissa Suomen kansallismuseon kohteissa käy Museokortti.
Seurasaari on tänä kesänä lasten – ulkomuseo tarjoaa lukuisia tapahtumia ja ilmaisen sisäänpääsyn alle 18-vuotiaille26.6.2023 08:33:14 EEST | Tiedote
Suomen suurin ulkomuseo Seurasaaressa tarjoaa tänä kesänä tekemistä erityisesti kaikille lasten kanssa vieraileville. Luvassa on opastuksia, nykysirkustapahtuma, puuhapajoja, kesäaitta ja ilmainen sisäänpääsy kaikille alle 18-vuotiaille. Seurasaaren ulkomuseoon on yli sadan vuoden aikana siirretty 88 rakennusta, jotka esittelevät suomalaista rakennus- ja asumiskulttuuria 1600-luvulta lähtien. Ulkomuseo on avoinna 15. syyskuuta asti.
Louhisaaren kartanolinnan kesäkausi käynnistynyt – Mannerheimin isoisän työhuone avattu kreivin aikaisessa asussa22.6.2023 13:22:22 EEST | Tiedote
Askaisten Maskussa sijaitsevan Louhisaaren kartanolinnan viimeisin restaurointityö on saatu päätökseen. Marsalkka C.G.E. Mannerheimin isoisän kreivi Carl Gustav Mannerheimin käytössä ollut kirjastohuone on avattu vuoden restaurointityön jälkeen yleisön nähtäväksi. Uusi värimaailma on poimittu marsalkan isoisän aikakaudelta, 1830–1850-luvuilta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme