Karjalan Pyhäjärven vesienhoitosuunnitelma ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut (Pohjois-Karjala, Kaakkois-Suomi)

Karjalan Pyhäjärven vesienhoitosuunnitelma ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma on valmistunut. Suunnitelmaan on koottu yhteen tiedot Pyhäjärven nykytilasta, vesistön tilaan vaikuttavista tekijöistä ja alueella jo tehdyistä vesiensuojelutoimenpiteistä. Suunnitelmassa myös esitetään tavoitteita ja toimenpide-esityksiä, joilla Pyhäjärven erinomainen ekologinen tila ja suojeluarvot voidaan turvata.
Vuoksen vesistöalueeseen kuuluva Pyhäjärvi on karu ja kirkasvetinen rajavesistö, jonka ekologinen tila on luokiteltu erinomaiseksi. Vähäravinteisella Pyhäjärvellä keskeistä on hallita ympäröivän valuma-alueen metsä- ja maatalousalueilta tulevaa hajakuormitusta. Suunnitelmassa on myös esitetty toimenpiteitä, joiden kautta kaikki vesistön ranta-asukkaat ja virkistyskäyttäjät voivat omalta osaltaan vaikuttaa Pyhäjärven tilaan.
Pyhäjärven vesialue sekä sen muutamat saaret ja mannerrannat muodostavat laajan Natura 2000 -alueen, Pyhäjärven alueen luontokokonaisuuden. Pyhäjärvi edustaa luontotyyppiä karut, kirkasvetiset järvet, joille on ominaista vähäravinteinen ja kirkas vesi, joka mahdollistaa runsaan pohja- ja uposlehtisten vesikasvien menestymisen.
Pyhäjärveltä on olemassa runsaasti seuranta- ja tutkimustietoa. Muun muassa Pyhäjärven vedenlaadun seuranta alkoi Syrjäsalmen havaintoasemalla jo 1960-luvulla osana valtakunnallista vesi- ja ympäristöhallinnon seurantaohjelmaa.
Pyhäjärven laajalla, yli 1000 km2 valuma-alueella on runsaiden luonto-, maisema- ja kulttuuriperintöarvojen ohella monenlaista maankäyttöä sekä virkistyskäytön ja matkailun kehittämistarpeita. Pyhäjärvellä vedenlaatu ja järven ekologinen tila, alueen luontotyyppien ja lajien tila sekä valuma-alueella tapahtuvan toiminnan vaikutukset kytkeytyvät vahvasti toisiinsa. Näistä syistä Pyhäjärven vesienhoitosuunnitelma ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelma on valmisteltu huomioiden koko Pyhäjärven reitin valuma-alue. Suunnitelmasta on samalla muotoutunut laaja tietopaketti Pyhäjärvestä.
Suunnitelma on valmisteltu yhteistyössä Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten sekä Pyhäjärven vesistön hoidon ja käytön suunnittelutyöryhmään nimettyjen sidosryhmien edustajien kanssa. Suunnittelutyöryhmässä ovat olleet edustettuina kahden ELY-keskuksen lisäksi Imatran seudun ympäristötoimi Parikkalan kunnan edustajana, Karjalan Pyhäjärvi ry, Keski-Karjalan luonto ry, Kiteen kaupunki, Luonnonvarakeskus, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, Metsähallitus Luontopalvelut, Pohjois-Karjalan kalatalouskeskus, Suomen metsäkeskus, Uukuniemen osakaskunta ja Vasukkaat, Uukuniemen vapaa-ajan asukkaat ry.
Paikallisilta asukkailta, mökkiläisiltä ja virkistyskäyttäjiltä kerättiin Pyhäjärven alueeseen liittyviä havaintoja ja kehitysajatuksia karttakyselyn avulla kevätkesällä 2019. Samana kesänä Venäjän Karjalasta kutsuttiin myös asiantuntijadelegaatio tutustumaan Suomen puoleiseen Pyhäjärveen sekä suomalaiseen tapaan toteuttaa Natura 2000 -alueiden hoidon ja käytön suunnittelua.
Juuri valmistunutta suunnitelmaa esiteltiin Parikkalan Kummussa
Uunituoretta Pyhäjärven vesienhoitosuunnitelmaa ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa esiteltiin Kummun Korkeakoululla torstaina 25.5.2023. Paikalla oli parhaimmillaan viitisenkymmentä osallistujaa, ja keskustelua käytiin vilkkaasti. Tilaisuus järjestettiin Vasukkaat ry:n Ympäri käyvään yhteen tullaan! -hankkeen ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen yhteistyönä.
Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja ajankohtaisista aiheista: vesienhoitosuunnitelmasta ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta, Pyhäjärven virkistyspalveluverkoston kehittämisestä, kosteikoista ja valuma-aluekunnostuksista sekä Kala-Leaderin tarjoamista mahdollisuuksista.
Samalla luotiin katsetta tulevaan. Vasukkaat ry:n luontomatkailuhanke jatkuu syyskuun loppuun. Hankkeessa kartoitetaan vielä mm. metsästysseurojen toiveita alueen kehittämisen näkökulmasta sekä valmistellaan Pyhäjärven alueelle vesiretkeilyn kehittämissuunnitelmaa.
Pro Puruvesi ry:n puheenvuorossa esiteltiin ajatus laajemmasta alueellisesta yhteistyöstä vesienhoitoon ja vesistökunnostuksiin liittyen. Esitys sai yleisöltä hyvän vastaanoton, joten tulevaisuudessa yhteistyötä tehtäneen paitsi Pyhäjärven alueen sisällä, myös yhteistyössä muiden alueiden kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vesitaloussuunnittelija
Rosanna Sjövik
puh 0295 026 027
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Lajivahinkokoordinaattori
Mika Pirinen
puh 0295 026 214
etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Kuvat


Tietoja julkaisijasta
ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Maanteiden kunnossapito vaatii valintoja – liikennöitävyys varmistetaan kaikilla teillä (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa)15.9.2025 12:05:23 EEST | Tiedote
Maanteiden hoito ja niiden kunto kiinnostaa jokaista suomalaista, asui hän sitten taajamassa tai haja-asutusalueella. Maantieverkon korjausvelka on kasvanut 2,5 miljardiin, vaikka parina viime vuonna tilanteeseen on saatukin lisärahoituksella hieman helpotusta.
INFRA-hankkeiden haku syksyllä 2025 (Lappi)15.9.2025 11:11:07 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus avaa elinkeinolähtöisten infrahankkeiden haun Lapissa. Hankkeiden hakuaika on 15.9.–31.10.2025. Sähköinen haku tapahtuu EURA 2021 -järjestelmän kautta.
Petoaita vastaa tavallista aitaa, jos sähkövirta pääsee karkuteille5.9.2025 09:57:29 EEST | Tiedote
Tärkeä osa petovahinkojen torjuntaa on petoaitojen oikea-aikainen huolto laidunkauden aikana. Suurin uhka petoaidan toimivuudelle on sen alla kasvava kasvillisuus. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta on havainnoitu jonkin verran kiireellistä niittämistä kaipaavia petoaitojen alusia. Aitalankoihin osuessaan kasvillisuus johtaa sähkövirtaa maahan ja jännite langassa laskee, eikä enää riitä karkottamaan saalista etsivää petoa.
Toimintaympäristön kehittämisavustuksen haku Pohjois-Pohjamaalla, Kainuussa ja Lapissa käynnistyy 1.9.20251.9.2025 14:11:14 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa avautuu toimintaympäristön kehittämisavustushaku EAKR-rahastosta ajalle 1.9.–31.10.2025. Hakuun on varattu varoja yhteensä 2,15 miljoonaa euroa.
Luhanpuron sillan korjaustyöt alkavat Sotkamossa1.9.2025 12:50:18 EEST | Tiedote
Laakajärvetiellä sijaitsevan Luhanpuron sillan korjaustyöt Sotkamossa alkavat viikolla 37. Silta on suljettu liikenteeltä 8.-12.9.2025 klo 21.00–06.00. Ajantasaiset tiedot tietöistä: Tienkäyttäjälinja puh. 0200 2100 Liikennetilanne (fintraffic.fi)
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme