Hallitusneuvotteluissa romutetaan työntekijän asemaa

Lakot ovat ammattiliitoille viimeinen keino toimia, kun neuvotteluteitse ei ole edetty.

- Lakko-oikeudet ovat perusoikeuksia, joihin ei tule puuttua, AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo.

Kaikki työmarkkinajärjestelmän elementit kietoutuvat toisiinsa. Työrauhasta sovitaan solmimalla työehtosopimukset. Myös tukilakot ovat laillisia lakkoja, kun niistä ilmoitetaan sovittujen käytäntöjen mukaan. Jo nyt lakkoja on mahdollisuus rajata, kun ne uhkaavat terveyttä, turvallisuutta ja huoltovarmuutta. Lakkoja on sovittelujärjestelmän avulla mahdollisuutta myös siirtää. On huomattava, että lakkoja edeltävissä neuvottelutilanteissa on aina kaksi osapuolta, joista molemmilla on vastuunsa.

Hallitusneuvotteluissa halutaan edistää paikallista sopimista ja käytännössä sillä murtaa koko työehtosopimusjärjestelmä. Työnantajajärjestöt haluavat paikallista sopimista myös niihin yrityksiin, jotka eivät ole järjestäytyneitä. 

- Villi yritys voisi sopia työehtosopimuksista piittaamatta niin palkoista, lomista kuin työajoista. Näin Suomi voi pian olla täynnä järjestäytymättömiä yrityksiä, joissa työntekijöillä ei ole oikeuksia. Onko tämä todella hallitusneuvottelijoiden tahtotila, ymmärretäänkö järjestelmän kokonaisuus?

Mikäli järjestelmää muutetaan yhdeltä osalta, tarvitaan paljon muuta uutta lainsäädäntöä turvaamaan työntekijän asemaa. Työehtosopimusten yleissitovuus on ollut suomalaisen turvallisen ja tasapainoisen työmarkkinajärjestelmän perusta.

Nyt oikeistopuolueiden hallitusneuvottelijoiden tavoite on toimia Elinkeinoelämän Keskusliiton ja Suomen Yrittäjien talutusnuorassa, romuttaa yleissitovuutta, purkaa työehtosopimuksien suojaa työntekijöille ja rajata kaupan päälle lakko-oikeutta. Torilla tavataan, mutta ei juhlan merkeissä.

- Nyt täytyy nähdä, että muutoksissa ei ole kysymys yksittäisen ammattiliiton, kuten AKT:n asemasta, vaan ideologisesta halusta antaa lisää valtaa yrityksille työntekijöiden oikeuksista piittaamatta.