POP Pankin kansalaissuhdanne-ennuste: tänä vuonna talous supistuu 0,6 prosenttia, vuoden 2024 talousnäkymät positiivisemmat

Yhteenveto POP Pankin ennusteesta:
- Ensi vuonna talouden toipuessa vienti kasvaa 3,5 prosenttia ja tuonti 3 prosenttia.
- Inflaatio asettuu tänä vuonna keskimäärin lähes kuuteen prosenttiin. Ensi vuonna sen kuitenkin ennustetaan olevan merkittävästi tätä vuotta alempana, 2,5 prosentissa.
- Tänä vuonna 12 kuukauden Euribor on keskimäärin 3,9 prosenttia ja ensi vuonna 3,7 prosenttia.
- Ensi vuonna bensan hinnan ennustetaan nousevan 2,15 euroon litralta, sillä öljyn maailman markkinahinta nousee.
- Palkansaajien ostovoima kasvaa 1,5 prosenttia. Ostovoiman hupeneminen on ollut historiallisen voimakas, eikä ensi vuosi vielä kuro umpeen koko menetystä.
- Työllisyys reagoi viiveellä talouskasvun käänteeseen. Tänä vuonna työttömyysaste nousee 7 prosenttiin ja ensi vuonna 7,8 prosenttiin.
- Ensi vuonna talouden näkymät ovat positiivisemmat ja talous kasvaa 0,8 prosenttia.
”Viime vuonna Ukrainan sotatilanne heijastui energiamarkkinoihin sekä yritysten tuotantoketjuihin kiihdyttäen inflaatiota. Keskuspankit vastasivat tähän korkojen nousulla, mikä ajoi kansainvälisen talouden taantumaan. Suomen talous supistuu tänä vuonna 0,6 prosenttia vaimean ostovoiman ja hiipuneiden yritysinvestointien takia. Inflaatio pysyy tänä vuonna keskimäärin kuuden prosentin paikkeilla. Sähkön ja bensiinin hinnan sekä ruuan hinnan kehityksen tasaantuminen sekä toistaiseksi hyvä työllisyystilanne puskuroivat talouden supistumista. Ensi vuosi näyttää viime vuoden vastaavaan ennustetilanteeseen nähden lupaavammalle”, sanoo POP Pankin johtaja Timo Hulkko.
“Meillä on sukupolvi, joka on tottunut matalaan korkotasoon. Korkojen nousu toi esille, miten monella talous on laskettu varsin tiukalle. Kotitalouden puskurit on tarkoitettu äkillisiin menoihin, kuten pesukoneen uusimiseen. Elämisen pelivara kuitenkin pidemmällä aikajänteellä on useissa kotitalouksissa ollut tänä päivänä liian pieni ja tähän tulisi yleisesti herätä. Taloudessa ei nähdä kotitalouksien kannalta niin nopeita, helpotusta tuovia korjausliikkeitä, mistä ehkä elätellään toiveita”.
”Sekä viime että tänä vuonna on käyty tervettä keskustelua asumisen kustannuksista, kun siihen liittyvät realiteetit ovat konkretisoituneet uudella tavalla energiahintojen ja korkojen nousun myötä. Matalan korkotason aikaan vilkastunutta talousaiheista keskustelua olisi hyvä jatkaa eri foorumeilla osana suomalaisten talousosaamisen kehittämistä. Oman taloudenhallinnan taidot korostuvat, kun arkisten menojen osuus nousee”, toteaa Hulkko.
Inflaatio helpottaa hitaasti
Inflaatio on laskenut kotitalouksien ostovoimaa kaikilla keskeisillä talousalueilla. Suurin epävarmuus tulevasta talouskehityksessä liittyy Venäjän sotapolitiikkaan. Korkean inflaation ja korkojen nousun aiheuttaman ostovoiman heikkenemisen myötä talous supistuu POP Pankin kansalaissuhdanne-ennusteen mukaan tänä vuonna 0,6 prosenttia.
Sekä viennin että tuonnin kehitys on heikkoa tänä vuonna. Palvelut kannattelevat sekä vientiä että tuontia vientiä, mutta tavaran osalta vienti ja tuonti laskevat. Ensi vuonna talouden toipuessa vienti kasvaa 3,5 prosenttia ja tuonti 3 prosenttia.
Investointien kasvu oli vielä viime vuonna reipasta, mutta tänä vuonna näkymä on selvästi synkempi ja investoinnit kääntyvät 3,3 prosenttia miinukselle. Suurin lasku tulee rakennusinvestointien romahtamisesta. Saneerausrakentaminen kehittyy vakaasti, mutta uusien kerrostaloasuntojen rakentaminen vähenee voimakkaasti asuntomarkkinoiden haasteiden takia. Myös ensi vuosi on vaisu rakentamisessa, sillä asuntoja on valmistunut reilusti viime vuosina.
Ruuan hintakehitys tasaantuu, bensan hinnan ennustetaan nousevan ensi vuonna
Tällä hetkellä inflaatiota nostaa eniten asuntolainojen keskikorkojen voimakas nousu. Energiahintojen huippu on jo nähty ja tänä vuonna energia on viime vuotta halvempaa. Ruoka on kalleimmillaan alkukesän aikana. Loppuvuonna ruuan hintakehitys tasaantuu tai jopa aavistuksen laskee, jos satokausi on onnistunut. Inflaatio asettuu keskimäärin kuitenkin lähes kuuteen prosenttiin.
Korkojen nousun vaikutus inflaatioon on voimakas vielä tämän vuoden. Lisäksi palkkojen korotukset nostavat yritysten kustannustasoa, mikä välittyy kuluttajahintoihin. Ensi vuonna inflaatio on merkittävästi tätä vuotta alempana, 2,5 prosentissa.
Bensa on tänä vuonna selvästi viime vuotta halvempaa. Tämä on seurausta sekä raakaöljyn halventumisesta kansainvälisen talouden kasvun hidastumisen seurauksena että jakeluvelvoitteen laskusta. Bensa maksaa tänä vuonna keskimäärin 1,96 euroa litralta.
Ensi vuonna bensan hinnan ennustetaan nousevan 2,15 euroon litralta, sillä öljyn maailman markkinahinta nousee. Bensan jalostusmarginaali nousi merkittävästi viime vuonna venäläisen bensan tarjonnan vähentyessä kansainvälisille markkinoille Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Tällä ennusteperiodilla ei ole nähtävissä jalostusmarginaalin merkittävää laskua.
Energiaraaka-aineiden hintojen lasku ja lisääntyvä sähkön tarjonta näkyy sähkön hinnassa ja tälle vuodelle pörssihinnan ennustetaan asettuvan keskimäärin 8 senttiin kilowattitunnilta ja ensi vuonna 6 senttiin kilowattitunnilta. Sähkömarkkinat ovat palautuneet melko hyvin energiakriisin aiheuttamista ongelmista, mutta aivan kriisiä edeltäneelle hintatasolle ei ainakaan tällä ennusteperiodilla vielä päästä.
Korot ovat viimeisen vuoden aikana nousseet poikkeuksellisen nopeasti. Asuntolainojen yleisin viitekorko 12 kuukauden Euribor nousi positiiviseksi viime vuoden toukokuussa. Tämän vuoden toukokuussa ollaan jo lähellä neljän prosentin rajaa. Euroopan keskuspankin koronnostot ovat jatkossa maltillisempia. Inflaation helpottaessa loppuvuotta kohti koronnostot loppuvat kokonaan. Vaikka koronlaskuja ei ole heti edessä, korkotason vakiintuminen tukee ensi vuonna taloutta esimerkiksi lisääntyvän asuntokaupan kautta. Tänä vuonna 12 kuukauden Euribor on keskimäärin 3,9 prosenttia ja ensi vuonna 3,7 prosenttia.
Ostovoiman kehitys edelleen huonoa
Viime vuonna kotitalouksien ostovoima koki erittäin suuren kolauksen, kun inflaatio oli reippaasti nopeampaa kuin kotitalouksien tulokehitys. Palkansaajien osalta tilanne pysyy heikkona myös tänä vuonna, koska kuluttajahintojen nousu on ollut ennakoitua sitkeämpää. Palkansaajien ostovoima heikkenee tänä vuonna yhden prosentin, vaikka palkankorotukset ovat tuntuvia.
Ensi vuonna palkansaajien tilanne kääntyy vihdoin paremmaksi, kun inflaatio hellittää ja palkojen nousu on edelleen reipasta. Palkansaajien ostovoima kasvaa 1,5 prosenttia. Ostovoiman hupeneminen on ollut historiallisen voimakas, eikä ensi vuosi vielä kuro umpeen koko menetystä.
Eläkeläistalouksien tilanne on sen sijaan positiivisempi tänä vuonna. Taitetun indeksin ansiosta työeläkkeet nousevat tänä vuonna 6,8 prosenttia. Näin ollen eläkeläisten ostovoima kasvaa 0,8 prosenttia. Ensi vuonna eläkeläisten tilanne on taas heikompi, kun ostovoima kasvaa vain 0,3 prosenttia.
Myös yrittäjien tilanne on heikko tänä vuonna, sillä heidänkään tulokehityksensä ei riitä kattamaan kohonneita kuluttajahintoja. Yrittäjien ostovoima laskee 1,5 prosenttia tänä vuonna. Monien yritysten tilanne on haastava, eivätkä ne ole pystyneet siirtämään kohonneita kustannuksia täysimääräisesti hintoihin. Monen yrityksen kannattavuus onkin heikentynyt. Ensi vuonna yrittäjienkin ostovoima jälleen kasvaa yhden prosentin.
Työllisyys reagoi viiveellä talouskasvun käänteeseen
Työmarkkinat ovat reagoineet talouden hiipumiseen tavanomaista heikommin. Vaikka talouskasvu on nollan tuntumassa, on työllisyys parantunut ja työttömyys vähentynyt. Myöskään lomautukset eivät ole merkittävästi kasvaneet. Työllisyysaste on pysynyt yli 74 prosentin viime syksystä lähtien ja työttömyysaste painunut 6,7 prosenttiin.
Vaikka työllisyyskehitys on pitänyt hyvin pintansa, on odotettavaa, että talouden heikko kehitys näkyy lopulta myös työllisyysluvuissa. Ensi vuosi on tätä vuotta heikompi, sillä työllisyys reagoi viiveellä talouskasvun käänteeseen. Tänä vuonna työttömyysaste nousee 7 prosenttiin ja ensi vuonna 7,8 prosenttiin.
Kaiken kaikkiaan ensi vuonna talouden näkymät ovat positiivisemmat ja talous kasvaa 0,8 prosenttia. Sodankäynti on aina arvaamatonta ja sillä voi olla yllättäviä vaikutuksia myös talouteen, mutta tähän POP Pankin ennusteeseen ei sisälly uusia merkittäviä sodasta aiheutuvia shokkeja.
POP Pankki julkaisee kansalaissuhdanne-ennusteensa kahdesti vuodessa, kesällä ja vuoden vaihteessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Timo Hulkko, johtaja, POP Pankki, puh. 050 089 4008
Maija Hyötyläinen, viestintäpäällikkö, POP Pankki, puh. 050 572 9679, maija.hyotylainen@poppankki
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
POP Pankki -ryhmä on yli 700 asiantuntijaa työllistävä suomalainen pankkiryhmä, johon kuuluu 18 POP Pankkia, POP Pankkien keskusluottolaitos Bonum Pankki Oyj, POP Asuntoluottopankki Oyj ja POP Pankkikeskus osk. POP Pankki -ryhmän visiona on olla pankki, joka parhaiten yhdistää henkilökohtaisen ja digitaalisen palvelun, parhaan asiakastyytyväisyyden sekä nopean päätöksenteon. POP Pankilla on riippumattoman EPSI Ratingin Pankki ja rahoitus -tutkimuksen mukaan 11. kertaa Suomen tyytyväisimmät henkilöasiakkaat sekä, osallistuttuaan vuodesta 2021 myös yritysasiakastutkimukseen, toista kertaa tyytyväisimmät yritysasiakkaat.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta POP Pankkikeskus osk
POP Pankin kansalaissuhdanne-ennuste: kuluttajien ostohousuihin kaivataan kiristysvyön sijaan henkseleitä – palkansaajien ostovoima kasvaa tänä vuonna 2,3 prosenttia17.6.2025 08:14:45 EEST | Tiedote
POP Pankin ennusteen avainluvut: BKT kasvaa tänä vuonna prosentin nousten ensi vuonna 1,4 prosenttiin yksityisen kulutuksen ja investointien vetämänä. Vuonna 2025 investointien ennakoidaan kasvavan 2 prosenttia, ja ensi vuonna 5,9 prosenttia. Inflaatio on tänä vuonna prosentin luokkaa sen kiihtyessä ensi vuonna 1,5 prosenttiin, kun talouskasvu elpyy ja korkojen lasku tasaantuu. Tuonnin kasvu kääntyy pitkän laskukauden jälkeen hivenen plussalle 0,3 prosenttiin ja ensi vuonna ollaan jo 4 prosentin kasvussa. Vienti puolestaan kasvaa tänä vuonna 1,7 prosenttia kiihtyen ensi vuonna kolmeen prosenttiin. 12 kuukauden Euriborin asettunee tänä vuonna keskimäärin 2,2 prosenttiin ja ensi vuonna 2,4 prosenttiin. Bensan hinta on keskimäärin tänä vuonna noin 1,70 euroa/litra nousten ensi vuonna maltilliset viitisen senttiä. Yksityisen kulutuksen ennakoidaan piristyvän tänä vuonna 0,8 prosentin kasvuun ja vuonna 2026 kasvun vauhdittuvan 1,3 prosenttiin. Luottamuksen vahvistuessa kulutus voi elpyä nop
Tutkimus: Lähes puolet asunto-omistajista ei käy taloyhtiökokouksissa14.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
POP Pankin teettämän laajan selvityksen mukaan 49 prosenttia suomalaisista kerros-, pari-, rivi- tai luhtitalossa tai asunto-osakeyhtiöstä sijoitusasunnon omistavista ei osallistu taloyhtiökokouksiin. 36 prosenttia osallistuu säännöllisesti, 5 prosenttia vain, kun on jotain merkittäviä remonttipäätöksiä tulossa ja 10 prosenttia käy kokouksissa satunnaisesti.
Suomalaiset ovat vaarassa olla ylioptimistisia varallisuutensa kerryttämisen suhteen2.5.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
”Suomalaisten kotitalouksien varallisuuden kehitys ei ole kovin mairitteleva mediaanivarallisuuden pienentyessä vuonna 2023 lähes 18 prosenttia verrattuna vuoteen 2019. Nettovarallisuudella mitattuna varakkaimpia ovat 65–74-vuotiaat, mutta eläkeikäisten kulutus- ja muun velan osuus on ollut viime vuosina kasvussa. Eläkeikäisten jättiperintöjen odottamisen sijaan kotitalouksien kannattaa keskittyä omiin tuloihin ja menoihin perustuvaan pelisuunnitelmaan varmistaakseen riittävät taloudelliset puskurit”, toteaa POP Pankin johtaja Timo Hulkko.
Vakavaraisen POP Pankki -ryhmän positiivinen kehitys jatkui vuonna 202414.2.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Vuonna 2024 POP Pankki -ryhmä teki jälleen vahvan tuloksen. Tulos ennen veroja oli 89,8 miljoonaa euroa, joka ylitti puolella miljoonalla edellisvuoden jatkuvien toimintojen tuloksen. Liiketoiminnan tuotot olivat 240,9 miljoonaa euroa, missä oli kasvua 16,4 miljoonaa edelliseen vuoteen. Ryhmän ydinvakavaraisuus nousi 22,0 prosenttiin. POP Pankki -ryhmä julkisti tilinpäätöstiedotteensa tänään 14.2.2025.
POP Prime laskee 3,0 prosenttiin18.12.2024 15:00:00 EET | Tiedote
POP Pankki –ryhmän POP Prime laskee. Tammikuun 2. päivästä 2025 lähtien POP Prime on 3,0 prosenttia, kun se tällä hetkellä on 3,4 prosenttia. Korkopäätös perustuu yleiseen markkinakorkotasojen laskuun.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme