Digitalisaatio kuormittaa mutta tekee myös työstä mielekästä
12.6.2023 15:03:08 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen Työolo-tutkimusaineistoa ja sen osaotosta suomalaisista palkansaajista, joilla oli kokemusta oman työn digitalisoinnista.
Tutkimustulosten mukaan digitalisaatio on keskimäärin lisännyt työn kuormittavuutta (43 %), kun vain 18 prosentin mielestä digitalisaatio on vähentänyt työn kuormittavuutta.
Koska työn kuormittavuus voi olla työntekijälle joko uuvuttava ja motivaatiota vähentävä tai innostava ja palkitseva asia, tutkimuksessa tyypiteltiin neljä työntekijäprofiilia sen mukaan, koetaanko digitalisaation vähentävän vai lisäävän oman työn kuormittavuutta. Samalla työntekijät jaoteltiin sen mukaan, kokevatko he digitalisoinnin muuttaneen työtä mielekkäämmäksi vai vähentäneen mielekkyyttä.
Työn haasteet kiehtovat suomalaisia
Vastaajat, jotka kokivat digitalisaation vähentäneen työn mielekkyyttä, nimettiin Digi-uupujiksi ja Digi-nuutujiksi. Digi-uupujien kokema työtyytyväisyys laski kasvaneen kuormituksen myötä, kun taas Digi-nuutujilla työtyytyväisyys laski työn kuormittavuuden vähennyttyä.
Teknologista työhyvinvointia edustivat tutkimuksessa Digi-leimahtelijat ja Digi-leppoistajat.
Kaikkein tyypillisimmin suomalaiset palkansaajat näyttivät syttyvän digitalisaation haasteista. Suurimman kategorian muodostivat Digi-leimahtelijat, jotka kokivat digitalisoinnin lisänneet samanaikaisesti työn kuormittavuutta ja sen mielekkyyttä.
– Digi-leimahtelijat tuntuvat motivoituvan jatkuvista teknologisista haasteista sen sijaan, että uupuisivat vaatimusten ja työkuorman alle, sanoo tutkijatohtori Tuuli Turja Tampereen yliopistosta.
Tutkijat selittävät tulosta sillä, kuinka työn uudet kuormittavuustekijät otetaan vastaan myönteisenä haasteena.
– Työn kuormittavuutta ei pidä tulkita yksinomaan kielteisellä tavalla. Vaativa työ edistää usein omaa uraa ja ammattitaitoa.
Neljännen kategorian Digi-leppoistajilla digitalisaatiosta seurannut työn vähäisempi kuormittavuus oli yhteydessä korkeampaan työtyytyväisyyteen. Digi-leppoistajat näkevätkin työn kuormittavuuden vähenemisen myönteisenä asiana tylsistymisen sijaan. Leppoistamiseksi suomennettiin tutkimuksessa 'downshiftaamisen' käsite. Leppoistajat saattavat motivoitua tilaisuudesta delegoida epämieluisia tehtäviä teknologialle ja hidastaa itse tahtia.
Dataa saa sataa – digi ei tarkoita robottitahtia
Tutkimuksen tehneen PROSHADE-hankkeen tutkija Tuuli Turja korostaa, että keskimäärin suomalaiset työpaikat ovat hyödyntäneet tähän asti digitalisaatiota tavalla, joka on onnistunut tukemaan työhyvinvointia.
– Uusiin teknologioihin tutustuminen työssä ja vaikutusmahdollisuudet työyhteisössä ovat tulostemme perusteella vahvassa yhteydessä teknologiseen työhyvinvointiin. Työpaikoilla olisi syytä tukea edelleen työntekijöiden digilukutaitoa ja tasavertaisia osallistumismahdollisuuksia, tutkijatohtori Turja sanoo.
Teknologian kanssa voidaan siis työskennellä niin, että se lisää työtyytyväisyyttä eikä ainoastaan tunnetta siitä, että työntekijän pitäisi suoriutua robotin tahdissa. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin myös alakohtaisia eroja. Tehtävien digitalisoinnissa on parannettavaa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Digitalisointi tulisi tutkijoiden mielestä toteuttaa niin, että työntekijät kokevat sen lisäävän työn mielekkyyttä.
Tutkimusartikkeli
Turja, T., Hakanen, J., Krutova, O., & Koistinen, P. (2023). Traces of Technological Well-being: Digi-uplifters and Digi-downshifters. Nordic Journal of Working Life Studies. https://doi.org/10.18291/njwls.137541
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Tuuli Turja
tuuli.turja@tuni.fi
050 318 7765
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Muistisairaiden ihmisten psykososiaaliset tarpeet tulisi huomioida paremmin18.6.2026 10:27:47 EEST | Tiedote
Muistisairauksiin, esimerkiksi Alzheimerin tautiin, sairastuneiden ihmisten hoidon ja tuen järjestämisessä huomio kohdistuu usein fyysisiin ja lääketieteellisiin tarpeisiin. Kuitenkin hyvinvoinnin kannalta keskeistä on huomioida psykososiaaliset tarpeet, kuten merkityksellisyyden, yhteenkuuluvuuden ja arvostuksen kokemukset, joihin etenevä sairaus voi vaikuttaa.
Uudelleen käytettäväksi suunniteltu betonirakennus voi olla taloudellisesti ja ympäristön kannalta kannattavampi17.6.2026 10:10:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston laskennallisen tapaustutkimuksen mukaan betonirakenteiden uudelleenkäyttö on järkevää ja pitkällä tähtäimellä kustannustehokasta, jos rakentamisessa on käytetty samaan mittaan standardoituja komponentteja. Purettavaksi ja uudelleen käytettäväksi suunnitellun betonirunkoisen kerrostalon elinkaaren aikainen hiilijalanjälki on pienempi kuin nykyrakentamisen mukaisen puukerrostalon, kertovat tutkijat.
Laaja geneettinen tutkimus paljastaa uusia syitä raskaudenaikaisen maksasairauden taustalla16.6.2026 14:10:00 EEST | Tiedote
Raskaushepatoosi eli raskaudenaikainen intrahepaattinen kolestaasi (ICP) on tavallisin raskauden aikana esiintyvä maksan toiminnan häiriö. ICP:ssä sappihappojen normaali kulku häiriytyy. Kansainvälisessä tutkimuksessa osoitettiin, että sairauden perinnöllinen alttius liittyy vahvasti sappihappojen säätelyyn sekä rasva- ja kolesteroliaineenvaihduntaan. Löydökset avaavat uusia mahdollisuuksia äitien terveyden ja raskauteen liittyvien maksasairauksien tutkimukseen.
Politiikkasuositus: Suomen energiajärjestelmä tarvitsee lisää joustoa16.6.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijat ehdottavat lisää joustoa Suomen energiamarkkinoille. Tuoreen politiikkasuosituksen mukaan Suomi voi luoda fossiilivapaan ja edullisen energiajärjestelmän ensimmäisenä maailmassa, mutta se edellyttää kulutuksen ohjausta, energiavarastoja, älykkäitä rakennuksia ja ratkaisuja.
SecureSoC vahvistaa Suomen kyberturvallisuutta, huoltovarmuutta ja puolijohdeosaamista15.6.2026 10:45:51 EEST | Tiedote
Tampereen yliopistossa on käynnistynyt SecureSoC-hanke, jonka tavoitteena on kehittää Suomeen turvallista järjestelmäpiiriteknologiaa tulevaisuuden kriittisiin järjestelmiin. Business Finlandin rahoittamassa yhteiskehityshankkeessa ovat mukana Insta, Nokia, VLSI Solution, Wapice, Xiphera sekä TTTech Flexibilis Oy. Kolmivuotisen SecureSoC-hankkeen kokonaisbudjetti on noin 6,7 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


