Digitalisaatio kuormittaa mutta tekee myös työstä mielekästä
12.6.2023 15:03:08 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen Työolo-tutkimusaineistoa ja sen osaotosta suomalaisista palkansaajista, joilla oli kokemusta oman työn digitalisoinnista.
Tutkimustulosten mukaan digitalisaatio on keskimäärin lisännyt työn kuormittavuutta (43 %), kun vain 18 prosentin mielestä digitalisaatio on vähentänyt työn kuormittavuutta.
Koska työn kuormittavuus voi olla työntekijälle joko uuvuttava ja motivaatiota vähentävä tai innostava ja palkitseva asia, tutkimuksessa tyypiteltiin neljä työntekijäprofiilia sen mukaan, koetaanko digitalisaation vähentävän vai lisäävän oman työn kuormittavuutta. Samalla työntekijät jaoteltiin sen mukaan, kokevatko he digitalisoinnin muuttaneen työtä mielekkäämmäksi vai vähentäneen mielekkyyttä.
Työn haasteet kiehtovat suomalaisia
Vastaajat, jotka kokivat digitalisaation vähentäneen työn mielekkyyttä, nimettiin Digi-uupujiksi ja Digi-nuutujiksi. Digi-uupujien kokema työtyytyväisyys laski kasvaneen kuormituksen myötä, kun taas Digi-nuutujilla työtyytyväisyys laski työn kuormittavuuden vähennyttyä.
Teknologista työhyvinvointia edustivat tutkimuksessa Digi-leimahtelijat ja Digi-leppoistajat.
Kaikkein tyypillisimmin suomalaiset palkansaajat näyttivät syttyvän digitalisaation haasteista. Suurimman kategorian muodostivat Digi-leimahtelijat, jotka kokivat digitalisoinnin lisänneet samanaikaisesti työn kuormittavuutta ja sen mielekkyyttä.
– Digi-leimahtelijat tuntuvat motivoituvan jatkuvista teknologisista haasteista sen sijaan, että uupuisivat vaatimusten ja työkuorman alle, sanoo tutkijatohtori Tuuli Turja Tampereen yliopistosta.
Tutkijat selittävät tulosta sillä, kuinka työn uudet kuormittavuustekijät otetaan vastaan myönteisenä haasteena.
– Työn kuormittavuutta ei pidä tulkita yksinomaan kielteisellä tavalla. Vaativa työ edistää usein omaa uraa ja ammattitaitoa.
Neljännen kategorian Digi-leppoistajilla digitalisaatiosta seurannut työn vähäisempi kuormittavuus oli yhteydessä korkeampaan työtyytyväisyyteen. Digi-leppoistajat näkevätkin työn kuormittavuuden vähenemisen myönteisenä asiana tylsistymisen sijaan. Leppoistamiseksi suomennettiin tutkimuksessa 'downshiftaamisen' käsite. Leppoistajat saattavat motivoitua tilaisuudesta delegoida epämieluisia tehtäviä teknologialle ja hidastaa itse tahtia.
Dataa saa sataa – digi ei tarkoita robottitahtia
Tutkimuksen tehneen PROSHADE-hankkeen tutkija Tuuli Turja korostaa, että keskimäärin suomalaiset työpaikat ovat hyödyntäneet tähän asti digitalisaatiota tavalla, joka on onnistunut tukemaan työhyvinvointia.
– Uusiin teknologioihin tutustuminen työssä ja vaikutusmahdollisuudet työyhteisössä ovat tulostemme perusteella vahvassa yhteydessä teknologiseen työhyvinvointiin. Työpaikoilla olisi syytä tukea edelleen työntekijöiden digilukutaitoa ja tasavertaisia osallistumismahdollisuuksia, tutkijatohtori Turja sanoo.
Teknologian kanssa voidaan siis työskennellä niin, että se lisää työtyytyväisyyttä eikä ainoastaan tunnetta siitä, että työntekijän pitäisi suoriutua robotin tahdissa. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin myös alakohtaisia eroja. Tehtävien digitalisoinnissa on parannettavaa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Digitalisointi tulisi tutkijoiden mielestä toteuttaa niin, että työntekijät kokevat sen lisäävän työn mielekkyyttä.
Tutkimusartikkeli
Turja, T., Hakanen, J., Krutova, O., & Koistinen, P. (2023). Traces of Technological Well-being: Digi-uplifters and Digi-downshifters. Nordic Journal of Working Life Studies. https://doi.org/10.18291/njwls.137541
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Tuuli Turja
tuuli.turja@tuni.fi
050 318 7765
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Pitäisikö robotteja kouluttaa kuin lapsia?6.2.2026 11:10:26 EET | Tiedote
Tuoreessa väitöstutkimuksessaan Quentin Houbre tarkastelee, kuinka robotit voivat tunnistaa ja oppia uusia taitoja itsenäisesti mallintamalla ihmisen kognitiivisia toimintoja, erityisesti uteliaisuutta. Houbre sai inspiraation työhönsä lasten tavasta oppia. Tutkimus osoittaa, että kun havainnointiin, tarkkaavaisuuteen, muistamiseen ja oppimiseen liittyvät kognitiiviset mekanismit integroidaan robottijärjestelmiin, robotit kykenevät laajentamaan osaamistaan jatkuvasti.
Tutkimuksen mukaan joustavasti hybridityötä tekevät akateemiset ympäristöt ovat tuottavimpia5.2.2026 14:00:00 EET | Tiedote
Viime aikoina moni organisaatio on kiristänyt etätyökäytäntöjään ja huolestuttanut työntekijöitään läsnätyön vaatimuksilla. Tuoreen Tampereen ja Turun yliopistojen tekemän tutkimuksen mukaan tuottavimmat akateemiset työympäristöt rakentuvat hybridityölle. Tilojen käyttäjät on otettava aidosti mukaan muutosprosessiin ja järjestettävä tilaratkaisut työtehtävien mukaan, muuten tilat eivät toimi henkilöstön arjessa.
Muistisairauteen sairastuneet toivovat oikea-aikaista ja koordinoitua kuntoutusta3.2.2026 14:18:59 EET | Tiedote
Muistisairautta sairastavien ihmisten kuntoutus on oleellinen keino ylläpitää arjen toimintakykyä ja hyvinvointia. Tampereen yliopistossa toteutettu tutkimus havaitsi, että muistisairaat ihmiset kokevat haasteita kuntoutukseen pääsyssä, ja tie palveluihin on monelle sattumanvarainen.
Purkuvimmasta kulttuuria ja ympäristöä säilyttävään korjaamiseen3.2.2026 09:15:00 EET | Tiedote
Suomessa on purkumyönteinen ilmapiiri. Tähän johtopäätökseen tulivat arkkitehtuurin tutkijat Iida Kalakoski ja Riina Sirén kirjoittaessaan tietokirjaa rakennusten purkamisesta. Uudessa tutkimuksessaan tutkijat sukeltavat yhä syvemmälle suomalaisten rakennusalan toimijoiden asenteisiin korjausrakentamista kohtaan.
Tampereen yliopiston tutkijat kehittävät markkinoille täysin uudenlaista infektiolääkettä30.1.2026 08:50:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston Louhi-projektissa keskitytään erityisesti kroonisia keuhkoinfektioita aiheuttaviin ei-tuberkuloottisiin mykobakteereihin, joiden aiheuttamat sairaudet ovat yleistymässä maailmanlaajuisesti. Kehitettävä hoitokonsepti on sovellettavissa myös muihin kroonisiin infektiosairauksiin. Projekti on saanut Business Finlandin Research to Business -rahoituksen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


