Digitalisaatio kuormittaa mutta tekee myös työstä mielekästä
12.6.2023 15:03:08 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote
Tutkimuksessa käytettiin Tilastokeskuksen Työolo-tutkimusaineistoa ja sen osaotosta suomalaisista palkansaajista, joilla oli kokemusta oman työn digitalisoinnista.
Tutkimustulosten mukaan digitalisaatio on keskimäärin lisännyt työn kuormittavuutta (43 %), kun vain 18 prosentin mielestä digitalisaatio on vähentänyt työn kuormittavuutta.
Koska työn kuormittavuus voi olla työntekijälle joko uuvuttava ja motivaatiota vähentävä tai innostava ja palkitseva asia, tutkimuksessa tyypiteltiin neljä työntekijäprofiilia sen mukaan, koetaanko digitalisaation vähentävän vai lisäävän oman työn kuormittavuutta. Samalla työntekijät jaoteltiin sen mukaan, kokevatko he digitalisoinnin muuttaneen työtä mielekkäämmäksi vai vähentäneen mielekkyyttä.
Työn haasteet kiehtovat suomalaisia
Vastaajat, jotka kokivat digitalisaation vähentäneen työn mielekkyyttä, nimettiin Digi-uupujiksi ja Digi-nuutujiksi. Digi-uupujien kokema työtyytyväisyys laski kasvaneen kuormituksen myötä, kun taas Digi-nuutujilla työtyytyväisyys laski työn kuormittavuuden vähennyttyä.
Teknologista työhyvinvointia edustivat tutkimuksessa Digi-leimahtelijat ja Digi-leppoistajat.
Kaikkein tyypillisimmin suomalaiset palkansaajat näyttivät syttyvän digitalisaation haasteista. Suurimman kategorian muodostivat Digi-leimahtelijat, jotka kokivat digitalisoinnin lisänneet samanaikaisesti työn kuormittavuutta ja sen mielekkyyttä.
– Digi-leimahtelijat tuntuvat motivoituvan jatkuvista teknologisista haasteista sen sijaan, että uupuisivat vaatimusten ja työkuorman alle, sanoo tutkijatohtori Tuuli Turja Tampereen yliopistosta.
Tutkijat selittävät tulosta sillä, kuinka työn uudet kuormittavuustekijät otetaan vastaan myönteisenä haasteena.
– Työn kuormittavuutta ei pidä tulkita yksinomaan kielteisellä tavalla. Vaativa työ edistää usein omaa uraa ja ammattitaitoa.
Neljännen kategorian Digi-leppoistajilla digitalisaatiosta seurannut työn vähäisempi kuormittavuus oli yhteydessä korkeampaan työtyytyväisyyteen. Digi-leppoistajat näkevätkin työn kuormittavuuden vähenemisen myönteisenä asiana tylsistymisen sijaan. Leppoistamiseksi suomennettiin tutkimuksessa 'downshiftaamisen' käsite. Leppoistajat saattavat motivoitua tilaisuudesta delegoida epämieluisia tehtäviä teknologialle ja hidastaa itse tahtia.
Dataa saa sataa – digi ei tarkoita robottitahtia
Tutkimuksen tehneen PROSHADE-hankkeen tutkija Tuuli Turja korostaa, että keskimäärin suomalaiset työpaikat ovat hyödyntäneet tähän asti digitalisaatiota tavalla, joka on onnistunut tukemaan työhyvinvointia.
– Uusiin teknologioihin tutustuminen työssä ja vaikutusmahdollisuudet työyhteisössä ovat tulostemme perusteella vahvassa yhteydessä teknologiseen työhyvinvointiin. Työpaikoilla olisi syytä tukea edelleen työntekijöiden digilukutaitoa ja tasavertaisia osallistumismahdollisuuksia, tutkijatohtori Turja sanoo.
Teknologian kanssa voidaan siis työskennellä niin, että se lisää työtyytyväisyyttä eikä ainoastaan tunnetta siitä, että työntekijän pitäisi suoriutua robotin tahdissa. Tutkimuksessa havaittiin kuitenkin myös alakohtaisia eroja. Tehtävien digitalisoinnissa on parannettavaa esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla. Digitalisointi tulisi tutkijoiden mielestä toteuttaa niin, että työntekijät kokevat sen lisäävän työn mielekkyyttä.
Tutkimusartikkeli
Turja, T., Hakanen, J., Krutova, O., & Koistinen, P. (2023). Traces of Technological Well-being: Digi-uplifters and Digi-downshifters. Nordic Journal of Working Life Studies. https://doi.org/10.18291/njwls.137541
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Tuuli Turja
tuuli.turja@tuni.fi
050 318 7765
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Voiko aivoverenvuodon ennustaa etukäteen? – Kehitteillä keino estää äkillisiä kuolemia11.5.2026 09:40:00 EEST | Tiedote
Kaikkia aneurysmia ei pitäisi leikata ja osa pitäisi hoitaa ajoissa. Mutta mistä tietää, kumpi ratkaisu on kussakin tilanteessa oikea? Tekoäly voi auttaa tekemään päätöksen ja välttämään turhat leikkaukset.
Henriikka Kontimon teos voitti INNATURE-hankkeen osallistavan taidekilpailun Härmälänrannassa11.5.2026 09:24:51 EEST | Tiedote
Tampereen Härmälänrannan osallistavan taidekilpailun voittajaksi on valittu kuvataiteilija Henriikka Kontimon teos ”Konsertti”. Teos toteutetaan Aaretti Niemisen puistoon perustettavan niityn yhteydessä, ja se on osa Tampereen yliopiston johtamaa ja Euroopan Unionin rahoittamaa INNATURE-hanketta. ”Konsertti” yhdistää paikkasidonnaisen taiteen, luonnon monimuotoisuuden ja yhteisöllisen tekemisen poikkeuksellisen hienovaraisella ja ajatuksia herättävällä tavalla.
Hybridityössä ratkaisee toteutustapa – ei etäpäivien määrä8.5.2026 15:01:45 EEST | Tiedote
Laajan kyselytutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että työntekijöiden hyvinvoinnin ja vuorovaikutuksen kannalta keskeistä ei ole etätyön määrä, vaan hybridityön käytännöt ja johtamistavat. Tulokset korostavat vuorovaikutusta tukevien käytänteiden, oikeudenmukaisiksi koettujen linjausten ja avoimen dialogin merkitystä hybridityössä.
Oppimisvaikeudet ja nuorten itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät yhä vahvemmin7.5.2026 12:48:39 EEST | Tiedote
Nuorten oppimisvaikeudet ja itsearvioima hyvinvointi kytkeytyvät toisiinsa aiempaa vahvemmin, vaikka niiden perinteiset riskitekijät perheissä ja kouluympäristössä ovat vähentyneet ajan kuluessa. Havainnot perustuvat Tampereen yliopistossa tehtyyn laajaan tutkimukseen, jossa analysoitiin lähes yli 600 000 suomalaisen nuoren kyselyvastauksia yli neljän vuosikymmenen ajalta.
Girlbossit ovat mediayrittäjiä, joiden työtä määrittävät somen logiikka ja sukupuolittuneet valtarakenteet5.5.2026 08:45:00 EEST | Tiedote
YTM Ida Roivainen tutki väitöskirjassaan, mitä sosiaalisessa mediassa esiintyvä ”girlbossius” on. Tutkimuksen mukaan uusliberaalissa näkyvyystaloudessa kiertävä girlbossius on usein valkoista, keskiluokkaista ja etuoikeutettua yrittäjyyttä, joka jättää feministisen voimaantumisen ja vastuun pärjäämisestä yksilön harteille. Toisaalta tutkimus osoittaa, että girlbossius on jatkumoa historiallisille ja sukupuolittuneille rakenteille, joissa naisten tekemä työ jää usein näkymättömäksi tai sitä ei arvosteta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme