Sosiaalibarometri 2023: Kelassa palvelu pelaa, mutta etuuksien hakeminen on silti haastavaa
Valtaosa Kelan esi- ja toimihenkilöistä arvioi, että Kelan asiakas saa tarvitsemansa palvelut (85 %) ja hänen tilanteensa otetaan huomioon palveluissa kokonaisvaltaisesti (81 %). Tästä huolimatta neljäsosa (25 %) heistä oli sitä mieltä, etteivät Kelan palvelut ole riittäviä asiakkaille, joilla on useita palvelutarpeita.
”Tulosten perusteella Kelassa pystytään pääosin palvelemaan asiakkaita hyvin. Vaikeasti ymmärrettävät hakulomakkeet ja päätökset kuitenkin vaikeuttavat ihmisten asiointia ja lisäävät esimerkiksi riskiä etuuksien alikäytölle. On varmistettava, että etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevat ja paljon palveluja tarvitsevat ihmiset saavat tarvitsemansa avun”, toteaa tutkija Linda Typpö.
Henkilökohtaista tukea tarvitsevia asiakkaita ohjataan omatoimisiin digipalveluihin
Lähes kaikki Kelan esihenkilöt (95 %) ja toimihenkilöt (93 %) arvioivat digitalisaation parantaneen Kelan palveluiden toimivuutta. Heidän mukaansa digitaaliset palvelut tavoittavat eri asiakasryhmistä parhaiten opiskelijat ja lapsiperheet.
Vastaajat olivat kuitenkin yksimielisiä (93–96 %) siitä, etteivät kaikki asiakkaat pysty tai osaa käyttää digitaalisia palveluita. Huonommin digitaaliset palvelut tavoittavat vammais- ja kuntoutustukien saajat ja eläkeläiset.
Suurin osa esihenkilöistä (93 %) ja toimihenkilöistä (83 %) arvioi, että digipalveluiden käyttö vapauttaa aikaa niiden asiakkaiden palveluun, jotka tarvitsevat enemmän tukea. Kuitenkin yli puolet (55–61 %) heistä oli samaa mieltä siitä, että asiakkaat ohjataan usein hakemaan etuutta omatoimisesti verkkopalvelun kautta, vaikka he tarvitsisivat henkilökohtaista palvelua.
”On huolestuttavaa, että ihmisiä, joilla ei ole valmiuksia käyttää omatoimisesti verkkopalveluja, kuitenkin ohjataan niiden pariin. Vaikka digipalvelujen arvioidaan vapauttaneen työaikaa enemmän tukea tarvitsevien asiakkaiden palveluun, henkilökohtaista palvelua ei selvästikään ole riittävästi tarjolla”, sanoo erityisasiantuntija Anna Järvinen.
Sosiaalibarometri 2023 julkaistaan kolmessa osassa huhti-lokakuun aikana. 13.6. ilmestyvä Sosiaalibarometri 2023:2 Kelan palvelut ja sosiaaliturva -julkaisu perustuu 611 vastaukseen, jotka kerättiin maaliskuun 2023 aikana sähköisellä kyselyllä Kelan valtakunnallisten asiakkuuspalvelujen ja asiakkaan lähipalvelujen tulosyksiköiden esihenkilöiltä ja ratkaisu- ja palveluasiantuntijoilta. Julkaisu toteutettiin yhteistyössä Kelan tutkimuksen kanssa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anna Järvinenerityisasiantuntija
toimeentulo, perusturva, sosiaaliturvauudistus
Linda Typpötutkija
Sosiaalibarometri
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen 250 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yli 70 muuta toimijaa. SOSTEn tavoitteena on sosiaalisesti eheä, terve ja aidosti osallistuva yhteiskunta, jossa järjestöillä on vahva rooli. Sosiaali- ja terveysjärjestöissä toimii 1,3 miljoonaa jäsentä, 0,5 miljoonaa vapaaehtoista, 260 000 vertaistukijaa ja 50 000 ammattilaista.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
Hallituksen leikkaukset pahentavat työnteon kannustinongelmia20.9.2023 10:38:31 EEST | Tiedote
Hallituksen kaavailemat leikkaukset sosiaaliturvaan lisäävät merkittävästi pienituloisten ja osa-aikatyötä tekevien työn vastaanottamisen kannustinongelmia. Asumistuen leikkausten seurauksena ero peruspäivärahalla elävän ja pientä palkkaa saavan tuloissa kapenee.
Ensi vuoden talousarvioesitys lisää köyhyyttä ja huono-osaisuutta19.9.2023 21:45:07 EEST | Tiedote
SOSTE on pettynyt siihen, että hallitus ei budjettiriihessään perääntynyt sosiaaliturvaleikkauksista, vaikka niiden on selkeästi osoitettu lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta.
SOSTEn laskelmat: Näin sosiaaliturvan kumuloituvat leikkaukset vaikuttavat käteen jääviin tuloihin – köyhyys lisääntyy18.9.2023 08:18:54 EEST | Tiedote
SOSTEn tuoreet laskelmat osoittavat, että hallituksen suunnittelemat indeksijäädytykset sekä työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset lisäävät köyhyyttä. Pienituloisten määrä tulee kasvamaan vuonna 2024 noin 40 000 henkilöllä. Heistä noin 12 700 on lapsia. Ensisijaisten etuuksien leikkaukset kasvattavat toimeentulotuen saajien määrää noin 47 000 henkilöllä. Toimeentulotuki on kaikkein byrokraattisin etuus ja siihen liittyy suurimmat kannustinloukut.
SOSTE budjettiesityksestä: Isku heikoimpien ja sairaimpien auttamiseen28.8.2023 13:33:12 EEST | Tiedote
SOSTE on huolissaan valtiovarainministeriön budjettiesityksen vaikutuksista erityisesti heikoimpien ja sairaimpien toimeentuloon sekä näiden ihmisten auttamiseen. Sosiaaliturvaan kohdistuvien leikkausten kumuloituvat vaikutukset osuvat samoihin ihmisiin leikaten merkittävästi pienituloisimpien toimeentuloa.
SOSTE: Orpon hallitus leikkaa köyhimmiltä ja pettää sopimuksen järjestöjen rahoituksesta16.6.2023 17:30:17 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitusohjelma nakertaa kaikista heikoimmassa asemassa elävien toimeentuloa leikkaamalla palveluita, perusturvaa ja viimesijaista toimeentulotukea sekä korottamalla asiakasmaksuja. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rahoitukseen kaavaillut leikkaukset vaarantavat katastrofaalisella tavalla järjestöjen tarjoaman tuen ja avun.