Tiedot käyvät ilmi Visit Finlandin Matkailijamittari-tilastosta, jonka tuloksia julkaistaan nyt ensimmäistä kertaa. Tilastosta saa tietoa neljästä kokonaisuudesta: matkojen määrästä, rahankäytöstä, hiilijalanjäljestä sekä matkailijoiden profiileista. Matkailijamittarin tiedot päivitetään kerran kuussa.

– Matkailijoiden rahankäytöstä ja matkustuskäyttäytymisestä tarvitaan luotettavaa ja ajantasaista tietoa elinkeinon ja poliittisen päätöksenteon tueksi. Paikkaamme aukkoa matkailudatan kentällä tuomalla elinkeinon, päättäjien ja median käyttöön uuden kuukausitilaston, Visit Finlandin Head of Business Intelligence Katarina Wakonen kertoo.

Suomen matkailu muuttuu talven taittuessa kevääseen

Ulkomaiset matkailijat tekivät 327 000 maaliskuussa päättynyttä matkaa Suomeen. Huhtikuussa määrä laski 280 000 matkaan. Maaliskuun matkoista kolme neljäsosaa tehtiin lentäen ja joka neljäs laivalla. Huhtikuussa vain hieman yli puolet matkoista (54 %) tehtiin lentäen.

Maaliskuussa päättyneiden vapaa-ajanmatkojen mediaanikesto oli viisi päivää, huhtikuussa neljä päivää. Maaliskuussa yöpymisen sisältäneistä vapaa-ajanmatkoista 20 prosenttia oli valmismatkoja, mutta huhtikuussa valmismatkojen osuus oli enää 8 prosenttia.

Maaliskuussa matkailijat kuluttivat Suomessa yhteensä 282 miljoonaa ja huhtikuussa 230 miljoonaa euroa. Matkapäivää kohden laskettuna maaliskuussa kulutettiin 98 euroa ja huhtikuussa 68 euroa per päivä.

– Maalis- ja huhtikuun eroja selittää osin se, että maaliskuu oli osassa maata vielä talvisesonkia, huhtikuu on puolestaan matkailullisesti tyypillisesti heikompi kuukausi. Maaliskuussa valmismatkojen osuus oli suurempi ja varaukset tehty pidemmällä aikavälillä. Huhtikuussa jo nähdään, että varaukset tehdään hieman lyhyemmällä varausajalla, lentomatkojen osuus laskee, ja pakettimatkojen osuus laskee merkittävästi. Tämä on tyypillistä ja odotettavissa on, että kehitys jatkuu toukokuun luvuissa, Wakonen analysoi.

Kesällä on odotettavissa jälleen muutos matkailijoiden profiiliin. Ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttö Suomessa koostuu majoituksesta, ravintoloista ja kahviloista, polttoaineesta, liikkumisesta, kulttuurista, urheilusta ja virkistyksestä sekä ostoksista ja muista menoista. Rahankäyttöön ei sisälly meno- ja paluumatkojen lento- ja laivalippuihin käytettyä rahaa. 

Matkailijoiden hiilijalanjälki

Maaliskuussa ja huhtikuussa päättyneiden matkojen yhteenlaskettu hiilijalanjälki oli noin 290 000 tonnia hiilidioksidia (CO2). Maaliskuussa matkakohtainen hiilijalanjälki oli 512 kg CO2 ja huhtikuussa 434 kg CO2 per matka. Maalis-huhtikuussa lentomatkan keskimääräinen hiilijalanjälki oli 584 kg CO2 ja laivamatkan 267 kg CO2.

– Hiilijalanjälki kuvaa matkasta aiheutuneita hiilidioksidipäästöjä. Matkailuala tarvitsee tietoa alan ilmastovaikutusten arviointiin. Varsinkin pidemmällä aikavälillä on tärkeä seurata matkustamisen hiilijalanjälkeä, Wakonen jatkaa.

Hiilijalanjäljessä on huomioitu meno- ja paluumatkasta, Suomessa liikkumisesta sekä majoituksesta ja aterioista aiheutuneet päästöt.

Tärkeimmät tunnusluvut

ULKOMAISET MATKAILIJAT	Maaliskuu 2023	Huhtikuu 2023
MATKAT
Matkat Suomeen, lkm	327 000	280 000
Yli yön matkat, lkm	293 000	242 000
Päivämatkat, lkm	34 000	38 000
Yöpymiset, milj.	2,6	3,1
Vapaa-ajan matkojen mediaanikesto, yötä	5	4
RAHANKÄYTTÖ
Rahankäyttö, milj. €	282	230
Rahankäyttö per matka, €	864	819
Rahankäyttö per päivä, €	98	68
JALANJÄLKI
Hiilijalanjälki, tuhatta kg CO2	167 000	121 000
Hiilijalanjälki per matka, kg CO2	512	434
PROFIILI
Lento- ja laivamatkojen osuus, %	75/25	54/46
Vapaa-ajan ja työmatkojen osuus, %	64/36	67/33
Vapaa-ajan matkailijoiden valmismatkojen osuus, %	20	8
Kuinka monta kuukautta etukäteen varaus on tehty, kk	1,9	1,7
Todennäköisyys palata kesäkaudella Suomeen lomamatkalle, (vapaa-ajan matkailijat) asteikko 1-5	3,6	3,8
Todennäköisyys palata talvikaudella Suomeen lomamatkalle, (vapaa-ajan matkailijat) asteikko 1-5	3,5	3,4

 

FAKTAT

• Matkailijamittari on Visit Finlandin rahoittama uusi kuukausitilasto
• Tutkimuksen kohdejoukon muodostavat ulkomailla asuvat matkailijat, jotka matkustivat Suomeen. Kohdejoukkoon eivät sisälly niin sanotut vaihtomatkustajat.
• Tutkimus rahoitetaan EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä, jolla tuetaan matkailualan kestävän ja digitaalisen kasvun kehittämistoimenpiteitä
• Tutkimuskonsepti pohjautuu Työ- ja elinkeinoministeriön teettämään selvitykseen Selvitys ulkomaisten matkailijoiden rahankäyttöä ja matkustuskäyttäytymistä tarkastelevasta tutkimusasetelmasta - Valto (valtioneuvosto.fi)
• Tilastokeskus vastaa tutkimuksen otannan suunnittelusta ja tutkimusaineiston tuottamisesta
• Tutkimusyritykset TAK Oy ja Norstat Oy vastaavat satamissa ja lentokentillä tehtävästä tiedonkeruusta
• Maaliskuussa haastatteluja tehtiin Helsinki-Vantaan, Kittilän ja Rovaniemen lentoasemilla sekä Helsingin satamassa. Huhtikuussa aloitettiin haastattelut Turun satamassa. Kittilän ja Rovaniemen lentoasemat poistuivat mittarista huhtikuussa talvisesongin päättyessä
• Maalis-huhtikuun aineisto muodostuu 734:stä kohdejoukkoon kuuluvan henkilön haastattelusta. Toukokuusta eteenpäin haastatteluja tehdään enemmän: tavoitteena noin 600 kohdejoukon haastattelua per kuukausi eli noin 1 200 haastattelua kahden kuukauden jaksolla
• Yhden kuun matkamäärän virhemarginaali oli maalis-huhtikuussa noin 10 % suuntaansa. Otannan kasvaessa virhemarginaali pienenee
• Tutkimuksen tulokset julkaistaan tietokantatauluina Visit Finlandin Tilastopalvelu Rudolfissa sekä avoimena datana Matkailu ja turismi - Kategoriat avoindata.fi

Lisätietoja: Matkailijamittari - Visit Finland