Selvitys nosti esiin festivaali- ja konserttikävijöiden kokeman epäasiallisen käytöksen 

Loka-marraskuussa 2022 suuri joukko elävän musiikin tapahtumakävijöitä vastasi jälleen laajaan yleisökyselyyn. Festivaalibarometriin saatiin 18 242 vastausta, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Kyselyä kävijöilleen välitti kaikenkaikkiaan 24 kotimaista rytmimusiikin festivaalia. Keikka- ja konserttipaikkojen yleisölle suunnattuun venuebarometriin vastasi 2 391 kävijää. 

Epäasiallinen käytös kohdistuu eniten naisiin ja aliedustettuihin ryhmiin

Tällä kertaa sekä festivaali- että venuebarometrin uutena osa-alueena oli epäasiallinen käytös, mitä ei ole aiemmin Suomessa tutkittu tässä mittakaavassa. Tulokset olivat surullisia, vaikkakin linjassa kansainvälisten tutkimusten kanssa. Festivaalikävijöistä kolmasosa ja keikka- ja konserttikävijöistä lähes neljäsosa oli kokenut epäasiallista käytöstä. Festivaaleilla syrjintää oli kokenut 10% ja keikoilla ja konserteissa 9% vastaajista.

Yleisimmät epäasiallisen käytöksen muodot olivat seksuaalinen häirintä ja fyysisesti uhkaavat tilanteet. Epäasiallista käytöstä tapahtui eniten esitystä katsoessa. Seuraavaksi riskialttiimmat paikat olivat baarialue ja ruuhkatilanteet. Häiritsijä oli lähes aina tuntematon yleisön jäsen. Järjestysmiesten taholta koettu epäasiallinen käytös oli vähäistä (5%), mutta tämä on silti huolestuttavaa, koska järjestyksenvalvojien tulisi nimenomaan huolehtia siitä, että tapahtumissa on turvallista.

Miehet kokivat epäasiallista käytöstä vähiten (festivaaleilla 24%, keikoilla ja konserteissa 20%), naiset taas merkittävästi enemmän (festivaaleilla 35%, keikoilla ja konserteissa 27%). Muunsukupuolisten tilanne oli kaikkein huonoin: festivaaleilla peräti 64% ja keikoilla ja konserteissakin puolet muunsukupuolisista kävijöistä oli kohdannut epäasiallista käytöstä.

Aliedustettujen ryhmien kuten seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjen, vammaisten tai vammautuneiden edustajista epäasiallista käytöstä kohtasi festivaaleilla lähes puolet ja keikoilla ja konserteissa 39 prosenttia. Epäasiallisen käytöksen kokeminen kasvoi, kun henkilö kuului useampaan aliedustettuun ryhmään.

Koronan jäljet näkyvät ja siisteys, lippujen hinnat, seura ja asiakaspalvelu ovat tärkeitä

Vastaajien mukaan festivaaliosallistumiseen vaikuttavat edellisvuosien tapaan eniten lippujen hinnat, ohjelma ja ystävät. Festivaalielämykseen vaikuttavat taas eniten puhtaat ja siistit wc:t, liikkuminen ja asioiminen sujuvasti sekä rento tunnelma. Kyselyyn osallistuneiden 24 festivaalin arvioitu kokonaiskulutus oli lähes 162 miljoonaa euroa. Keikka- ja konserttielämyksen tärkein yksittäinen tekijä oli asiakaspalvelu, jonka jälkeen tulivat paikan siisteys ja järjestyksenvalvonta. Keskimääräinen keikkakohtainen kulutus oli noin 105 euroa. 

Klubi- ja ravintolakonserttien sekä festivaalikäyntien määrä ei selvityksen mukaan ollut vielä palautunut koronavuosista. Koronatilanne vaikutti edelleen myös siihen, kuinka halukasta yleisö on osallistumaan keikoille, konsertteihin ja festivaaleille. Festivaali- ja konserttiliput ostettiin myöhemmin kuin ennen. 

Taideyliopiston Sibelius-Akatemian julkaisusarjassa julkaistujen Festivaali- ja venuebarometrikyselyjen rakentamisesta ja levittämisestä vastasi LiveFIN ry. Tutkimusraportin toteuttivat Lapin yliopiston Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian taidejohtamisen oppiaine. Muita yhteistyökumppaneita olivat tutkimukseen osallistuneet festivaalit sekä keikka- ja konserttipaikat.

Festivaali- ja venuebarometri 2022: Yleisön käsitykset festivaaleista ja konserttipaikoista sekä epäasiallisen käytöksen muodot elävän musiikintapahtumissa
Maarit Kinnunen & Mervi Luonila
Sibelius-Akatemian selvityksiä ja raportteja 27
ISSN: 1798-5455
ISBN 978-952-329-319-9
Helsinki 2023