Afroamerikkalainen perintö korostuu Sibelius-Akatemian 40-vuotiaan jazzmusiikin koulutuksessa aiempaa vahvemmin
Laajempi ymmärrys afroamerikkalaisen musiikin juurista on muovannut viime vuosina jazzmusiikin opetusta ja tapoja käsitellä sen historiaa ja esityskäytäntöjä.
Jazzmusiikin koulutus Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Opetuksen aloittaminen oli aikanaan ainutlaatuinen avaus kansainvälisesti. Tuolloin oli aivan poikkeuksellista, että klassisen musiikin instituutio alkoi opettaa myös jazzmusiikkia. Koulutus on tuottanut käytännössä kaikki viime vuosikymmenten merkittävät Suomen jazzmuusikot.
“Jazzin koulutus on aloitettu Sibelius-Akatemiassa siksi, että sille oli selkeä tarve Suomen kulttuuriyhteisössä. Koulutuksella on valoisa tulevaisuus, kunhan olemme aktiivisesti mukana kansainvälisessä jazzyhteisössä ja otamme kantaa ajankohtaisiin koulutuksellisiin kysymyksiin,” kertoo jazzmusiikin lehtori Sami Linna.
Kulttuurisen omimisen kysymyksiä ja musiikkialan koulutuksen dekolonisaatio
Viime vuosina jazzmusiikin yhteys afroamerikkalaiseen kulttuuriin on entisestään vahvistunut koulutuksessa. Keskustelu kulttuurisen omimisen kysymyksistä ja musiikkialan koulutuksen dekolonisaatiosta on lisääntynyt huomattavasti. Opiskelijat ovat nostaneet esiin erityisesti Black Lives Matter -liikkeen merkityksen jazzmusiikille sekä erilaisia kulttuurisen omimisen kysymyksiä alan käytännöissä.
“Viime vuosina on yhä enemmän keskusteltu siitä, miten paljon jazzmusiikin yliopistokoulutus ottaa huomioon afroamerikkalaisen kulttuurin lähtökohtia ja toisaalta, miten paljon painotetaan muita ja erityisesti eurooppalaista taidemusiikkiperinnettä lähellä olevia näkökulmia,” kertoo Linna.
Keskustelua on syventänyt myös elokuussa 2021 Sibelius-Akatemian vierailevaksi professoriksi nimitetty yhdysvaltalainen jazzrumpali, säveltäjä, yhtyejohtaja ja etnomusikologi Dana Hall Chicagon DePaulin yliopistosta. Hallin kaksivuotisen professuurin tarkoituksena on ollut muun muassa vahvistaa afroamerikkalaisen kulttuuriperinteen ymmärrystä jazzmusiikin koulutuksessa sekä yhteistyötä amerikkalaisten yliopistojen kanssa.
“Myös Yhdysvalloissa jazzmusiikin koulutus on hakenut paikkaansa perinteisesti eurooppalaiseen taidemusiikkiin keskittyneiden yliopistojen sisältä, missä klassisen musiikin arvomaailman piirteitä on korostettu helposti. Koulutus on suurelta osin syrjäyttänyt jazzmusiikin perinteessä vallinneen käytännön, jossa merkittäväksi taiteilijaksi on kasvettu kokeneempien muusikoiden johtamissa yhtyeissä soittamisen kautta. Tilannetta kritisoivissa puheenvuoroissa koulutus nähdään usein valkoisen ylivallan välineenä, median ja musiikkiteollisuuden ohella,” kertoo Linna.
Kansainvälinen konferenssi käsittelee jazzmusiikin globalisoitunutta opetusta
Koulutuksen juhlavuoden ohjelmaan kuuluu kansainvälinen IASJ Jazz Meeting, joka kokoaa alan opiskelijoita ja opettajia keskustelemaan jazzmusiikin afroamerikkalaisista juurista ja niiden tulevaisuudesta globalisoituneessa koulutuksessa. Tänä vuonna Sibelius-Akatemia järjestää tapahtuman Musiikkitalossa 26.6.-2.7.2023. Dana Hall pitää keynote-puheenvuoron siitä, miten jazzmusiikin afroamerikkalaiset perinteet voidaan tiedostaa ja huomioida sen opetuksessa eri instituutioissa, maissa ja kulttuureissa.
“Globaalin eriarvoisuuden näkökulmasta mikään jazzmusiikin koulutusohjelma ei ole tästä keskustelusta irrallinen tekijä. Erityisesti eurooppalaisilla on hyvät taloudelliset edellytykset opiskella mustaa musiikkia yliopistossa samalla kun afroamerikkalaisilla ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia oman kulttuuriperintönsä opiskeluun ja uraan yliopistoissa,” toteaa Linna konferenssin kantavasta teemasta.
Tapahtuma sisältää luentoja, mestarikursseja ja keynote-puheenvuoroja. Opiskelijat työskentelevät viikon aikana yhtyeissä, joita ohjaavat Sibelius-Akatemian kunniatohtoreiksi nimitetyt huippumuusikot Dave Liebman, Tim Hagans, Anders Jormin ja Aaron Goldberg sekä professori Jukkis Uotila ja rumpali Savannah Harris.
Iltaisin tapahtuma levittyy jamien, konserttien, elokuvien ja kohtaamisten muodossa G Livelabiin, Konepajalle, Riviera Kallioon sekä Tenho Restobar ja Harju 8 -ravintoloihin. Päätöskonsertit järjestetään Musiikkitalon Black Boxissa ja niihin on kourallinen lippuja myytävänä myös suurelle yleisölle.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sami Linna
+358505834387
sami.linna@uniarts.fi
Linkit
Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto
Tuore tutkimus: Kielten opiskelun tulisi olla luovaa ja kehollista23.10.2024 11:08:03 EEST | Tiedote
Kehollinen ja taiteellinen toiminta tukee kielen oppimista. Kielen opiskelu luovasti ja toiminnallisesti innostaa ja motivoi kaikenikäisiä. Nelivuotisessa ELLA-tutkimushankkeessa tutkitut lähestymistavat tuovat uutta näkökulmaa muun muassa varhennettuun kielen opetukseen, kotouttamiseen ja kansainvälisten osaajien suomen oppimiseen.
New research: Language learning should be embodied and creative23.10.2024 11:08:03 EEST | Press release
New research suggests that language learning should be based on embodied and artistic activities. Learning a language in a creative and functional way inspires and motivates people of all ages. The pedagogical approaches studied in the four-year ELLA research project bring new perspectives to issues such as early language learning, integration, and Finnish language learning for international students.
Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén: "Kulttuuri on keskeinen voima tulevaisuuden Suomea rakennettaessa"14.10.2024 15:23:51 EEST | Tiedote
Taideyliopisto lausui 14.10.2024 valtioneuvoston kulttuuripoliittisen selonteon luonnoksesta, jossa ehdotetaan 2040-luvulle ulottuvaa kulttuuripoliittista tavoitetilaa. Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén pitää kulttuuripoliittisen selonteon visiota ja tavoitteita ratkaisevan tärkeinä Suomen tulevaisuuden kannalta. Hänen mukaansa on pidettävä kiinni siitä Orpon hallitusohjelmaankin kirjatusta tavoitteesta, että kulttuuri- ja luoville aloille luodaan oma kasvustrategia.
Toivo Kuulan lauluista ensimmäinen kattava yleisesittely2.10.2024 14:42:00 EEST | Tiedote
Säveltäjä Toivo Kuulan (1883–1918) yksinlauluista tehdyssä kirjassa "Sylkytys sydänalassa" esitellään Kuulan 22 yksinlaulua ja 12 kansanlaulusovitusta.
J. Martina Roos blir Finlands första professor i musikteater1.10.2024 14:46:16 EEST | Pressmeddelande
Den nya professuren i musikteater stärker utbildningen inom branschen i Finland. Professuren kan inrättas tack vare femårig finansiering från Waldemar von Frenckells stiftelse.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme