Vuoden vesistökunnostaja -palkinto Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistykselle
15.6.2023 08:10:00 EEST | Suomen ympäristökeskus | Tiedote
Ympäristöministeriö jakoi 14.6. Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistykselle, joka on kaksitoista vuotta tehnyt työtä Jäälinjärven hyväksi. Palkinnon vastaanottivat yhdistyksen keulamies Birger Ylisaukko-oja sekä varapuheenjohtaja Eero Laine. Palkintojenjako oli osa vesistökunnostusalan suurimman vuositapahtuman eli valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston kansainvälisen vuosiseminaarin 13.–15.6. ohjelmaa.

Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen määrätietoisen ja suunnitelmallisen toiminnan myötä Jäälinjärven veden laatu on parantunut merkittävästi. Jäälinjärven sinileväkukinnot ovat hävinneet, limalevä lähes kadonnut ja kalaston rakenne on parantunut. Raudan kulkeutuminen järveen valumavesien mukana on edelleen ongelma, mutta yhdistys ponnistelee sen ratkaisemiseksi yhdessä Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa.
Poikkeukselliseksi Jäälinjärven kunnostustyön tekee se, että työtä leimaa pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus, vaikka kyse on järven ranta-asukkaiden vapaaehtoisponnistelusta lähijärven hyväksi. Yhteistyökumppaneiksi on etsitty alan parhaat asiantuntijat.
”Jäälinjärven kunnostus on malliesimerkki hankkeesta, jossa pitkäjänteinen, henkilökohtainen omistautuminen lähiympäristön tilan parantamiseen yhdistyy haluun ja kykyyn innostaa mukaan vapaaehtoisvoimia. Myös paras ajantasainen tieto ja vaikuttavimmat menetelmät on osattu valjastaa esimerkillisesti käyttöön. Kiimingin-Jäälin vesiensuojeluyhdistys on siksi ehdottomasti palkintonsa ansainnut. Toivon hankkeen inspiroivan kaikkia, jotka miettivät lähivesistönsä pelastamista”, ylistää erityisasiantuntija Jenni Jäänheimo ympäristöministeriöstä.
Kiimingin-Jäälin vesienhoitoyhdistyksen ihmiset ovat käyttäneet vesistökunnostuksiin yli 15 000 talkootyötuntia. Yhdistyksen työ on malliesimerkki siitä, miten omaa vesistöä hoitamalla ja kunnostamalla paikalliset voivat suoraan vaikuttaa ympäristönsä luonto- ja virkistysarvoihin nyt ja tulevaisuudessa.
Kotijärveä kunnostetaan tiedolla ja sydämellä
Jäälinjärvi on pienehkö, matala järvi, jonka rannat on kauttaaltaan asutettu. Järven valuma-alue on suovaltaista metsätalousaluetta. Metsäojituksista ja muusta maankäytöstä aiheutuva ravinnekuormitus on rehevöittänyt järveä. Asukkaat ja muut vesistön käyttäjät ovat kärsineet sinileväesiintymistä ja limalevistä, eikä kotitarve- ja virkistyskalastukseen ole ollut edellytyksiä särkikalavaltaisessa järvessä.
2010-luvun alussa asukkaat havahtuivat järven huonoon tilaan. Kiimingin-Jäälinjärven vesiensuojeluyhdistys perustettiin vuonna 2011. Ympäristöjohtajan työstä eläkkeelle jääneen Birger Ylisaukko-ojan tietotaito ja verkostot osoittautuivat arvokkaaksi pääomaksi.
”Rahaa ja asiantuntemusta vesistökunnostuksiin löytyy kyllä, kun tietää, mistä etsiä”, Ylisaukko-oja sanoo. ”Kunnostukseen pitää sitoutua pitkäjänteisesti ja indikaattoreiden seuranta on tärkeää, kun tuloksia odotellaan.”
Yhdistys on rakentanut kymmenen vesiensuojelurakennetta Jäälinjärven yläpuolisille alueille: kosteikoita, pintavalutuskenttiä, putkipatoja ja lietteenpoistojärjestelmiä. Veden laatua on tarkkailtu systemaattisesti jo yli kymmenen vuoden ajan, joten tiedetään, miten vesiensuojelurakenteet toimivat. Jäälinjärvessä on tehty hoitokalastuksia vuodesta 2012 lähtien ja myös kalaston muutosta on seurattu systemaattisesti koekalastuksilla.
Kiimingin-Jäälinjärven vesienhoitoyhdistys tekee tiivistä yhteistyötä Oulun yliopiston, Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden kanssa. Yhdistys on ollut mukana kymmenessä eri hankkeessa, joissa on tutkittu muun muassa ravinteiden poistoa vedestä kelluvien kasvilauttojen avulla sekä biopolymeerien käyttöä raudan sakkauttamisessa.
Luonnonvarakeskuksen suosimulaattorilla (SUSI) on mallinnettu metsäojituksen vaikutuksia veden laatuun Jäälinjärven valuma-alueella. Yhdistys on valistanut mallinnustuloksilla valuma-alueen metsäomistajia välttämään turhia kunnostusojituksia, joilla ei ole vaikutusta metsän kasvuun, mutta jotka aiheuttavat merkittävää vesistökuormitusta.
Vesistökunnostajapalkinto on osa Vesistökunnostusverkoston toimintaa
Vuoden vesistökunnostaja -palkinto jaettiin nyt yhdennentoista kerran. Palkinnon voi saada toimija tai hanke, joka on edistänyt esimerkillisesti vesistöjen kunnostusta. Palkinnonsaajan valitsee Vesistökunnostusverkoston vuosittain vaihtuva raati, jossa tänä vuonna oli mukana Suomen ympäristökeskus, Keski-Suomen Vesi ja ympäristö ry, Keski-Suomen ELY-keskus, Jyväskylän kaupunki ja ympäristöministeriö.
Valtakunnallinen vesistökunnostusverkosto on avoin yhteydenpitofoorumi kaikille vesistöjen hyvinvoinnista ja kunnostuksesta kiinnostuneille. Vesistökunnostusverkosto välittää ajantasaista ja luotettavaa tietoa vesistöjen ja valuma-alueiden kunnostuksesta ja rahoitusmahdollisuuksista. Lue lisää Vesistökunnostusverkostosta (vesi.fi)

Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkija Sari Uusheimo, Suomen ympäristökeskus (Syke), Vesistökunnostusverkosto, p. 0295 251 096, etunimi.sukunimi@syke.fi
Kuvat
Linkit
Tietoa Suomen ympäristökeskuksesta
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
A sustainable energy transition strengthens Finland’s security and supports the achievement of climate goals30.6.2026 10:59:23 EEST | Press release
Finnish Environment Institute, Geological Survey of Finland (GTK) and VTT press release: A transition to a sustainable, electrified and fossil-free energy system is essential in order to reduce risks and achieve climate targets. Finland’s dependence on imported fossil fuels weakens energy security and limits opportunities for economic growth. Although the use of imported fossil fuels has already been successfully reduced, further action is still needed to advance a sustainable energy transition.
Suomen uhanalaisinta suoluontoa kartoitettiin – lettojen tilanne huolestuttava24.6.2026 09:08:53 EEST | Tiedote
Viisivuotinen maastokartoitus paljasti Suomen lettosoiden tilan huolestuttavan heikoksi. Tilanteen parantaminen vaatii monipuolista keinovalikoimaa ja erityisesti ympäristö- ja luonnonvara-alan toimijoiden sekä maanomistajien tiivistä yhteistyötä.
Kuivuus pitää järvien ja pohjavesien pinnat poikkeuksellisen alhaalla sateista huolimatta16.6.2026 12:01:00 EEST | Tiedote
Alkukesän sateista huolimatta kuivuuden vaikutukset näkyvät edelleen eri puolilla maata. Järvien vedenpinnat ovat yhä selvästi ajankohdan keskiarvojen alapuolella, ja pohjaveden pinnat ovat monin paikoin poikkeuksellisen alhaalla. Vaikka sateet ovat paikoin kohentaneet tilannetta ja pienentäneet akuuttia kuivuutta, vesistöjen ja pohjavesien palautuminen on hidasta. Kuivuustilanteen kehittyminen riippuu loppukesän sademääristä. Kuivuuden vaikutukset voivat jatkua vielä pitkään, vaikka sateita saataisiin lisää. Suomen ympäristökeskus seuraa kuivuustilannetta edelleen aktiivisesti.
Viikkokatsaus 15.–18.6.202611.6.2026 13:29:30 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Kuntien päästöt laskevat edelleen – liikenteen osuus päästöistä kasvaa10.6.2026 09:00:00 EEST | Tiedote
Suomen kuntien kasvihuonekaasupäästöt laskivat noin 4 prosenttia vuonna 2024 edelliseen vuoteen verrattuna. Tieliikenteen päästöjen osuus kokonaispäästöistä kasvoi jo noin 30 prosenttiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme


