Talous & Yhteiskunta 2/2023 | Hyvinvointivaltio
Onko suomalaisella hyvinvointivaltiolla tulevaisuutta? Talous & Yhteiskunta -lehden teemanumero pureutuu aiheeseen tutkimusta ja journalismia yhdistämällä.
Suomalainen hyvinvointivaltio on saranakohdassa. Väestö ikääntyy niin vauhdikkaasti, että poliitikot joutuvat linjaamaan, mihin kaikkeen on varaa ja miten. Ruotsissa ja Tanskassa vastaavaa ongelmaa ei ole. Milloin Suomi jäi verrokkimaistaan jälkeen ja mitä siitä seuraa?
Talous & Yhteiskunta -lehti perehtyy hyvinvointivaltion taloudellisiin perustuksiin keskittyvässä teemanumerossa siihen, mitä Suomen taloudessa on viimeisten 15 vuoden aikana tapahtunut. Toimittaja Oskari Onnisen kirjoittamassa kansijutussa hyvinvointivaltion tulevaisuutta pohtivat mm. professorit Anu Kantola, Juho Saari ja Matti Tuomala sekä valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja.
Talous & Yhteiskunta 2/2023: Hyvinvointivaltio
Numeron tiedeartikkeleissa käsitellään lisäksi seuraavia teemoja:
1) Suomi ikääntyy ja talouskasvu matalaa. Tarkoittaako valtion velkaantuminen tässä tilanteessa sitä, että ”käymme lapsiemme taskuilla”, kuten usein väitetään? Väite on harhaanjohtava, kirjoittavat Ilpo Suoniemi, Hannu Tanninen ja Matti Tuomala.
”Julkinen velka voi päinvastoin olla keino jakaa kustannuksia oikeudenmukaisesti sukupolvien välillä, esimerkiksi ilmastonmuutosta torjuttaessa. Tämä näkökulma ei näy suomalaisessa velkapelottelun sävyttämässä keskustelussa”, taloustieteilijät toteavat artikkelissaan.
Kestääkö hyvinvointivaltio vanhenevan väestön?
2) Pohjoismaissa on luotu viime vuosina eläke-etuuksia, joiden avulla raskasta työtä tehneet voivat päästä eläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää. Uudistukset ovat poikkeus maailmanlaajuisesta kehityksestä, jossa eläkeikiä on nostettu. Miksi työuraeläkkeet ovat tulleet juuri nyt ja juuri täällä? Eläketurvakeskuksen yhteyspäällikkö Mika Vidlund ja viestinnän asiantuntija Peter Lindström avaavat ilmiön taustoja.
Työuraeläke rantautui Suomeen Ruotsiin ja Tanskaan
3) Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma on Suomessa pahentunut viime vuosina: työttömyysjaksot ovat pitkittyneet, mutta samalla avoimet työpaikat täyttyvät aiempaa hitaammin. Väitöskirjatutkija Jussi Huuskosen ja taloustieteen professori Jaakko Pehkosen artikkelissa kerrotaan, miten työttömien haastattelut parantavat työllisyyttä ja lisäävät aktivointipalveluihin osallistumista.
Työttömien haastattelut edistävät työmarkkinoiden kohtaantoa
Yhteyshenkilöt
Mika Malirantajohtaja, päätoimittajaLabore
Puh:050 369 8054mika.maliranta@labore.fiTuomo TamminentuottajaTalous & yhteiskunta -lehti
Puh:040 3511 196tuomo.tamminen@labore.fiTilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Tuottavuus kasvuun palkkaamalla yrityksiin lisää korkeakoulutettuja30.4.2025 07:10:00 EEST | Tiedote
Yritysten tuottavuuden kasvu on kiinteässä yhteydessä siihen, että erityisesti STEM-alojen korkeakoulutettujen osuus niiden henkilöstössä kasvaa, kertoo Laboren uusi analyysi. Kaupallisen alan korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrän kasvu näkyy yritysten tuottavuudessa vieläkin nopeammin. Analyysin tulokset korostavat korkeasti koulutetun työvoiman ratkaisevaa merkitystä Suomen talouden kehitykselle.
Yritysten väliset erot kasvattavat palkkaeroja Suomessa24.4.2025 07:20:00 EEST | Tiedote
Laboren uudessa tutkimuksessa tarkastellaan Suomen yrityssektorin palkkahajonnan ajureita vuosina 2001–2022. Vaikka yritysten sisäiset palkkaerot muodostavat suurimman osan palkkahajonnasta vuositasolla, yritysten välinen vaihtelu selittää suurimman osan palkkaerojen kasvusta pitkällä aikavälillä. Erityisesti korostuu toimialojen välinen vaihtelu ja pieni joukko toimialoja selittää suuren osan palkkahajonnan kasvusta. Vuosina ennen koronapandemiaa vaikutukset näkyvät erityisen selkeästi. Alueiden välinen palkkahajonta sen sijaan ei ole merkittävä tekijä.
Eläkkeiden inflaatiovakauttajan olisi voinut suunnitella toisin16.4.2025 06:45:00 EEST | Blogi
Tammikuussa sovittu eläkeuudistus toi mukanaan inflaatiovakauttajan, joka leikkaa eläkkeitä inflaatiopiikkien aikana. Uudistuksen tarkoituksena on vakauttaa eläkejärjestelmän rahoitus, mutta onko se onnistunut valinta? Tässä blogissa pohdimme, millaisia seurauksia inflaatiovakauttajalla voi olla eläkeläisten toimeentuloon ja makrotalouden vakauteen – ja olisiko samoihin tavoitteisiin voinut päästä vähemmän haitallisin keinoin.
Ekonomisk prognos 2025-2027: Ekonomin återhämtar sig under osäkra tider3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Enligt Labores konjunkturprognos våren 2025 kommer Finlands ekonomi att växa med 1,4 procent under 2025. Konjunkturläget förbättras 2026 och 2027 då BNP-tillväxten väntas stiga till 1,9 procent respektive 1,4 procent. Långsammare inflation och räntesänkningar kommer att stödja tillväxten i bostadsbyggande, privat konsumtion och export. Den internationella osäkerheten är exceptionellt hög, vilket innebär en ökad risk för långsammare tillväxt än väntat.
Talousennuste vuosille 2025–2027: Jousitus kovilla, talous elpyy epävarmuuden aikana3.4.2025 00:01:00 EEST | Tiedote
Tutkimuslaitos Laboren kevään 2025 suhdanne-ennusteen mukaan Suomen talous kasvaa 1,4 prosenttia vuonna 2025. Suhdanne paranee vuosina 2026–2027, jolloin BKT-kasvu vauhdittuu 1,9 ja 1,4 prosenttiin. Hidastunut inflaatio ja koronlaskut tukevat asuinrakentamisen, yksityisen kulutuksen ja viennin kasvua. Kansainvälinen epävarmuus on poikkeuksellisen suurta, mikä merkitsee kohonnutta riskiä ennustettua hitaamman kasvun toteutumiselle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme