MIELI ry on huolissaan hallitusohjelman mielenterveysvaikutuksista

Hallitus on toteuttamassa mielenterveyspalveluiden porrasteisen mallin vahvistamaan perustason mielenterveyspalveluita. Terapiatakuu kuitenkin toteutuu vain lasten ja nuorten osalta, mikä on suuri pettymys. Nuorten mielenterveyskriisin ratkaiseminen edellyttää kohdennettuja toimia nuorten hyvinvointiin, mutta terapiatakuu olisi ollut tärkeää ulottaa myös sekä työikäisiin että ikääntyvään väestöön.

- Mielenterveyskriisin ratkaiseminen vaatii toimia kaikilla tasoilla: mielenterveyttä edistäviä toimia, matalan kynnyksen tukea, palveluiden vahvistamista perustasolla sekä erikoissairaanhoidon ylipitkien hoitojonojen purkamista, toteaa MIELI ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi.

Nuorten hyvinvointi saa hallitusohjelmassa ohjelmansa, jota myös järjestöt ovat esittäneet. Ohjelman laajuus, aito poikkihallinnollisuus ja resurssit ratkaisevat, kuinka vaikuttava ohjelma tulee olemaan. MIELI ry:n yhdessä yli 140 toimijan kanssa valmisteleman ohjelmaehdotuksen keskeinen havainto oli, että nuorten mielenterveyskriisin ratkaiseminen edellyttää laajoja toimenpiteitä eri hallinnonaloilla ja -tasoilla. Hallitusohjelmaneuvotteluiden aikana julkaistut tuoreet kouluterveyskyselyn ennakkotiedot kertovat, että nuorten pahoinvointi ei ole helpottamassa koronapandemian jälkeen. Tähän on reagoitava yhteiskunnassa kiireesti.

- Mittavat leikkaukset sosiaali- ja terveysalan järjestöjen taloudellisiin toimintaedellytyksiin ovat lyhytnäköisiä ja musertavia. On todella huolestuttavaa, että hallitus ei ohjelmassaan tunnista kansalaistoiminnan merkitystä ja potentiaalia yhteiskunnassa, Aalto-Matturi toteaa.

 - Maaliskuussa julkaistu ns. kumppanuusraportti kertoo, että järjestöt ovat tehneet hyvin laajasti työtä mielenterveyden vahvistamiseksi ja itsemurhien ehkäisemiseksi päättyneellä hallituskaudella, mutta julkinen valta tunnistaa tätä työtä heikosti.

Yksittäisistä muista hallitusohjelmakirjauksista Alkon yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen on hallitukselta tärkeä linjaus, vaikka päivittäistavarakaupassa myytävän alkoholin vahvuuden lisääminen onkin haittojen ja niiden kustannusten näkökulmasta väärä askel. Haittojen ehkäisyä ja vähentämistä painottava päihdepolitiikka on myös vastuullista mielenterveyspolitiikkaa.

Mielenterveysstrategia 2030 tarjoaa hyvän pohjan vaikuttavalle mielenterveyspolitiikalle. Hallitusohjelma tunnistaa mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman, mutta voisi selkeämmin ottaa kantaa toimeenpanon suuntaamiseen, johtamiseen ja resursointiin. On tärkeää, että toimeenpanoa toteutetaan poikkihallinnollisesti ja laajapohjaisessa yhteistyössä alan toimijoiden, esimerkiksi järjestöjen kanssa. 

Mielenterveyden ongelmat maksavat Suomelle arviolta noin 45 miljardia euroa eduskuntakaudella. Hallituskaudelle nämä kustannukset tarjoavat mittavan säästöpotentiaalin, joka hallitusohjelman kokonaisuuden valossa ei tule realisoitumaan.