Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry

YKA: Hallitusohjelma herättää huolta työntekijöiden oikeuksista

Jaa
Tuore hallitusohjelma sisältää tavoitteita, joita YKA ei voi kannattaa. Näitä ovat esimerkiksi löyhennykset irtisanomisen ja määräaikaisuuksien perusteisiin, muutosesitykset paikalliseen sopimiseen, kirjaus aikuiskoulutustuen poistosta ja kaavailtu kehitysyhteistyön määrärahojen leikkaus. TKI-kirjaukset, työhyvinvoinnin edistäminen ja syrjinnän ehkäisyn toimenpiteet sekä työssäoloehdon euroistamisen saavat YKAlta kiitosta.

Heikennyksiä työntekijöiden oikeuksiin

YKA kritisoi hallitusohjelmaa työntekijän oikeuksien heikentämisestä.   

Hallitusohjelmassa esitetään irtisanomisen perusteiden väljentämistä. Laissa nykyisin mainittua painavaa syytä ei tarvittaisi, vaan irtisanomien perusteeksi riittäisi “asiallinen syy”. Myös määräaikaisuuksien perusteisiin esitetään höllennystä. Enintään vuoden mittainen määräaikainen työsopimus ei vaatisi työnantajalta lainkaan perusteita.  

Toistaiseksi on epäselvää, mitä kirjaukset käytännössä tarkoittavat, ja millaiset reunaehdot EU-normisto asettaa kirjauksien toimeenpanoon. Vaarana on, että jo nykyisin työpaikoilla heikommassa asemassa olevien työntekijöiden asema tiukkenee entisestään. Myös määräaikaisten työsopimusten ketjuttaminen helpottuu, mikä on jo nykyisellään tunnistettu ja tunnustettu ongelma.  

Paikallinen sopiminen ei saa kääntyä paikalliseksi yksipuoliseksi saneluksi 

Hallitusohjelma sisältää myös toimenpide-ehdotuksia paikallisen sopimisen laajentamiseksi ja työtaisteluoikeuksien rajaamiseksi.  

Paikallisen sopimisen mahdollinen lisääminen edellyttää aina sitä, että molempien osapuolten tasapuolisesta neuvotteluasemasta pidetään kiinni. Miten siis turvataan henkilöstön ja sen edustajien (niin järjestäytyneiden kuin järjestäytymättömien) riittävä tiedonsaanti ja ennen kaikkea ajankäyttöä neuvotteluita varten? Jos tätä ei tehdä, on ilmeisenä vaarana, että paikallinen sopiminen kääntyy paikalliseksi yksipuoliseksi saneluksi. 

Työtaisteluoikeuden rajaamisen sijasta perustellumpaa olisi tarkastella niitä syitä, jotka johtavat työtaisteluihin. Monia työpaikkojen ristiriitatilanteita voitaisiin välttää avoimella ja ajantasaisella yhteistoiminnalla. Siksi muutaman vuoden voimassa olleelle uudelle yksityisen sektorin yt-laille tulisi ensi sijassa antaa mahdollisuus näyttää tehonsa. Samoin sovittelujärjestelmän uudistaminen on kiristyksiä tehokkaampi keino puuttua työtaisteluiden määrään. Akava, Juko ja YTN ovat jo vuonna 2021 antaneet kattavan esityksen sovittelujärjestelmän uudistamisesta 

Tavoite työhyvinvoinnin vahvistamisesta on hyvä, mutta sairauspoissaolopäivien omavastuupäivä kummastuttaa 

YKA pitää tärkeänä tulevan hallituksen kirjausta parantaa työhyvinvointia, vähentää työhön hakeutumisen esteitä ja poissaoloja työstä. Hallitusohjelmassa asetetaan tavoitteeksi muun muassa uupumuksesta ja työpahoinvoinnista johtuvien sairauspoissaolojen puolittaminen tulevien viiden vuoden aikana. Psykososiaalista kuormittumista aiotaan suitsia selkiyttämällä ja kokoamalla yhteen asiaa koskevia säännöksiä.  

Sairausajan palkkaa esitetään muutettavaksi siten, että ensimmäinen sairauspoissaolopäivä on omavastuupäivä, jolta työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa, ellei työehto- tai työsopimuksessa ole toisin sovittu. Omasairauspäivää ei sovelleta viiden vuorokauden tai pidempiin sairauslomiin, eikä silloin, kun se johtuu tapaturmasta tai ammattitaudista. On kuitenkin kummallisesti erityisesti pandemian jälkeen, että työntekijän rimaa pysyä poissa työpaikalta sairaana ollessa nostetaan.  

On myös huomionarvoista, että sekä sairauspoissaolopäivien omavastuun laajentaminen että määräaikaisuuksien höllentäminen kohdistuvat toimenpiteinä erityisesti naisiin, joilla on miehiä enemmän sairauspoissaoloja ja määräaikaisia työsopimuksia.  

YKA kiittää hallitusohjelmaa työelämän tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävistä kirjauksista. Ohjelmassa luvataan puuttua muun muassa ikäsyrjintään, edistää vammaisten työllistymistä ja parantaa heidän työmarkkina-asemaansa, jatkaa samanpalkkaisuusohjelmaa ja tehostaa tasa-arvolain velvoitteiden noudattamisen valvontaa. Näiden lisäksi ohjelmassa puhutaan muun muassa perheen ja työelämän yhteensovittamisen helpottamisesta ja raskaussyrjintään puuttumisesta. Keinovalikoima painottuu valitettavasti näiden kohdalla lähinnä tiedolla vaikuttamiseen. 

Tulevaisuuden Suomi tarvitsee osaamista – tätä aikauiskoulutustuen poisto ei edistä 

Korkeakoulutukseen ei kohdistu hallitusohjelmassa selviä suoria leikkauksia, mistä YKA kiittää ohjelmaa. Suunnitelmat aloituspaikkojen lisäämiseksi ovat kannatettavia, sillä Suomen osaamistason nostaminen on kriittistä yhteiskuntamme ja taloutemme kestävyyden vuoksi. Siksi onkin pöyristyttävää, että hallitusohjelmassa esitetään aikuiskoulutustuen poistamista. Aikuiskoulutustuki on kriittisen tärkeä työkalu työikäisten osaamisen päivittämisessä ja työuran suunnanmuutoksissa.   

YKA puolestaan kiittää puolueita siitä, että hallitusohjelmassa sitoudutaan TKI-panosten nostamiseen neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti on valitettavaa, että korkeakoulujen perusrahoitusta leikataan saman verran, kuin avoimen korkeakoulutuksen enimmäismaksujen ja EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksuja nostetaan

Työssäoloehdon euroistaminen tervetullut uudistus 

Sosiaaliturvaan kaavaillaan mittavia leikkauksia ja tiukennuksia. Tämä korostaa jatkossa yhä enemmän laadukkaiden työvoimapalveluiden merkitystä. Työvoimapalveluissa on varmistettava henkilökunnan osaaminen, palveluiden riittävä resursointi sekä toimialarajat ylittävän yhteistyön sujuvuus.  

Ansiosidonnaiseen työttömyysturvaa esitetään porrastusta, joka leikkaisi tason suuruutta työttömyyden kestäessä. Ansiosidonnaiset työttömyysturvan pituutta ei kuitenkaan leikattaisi.  

YKA kiittää hallitusohjelmaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan euroistamisesta. Tämä tarkoittaisi sitä, että ansiosidonnaisen päivärahan saaminen sidottaisiin ansaittuun palkkaan eikä työtuntien määrään. Tämä taas helpottaisi yhdistelmävakuutukseen siirtymistä. Yhdistelmävakuutuksessa lasketaan yhteen palkansaajan ja yrittäjän työssäoloehtoa. Muutos olisi tervetullut, sillä yhä useampi työskentelee vuoroin palkansaajana ja yrittäjänä tai itsensätyöllistäjänä.  

YKA tuomitsee kehitysyhteistyön roimat leikkaukset

Kehitysyhteistyön määrärahoja ollaan ohjelman perusteella leikkaamassa lähes 250 miljoonaa euroa seuraavan hallituskauden aikana. Leikkauksen suuruutta kuvastaa se, että tänä vuonna varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahat ovat olleet runsaat 710 miljoonaa euroa. Näin iso muutos määrärahoissa heikentää lukuisten kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksia, ja samalla se vähentää konfliktien juurisyihin puuttumista. YKA kritisoi kehitysyhteistyön määrärahojen leikkauksia jo toukokuussa. 

Yhteyshenkilöt

Simo Pöyhönen, YKAn toiminnanjohtaja
simo.poyhonen@yka.fi, 050 341 4677


Ainomaija Rajoo, YKAn johtava asiantuntija
ainomaija.rajoo@yka.fi, 050 473 6396

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry
Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry
Mikonkatu 8 A
00100 Helsinki

010 231 0350https://yka.fi/

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry on akavalainen etu- ja palvelujärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvojana työmarkkinoilla. Liiton nimi oli aiemmin Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL ry. Liittoon kuuluu yli 13 000 korkeakoulutettua jäsentä, jotka työskentelevät hallinnon, talouden, tutkimuksen, koulutuksen sekä viestinnän esihenkilö- ja asiantuntijatehtävissä. Yleisimmät tutkintonimikkeet ovat VTM, YTM ja HTM. Lisätietoja: yka.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry

YKA: Laadukkaasta lainvalmistelusta on pidettävä kiinni13.9.2023 03:00:00 EEST | Tiedote

Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut ry (YKA) on huolissaan laadukkaan lainvalmistelun toteutumisesta. Hallitusohjelmaa on alettu panna toimeen tiukalla aikataululla: sekä työttömyysturvan että yleisen asumistuen heikennyksiä koskevien hallituksen esitysten lausuntoaika on alle kaksi viikkoa. Valtioneuvoston oma suositus lausuntoaikojen pituudeksi on kolme kertaa pidempi: 6–8 viikkoa. Kiire heikentää lainvalmistelun laatua, vaarantaa demokratian ja kuormittaa henkilöstöä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye