Hallitusohjelmakirjaukset inhouse-yhtiöistä maksavat veronmaksajille satoja miljoonia

Tuoreen hallitusohjelman mukaan Petteri Orpon uusi hallitus haluaa varmistaa julkisten hankintojen tehokkuutta. Samalla se aikoo rakentaa valvontaa ja lukuisia rajoituksia julkishallinnon sidosyksikköjen eli inhouse-yhtiöiden toimintaan. 

Lisäksi uusi hallitus haluaa asettaa sidosyksikön omistukselle "yleisen edun huomioon ottavan vähimmäisomistusprosentin”, 10 prosenttia. Tämä linjaus siitä huolimatta, ettäyhteiset inhouse-yhtiöt on perustettu nimenomaan mahdollistamaan kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyötä. Näin on saatu skaalaetuja ja jaettua kehityskustannuksia.

-       Tämä muutos tarkoittaisi joko nykyisten inhouse-yhtiöiden pilkkomista tai niiden palveluiden palautumista erityisesti pienille kunnille. Pelkästään tämä muutos toisi merkittäviä lisäkustannuksia, inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos ry:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori toteaa. 

Esimerkiksi edelleen käynnissä olevassa hyvinvointialueuudistuksessa inhouse-yhtiöt ovat osoittautuneet elintärkeiksi kumppaneiksi hoitamaan siirtymää kuntien tuhansista eri ohjelmistoista hyvinvointialueiden keskitettyihin ratkaisuihin ja löytämään alueille parhaat ja veronmaksajien kannalta kokonaisedullisimmat vaihtoehdot. Tämä prosessi ei suinkaan ole ohitse.

-       Miten hyvinvointialueilta voidaan vaatia miljardiluokan kulukuria, jos nyt hyvällä alulla olevien uusien ratkaisujen rakentaminen ajetaan alas ja muun muassa järjestelmien kilpailutusrumba aloitetaan alusta? Tämä tulisi veronmaksajille todella kalliiksi ja hidastaisi merkittävästi hyvinvointialueiden palveluiden kehittämistä, Koskivuori toteaa. 

Hallituksen kaavailut toisivat Kustoksen varovaistenkin arvioiden mukaan julkiseen talouteen satojen miljoonien eurojen lisälaskun muun muassa kilpailutusten lisääntymisenä ja nykyisten toimivien mallien alasajona ja uusien rakentamisena.

-       Tämä ei ole se suunta, mihin julkisessa taloudenpidossa on nyt varaa. Inhouse-yhtiöt on perustettu nimenomaan toiminnan tehostamiseksi ja kustannusten säästämiseksi.

 

”Kirjauksista päätellen neuvotteluissa on keskitytty muihin asioihin”

Hallitusohjelman mukaan uusi hallitus haluaa myös ”parantaa julkisen sektorin tehokkuutta sekä vahvistaa alueellista elinvoimaa ja yrittämisen edellytyksiä” rajaamalla julkisen sektorin mahdollisuuksia tuottaa inhouse-yksiköissä sellaisia tukipalveluita, joissa ”on olemassa toimiva markkina”, kuten siivous-, taloushallinto-, ruoka- ja ICT-palveluissa. Huoltovarmuutta ei tässä yhteydessä huomioida.

Inhouse-yhtiöitä edustava Kustos ry pitää tuoreen hallitusohjelman kirjauksia Suomen Pankin tapaan työtapaturmana. Mediassa esillä olleessa kirjeessään hallituksenmuodostaja Petteri Orpolle Suomen Pankki totesi, että hallitusohjelmassa olevat keskuspankkeja koskevat kirjaukset ovat ongelmallisia ja ristiriitaisia EU:n oikeuden ja Suomen lainsäädännön kanssa (HS 18.6.2023). 

Kustos ry:n puheenjohtaja Lasse Koskivuori arvelee, että vastaava työtapaturma on tapahtunut myös erityisesti hyvinvointialueiden ja pienten kuntien keskeisiä toimintoja ja kilpailutuksia hoitavien inhouse-yhtiöiden kanssa. Kuntien ja hyvinvointialueiden itsehallinnon ja järjestämisvastuun rajoittaminen ei välttämättä ole perustuslain hengen mukainen.

-       Kirjauksista päätellen hallitusohjelmaneuvotteluissa on keskitytty muihin asioihin, eikä inhouse-kysymyksen moniulotteisiin yhteiskuntavaikutuksiin ole ollut aikaa perehtyä, Koskivuori muotoilee.

Inhouse-yhtiöt edistävät pk-yritysten toimintaa  

Toisin kuin esillä olevasta vastakkainasettelusta voisi päätellä, julkisomisteiset inhouse-yhtiöt edistävät palveluintegraattoreina kotimaisten pk-yritysten asemaa ja mahdollisuuksia saada tilauksia julkisyhteisöiltä. 

Kustoksessa jaetaan monien esille nostama huoli pienempien yritysten jäämisestä suurten, usein kansainvälisten toimijoiden jalkoihin kilpailutuksissa. Kustos ja sen jäsenyritykset käyvät aktiivista markkinakeskustelua paikallisten yrittäjien kanssa ja haluavat monella tapaa helpottaa niiden osallistumista julkisiin kilpailutuksiin.

Kustoksella on tarjota haasteeseen nopea ratkaisu, joka on kotimaisten lainsäätäjien käsissä: Kansallisen tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvo nostetaan nykyisestä 60 000 eurosta EU:n kynnysarvon sallimaan 215 000 euroon.

Pienhankintojen raskaan kilpailuttamisen rajan nosto helpottaisi kaikkien hankintayksiköiden (kunnat, kuntayhtymät, hyvinvointialueet, valtion virastot ja inhouse-yhtiöt) tekemiä hankintoja yrityksiltä – ja helpottaisi samalla yritysten osallistumista aiempaa kevyempiin kilpailutuksiin.

Kunnilla, hyvinvointialueilla ja muilla julkisilla toimijoilla on tarve tehdä yhteisiä, suuria yhteiskilpailutuksia vaikkapa ICT-palveluista. Inhouse-yhtiöt voivat puolestaan pilkkoa kuntien laajoja yhteishankkeita pienempiin kokonaisuuksiin, joihin pk-yritykset voivat tarjota erityisosaamistaan samalla usealle julkiselle organisaatiolle.

-      Kynnysrajan nostaminen edistäisi merkittävästi pk-sektorin yrittäjien, erityisesti pienyritysten, mahdollisuutta toimia palveluntuottajana julkisella sektorilla. Tämä vahvistaisi paikallis- ja aluetaloutta merkittävästi, Koskivuori toteaa.

-      Keräämme nyt vaikuttavuusdataa lakivalmistelupöytiin.