Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa löydetty uudenlainen atomiydin kuuluu harvinaisimmalle luonnossa esiintyvälle alkuaineelle

21.6.2023 09:47:10 EEST | Jyväskylän yliopisto | Tiedote

Jaa

Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa suoritetussa kokeessa on onnistuttu tuottamaan ennalta tuntematonta atomiydintä 190-Astatiinia, joka koostuu 85 protonista ja 105 neutronista. Se on kevein tähän mennessä havaittu astatiinin isotooppi.

Tutkimus oli osa Henna Kokkosen pro gradu -tutkielmaa.
Tutkimus oli osa Henna Kokkosen pro gradu -tutkielmaa.

Astatiini on hyvin nopeasti hajoava, ja siten myös erittäin harvinainen alkuaine. On arvioitu, että maan kallioperässä sitä on korkeintaan teelusikallisen verran. Nyt Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa tehdyssä kokeessa on onnistuttu tuottamaan aiemmin tuntematonta atomiydintä, 190-Astatiinia. Uusi isotooppi tuotettiin törmäyttämällä 84Sr hiukkassuihkua hopeakohtioon, ja muodostuneiden fuusiotuotteiden joukosta uusi isotooppi pystyttiin havaitsemaan ns. RITU erottelijan ilmaisinlaitteistolla.

Uusi ydin säteilee alfahiukkasia

Nyt havaitut uudet ytimet hajoavat alfasäteilyn kautta nopeasti kohti vakaampia ytimiä ja ovat siten hyvin lyhytikäisiä. Alfahajoaminen on yleinen hajoamistapa raskaille ytimille.

- Uusia ytimiä tutkimalla kasvatetaan tietämystä materian rajoista sekä ymmärrystä atomiytimien rakenteesta, kertoo fysiikan laitoksen väitöskirjatutkija Henna Kokkonen.

Tutkimus osa opiskelijan lopputyötä

Uudesta löydöstä vastasi vastavalmistunut filosofian maisteri Henna Kokkonen. Tutkimus oli osa hänen pro gradu -tutkielmaansa ja on poikkeuksellisen harvinaista, että pro gradu -tutkielmassa löydetään uusi isotooppi ja sen pohjalta kirjoitetaan vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli arvostetussa Physical Review C -lehdessä.

- Analysoin pro gradu -tutkielmassani mittausdataa, josta löysin kyseisen uuden isotoopin. Graduprosessin sekä kesäharjoitteluiden myötä pääsin myös tutustumaan ydinspektroskopia-ryhmän toimintaan ja innostuin ryhmän tekemästä tutkimuksesta enemmän, iloitsee Kokkonen.

Henna Kokkonen muutti viisi vuotta sitten Juvalta, Etelä-Savosta, Jyväskylään opiskelemaan fysiikkaa. Nyt hän on väitöskirjatutkijana Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen ydinspektroskopian ryhmässä.

Lisätietoa:

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Väitöskirjatutkija Henna Kokkonen, henna.e.kokkonen@jyu.fi
Akatemiatutkija Kalle Auranen, kalle.e.k.auranen@jyu.fi

Kuvat

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Tutkimus: Karjalankielisten evakkojen jälkipolvet elvyttävät sukunsa kieltä ja kulttuuriperintöä29.10.2026 10:08:53 EET | Tiedote

Karjalankielisten evakkojen jälkipolvet ottavat takaisin omaa kieltään ja kulttuuriaan, jotka monissa perheissä katosivat toisen maailmansodan ja evakkouden seurauksena. FM, YTM Pirja Hyyryläisen Jyväskylän yliopistossa tekemä väitöstutkimus osoittaa, että toinen ja kolmas sukupolvi ovat nousseet keskeiseen rooliin karjalan kielen elvyttämisessä ja karjalaisen kulttuuri-identiteetin vahvistamisessa.

Jyväskylän yliopisto mukana tutkimuksessa, joka avaa uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden elektroniikalle29.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote

Kansainvälinen tutkimusryhmä, jossa oli mukana myös Jyväskylän yliopiston tutkijatohtori Tim Kokkeler, on osoittanut uuden tavan tuottaa niin sanottuja spinvirtoja altermagneeteiksi kutsutuissa materiaaleissa. Nature-lehdessä julkaistu tutkimus syventää ymmärrystä tämän uuden materiaaliluokan ominaisuuksista ja voi tulevaisuudessa edistää esimerkiksi energiatehokkaampien elektronisten laitteiden kehittämistä.

Kriittiset mineraalit, kiertotalous ja vihreä siirtymä – osallistu mukaan FinnMateria 2026 -tapahtumaan28.10.2026 07:05:00 EET | Tiedote

Jyväskylän yliopisto on näkyvästi mukana FinnMateria 2026 -tapahtumassa, jossa keskustellaan materiaalien kestävästä käytöstä, kriittisistä raaka-aineista ja kiertotalouden tulevaisuudesta. Tapahtumassa yliopiston koordinoima Kiertotalouden osaamiskeskittymä tuo esiin ajankohtaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Myös kansainvälinen seminaari kokoaa yhteen kriittisten mineraalien kierrätyksen ja talteenoton asiantuntijoita.

Mediakutsu: Taskukokoinen sydäniskuri tuo henkeä pelastavan teknologian arkeen – toimiva laite esitellään Jyväskylän yliopistossa26.10.2026 09:00:00 EET | Tiedote

Taskukokoinen sydäniskuri voidaan ottaa käyttöön jo sydänkohtauksen oireiden ilmetessä. Jyväskylän yliopiston ja yhdysvaltalaisen USAMedical Electronix -yrityksen kehittämä laite analysoi sydämen rytmin ja antaa tarvittaessa hengen pelastavan sähköiskun automaattisesti. Esituotantosarjan laite esitellään Jyväskylän yliopistossa järjestettävässä mediatilaisuudessa 12. marraskuuta 2026.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye