BLOGI: Vuorovaikutuksella on väliä - myös lääketieteessä

Vaikka huono käytös tai kohtelu ei oikeuta saamaan korvauksia potilasvakuutuksen kautta, ne näyttävät esiintyvän usein yhtäaikaisesti potilasvahinkojen kanssa. Kansainvälisten tutkimusten valossa heikosti kommunikoiville lääkäreille kasaantuu muita enemmän potilaiden tekemiä valituksia ja korvausvaateita (1). Yhdysvalloissa jopa 71 %:iin oikeudessa käsitellyistä hoitovirhetapauksista on todettu liittyvän vuorovaikutuksen ongelmia. Tavallisimpia niistä ovat riittämätön keskustelu potilaan kanssa, potilaan tai hänen perheensä näkökulman huomiotta jättäminen ja informaation riittämättömyys (2).
Ihmisarvoinen kohtelu on potilaan lakisääteinen oikeus
Potilaan asiallinen kohtelu ei ole pelkästään ammattieettinen kysymys. Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista sanotaan, että potilaan hoito on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata ja että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan.
Potilailla on hyvin erilaisia toiveita ja odotuksia ammattilaisia kohtaan. Toiset haluavat rajata keskustelun tiukemmin suoraan hoitoon liittyviin asioihin, toiset kaipaavat kokonaisvaltaisempaa kohtaamista ja tuttavallista vuorovaikutusta. Kokenut ammattilainen osaa usein aistia, millainen lähestymistapa kullekin potilaalle sopii.
Koska kyse on ihmisten välisestä kommunikaatiosta, joskus karille kuitenkin ajaudutaan, vaikka kaikki tekisivät parhaansa. Potilaalla on usein terveydenhuollossa asioidessaan huolia, pelkoja ja väsymystä. Käsiteltävät asiat voivat olla hyvin arkaluonteisia, ja siksi tunteet nousevat herkästi pintaan. Myös aiemmat huonot kokemukset voivat vaikuttaa siihen, että potilaan on vaikeampi luottaa ammattilaisiin. Yhteistyökykyä tarvitaan molemmilta osapuolilta, myös potilaalta, jotta kommunikaatio onnistuu haasteista huolimatta.
Tekoälystäkö ratkaisu ongelmiin?
Tekoälyn on ennustettu korvaavan tulevaisuudessa myös terveydenhuollon työntekijöitä. Halusin selvittää, voitaisiinko tekoälyn avulla välttää harmia aiheuttavat vuorovaikutustilanteet. Kysyinkin ChatGPT:ltä, voiko tekoäly loukata ihmistä.
ChatGPT vastasi, että tekoäly itsessään ei ole tietoinen eikä kykene tunteisiin, joten se ei voi tietoisesti loukata ihmistä toisen ihmisen tapaan. Se voi kuitenkin aiheuttaa vahinkoa tai haittaa ihmisen fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille, jos sitä käytetään väärin tai sen suunnittelussa ja toteutuksessa on puutteita. Erityisesti vastauksessa huomioni kiinnittyi siihen, että ChatGPT huomautti tekoälyn voivan heijastaa ja vahvistaa olemassa olevia ennakkoluuloja ja syrjiä tiettyjä ihmisryhmiä, jos sen koulutusdata tai ohjelmointi on vinoutunut ja puutteellinen.
Tutkimusnäyttö kertoo, että niin maailmalla kuin meillä pohjolassakin potilaita kohdellaan terveydenhuollossa jossain määrin juuri ennakkoluulojen ja potilaan sosioekonomisen aseman ohjaamana. Väitän tämän olevan useimmiten täysin tiedostamatonta ja juuri siksi niin vaikeasti korjattavissa oleva asia. Ihmisten tasapuolinen kohtelu ei välttämättä toteutuisi nykyistä paremmin, jos tekoäly olisi tekemässä hoitopäätöksiä. Tähän ongelmaan on syytä etsiä parempia ratkaisuja.
Yksi ratkaisu voi löytyä koulutuksesta. Lääkärien peruskoulutuksessa on ilahduttavasti tunnistettu tarve vuorovaikutusopetukseen, ja tätä lienee tarve lisätä edelleen. Ainakin täydennyskoulutuksessa oman toiminnan ja ajattelun reflektoinnista on tullut keskeinen oppimismenetelmä. Vuorovaikutukseen valmentautunut ja omaa ajatteluaan paremmin ymmärtävä ammattilainen on todennäköisesti valmiimpi kohtaamaan potilaita, kohtelemaan heitä ihmisarvoisesti ja välttämään ennakkoluulojen vaikutuksia hoitopäätöksiä tehdessä.
Kirjoittaja
Maiju Welling, potilasturvallisuuslääkäri, Potilasvakuutuskeskus
Lähteet:
1. Tamblyn R, Abrahamowicz M, Dauphinee D ym. Physician scores on a national clinical skills examination as predictors of complaints to medical regulatory authorities. JAMA 2007;298:993–1001.
2. Beckman HB, Markakis KM, Suchman AL, Frankel RM. The doctor-patient relationship and malpractice: Lessons from plaintiff depositions. Arch Intern Med 1994;154:1365–1370.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintä
Arkisin yleensä klo 9–15
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset Suomessa. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset.
PVK toimii potilaiden ja hoitohenkilöstön turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi. Keskuksen jäseniä ovat kaikki Suomessa potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
BLOGI | Turvallinen synnytys on jokaisen oikeus – myös muuttuvassa sairaalakartassa8.4.2025 07:10:00 EEST | Blogi
Suomessa on alhainen äiti- ja lapsikuolleisuus, mutta potilasvahinkoja voi yhä tapahtua. Synnytyksen etenemistä ja mahdollisia ikäviä yllätyksiä ei voi ennustaa. Nostaako synnytysten keskittäminen isompiin keskuksiin kotisynnytysten määriä entisestään, ja miten se vaikuttaa potilasturvallisuuteen, pohtii potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi blogissaan.
BLOGI | Hoito ei vastannut odotuksia - onko kyseessä potilasvahinko?2.4.2025 06:50:00 EEST | Blogi
Suomen korkeatasoiseen terveydenhuoltoon kohdistuu suuria odotuksia. Aina hoidon lopputulos ei kuitenkaan vastaa toiveita, ja mieleen voi hiipiä epäilys hoitovirheestä. Terveydenhuoltoon liittyy väistämättömiä riskejä, eikä kaikkia sairauksia voida parantaa tai edes lievittää, muistuttaa Minna Plit-Turunen blogissaan.
BLOGI | Vuosiraportin suurin uutinen: valtakunnassa kaikki hyvin19.3.2025 06:19:00 EET | Blogi
Potilasvakuutuskeskus julkaisee vuosittain potilasvahinkotilastot sille ilmoitetuista tapauksista ja korvatuista vahingoista. Vuosiraportti tarjoaa harvoin yllätyksiä. Miksi näin on, pohtii Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen blogissaan.
Potilasvahinkoilmoitusten määrässä nousua – korvauksia maksettiin 25,2 miljoonaa euroa19.3.2025 06:18:00 EET | Tiedote
Potilasvahinkoilmoitusten määrä kasvoi vuonna 2024, ja ilmoitusten kokonaismäärän ennustetaan ylittävän vuoden 2023 tason. Nousu viittaa siihen, että koronapandemiaa edeltänyt vuoden 2019 ennätystaso lähestyy. Korvattavat potilasvahingot liittyivät useimmiten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin sekä kliinisiin hoito- ja tutkimustoimenpiteisiin.
Lapsille tapahtuu harvoin potilasvahinkoja25.2.2025 06:07:00 EET | Tiedote
Vuosittain Suomessa korvataan runsaat 2 000 potilasvahinkoa. Valtaosa korvattavista vahingoista tapahtuu aikuisille. Alaikäisille eli alle 18-vuotiaille lapsille tapahtuneita vahinkoja korvataan vuosittain noin 140, mikä on 6 prosenttia kaikista korvattavista vahingoista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme