Louhisaaren kartanolinnan kesäkausi käynnistynyt – Mannerheimin isoisän työhuone avattu kreivin aikaisessa asussa

Louhisaaren kartanolinna tunnetaan kahden aatelissuvun Mannerheimien ja Flemingien sukujen kotimuseona. Suomessa harvinaista palatsiarkkitehtuuria edustavan kartanolinnan kerroksissa on säilynyt useita kerrostumia 1600–1800-lukujen elämästä. Kreivin kirjaston restauroinnissa päädyttiin 1830–1850-lukujen ulkoasuun.

”Uudessa ulkoasussaan huone on aiempaa yhtenäisempi. Seinät ja sisustus noudattelevat nyt samaa aikakautta”, intendentti Jouni Kuurne Suomen kansallismuseosta kertoo. Kaikki aiemmat värit on jätetty nähtäville seinän väriportaaseen.

Louhisaaren kartanolinna toimi aikoinaan Mannerheimien maaseutukotina. Marsalkka Mannerheim myös syntyi kartanolinnassa.

”Vaikka kaikki huonekalut eivät olekaan alkuperäisiä, on Kreivin kirjasto kokonaisuudessaan aikakaudelle tyypillinen virkamiehen työhuone”, Kuurne kertoo.

Täksi kesäksi valmistuu  myös puistoalueella sijaitsevan Merilinnan ulkojulkisivun kunnostus. ”Vaikka tähän Suomen vanhimpaan yksityiseen kylpylärakennukseen ei vielä pääse sisälle, on lopputulos ulkoapäinkin soma kuin pieni karamelli”, intendentti Jouni Marjamäki Suomen kansallismuseosta sanoo.

Myös Merilinna on peräisin marsalkan isoisän ajalta, jolloin merenlahti ulottui Louhisaaren kartanolinnan alueelle.

Syksy jatkuu näytelmä- ja kummituskierroksilla

Louhisaaren kartanolinna on avoinna päivittäin 31. elokuuta asti klo 10–17. Vaikka linna sulkee ovensa, palaavat aiempina vuosina loppuunmyydyt kummituskierrokset ohjelmistoon iltojen pimentyessä.

Syyskuussa Louhisaaressa esitetään myös Elävät lähtevät, kuolleet jäävät -näytelmäkierrosta. Niina Revon ja Akseli Koukin käsikirjoittama sekä Teija Söderholmin ohjaama näytelmä kertoo kartanolinnan historiasta ja riipaisevista rakkaustarinoista.

Viime kesänä Louhisaaren kartanolinnassa vieraili yli 19 000 kävijää.