Sipoonjoen tilasta uutta kattavaa tietoa

Sipoonjoella on selvitetty viimeisen vuoden aikana vesistön puroluonnon nykytilaa ja kunnostustarvetta monipuolisilla tutkimuksilla ja maastokartoituksilla. Selvitykset ovat osa ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteistä Helmi-ohjelmaa. Vapaaehtoisuuteen pohjautuvassa ohjelmassa vahvistetaan luonnon monimuotoisuutta ja parannetaan elinympäristöjen tilaa.

Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys kartoitti Sipoonjoen pääuomaa ja sivupuroja yhteensä yli 100 kilometriä. Sipoonjoella toteutettiin myös sähkökoekalastuksia 12 kohteella, pohjaeläinselvityksiä 11 kohteella ja haettiin piilevänäytteitä 16 kohteelta.

Kartoitusten perusteella Sipoonjoen vesistöalueella on säilynyt runsaasti arvokasta pienvesiluontoa, mutta vesistössä on myös laajaa kunnostustarvetta. Sipoonjoen ylä­osa ja siihen laskevat purolaaksot ovat uurtuneet syvälle savik­koon. Purot eivät tulvi syvistä laaksoista ympäröi­ville maille ja purolaaksot ovatkin säilyneet melko luonnonti­laisina. Purojen latvaosat sitä vastoin ovat monesti voimakkaammin muokattuja ja kuivatettuja.

Sipoonjoen kalasto on reheville rannikkojoille tyypillisesti särkikalavaltainen. Kalaston tila on tyydyttävä Sipoonjoen alaosalla ja hyvä joen keskiosalla. Sipoonjoen kalaston erityispiirre on ainoa itäisellä Uudellamaalla säilynyt alkuperäiseksi luokiteltu meritaimenkanta. Aiemmin tehdyillä elinympäristökunnostuksilla ja kalastuksensäätelytoimilla on onnistuttu vahvistamaan häviämisen partaalla ollutta luonnonvaraista taimenkantaa, mutta kanta on edelleen pieni.

Sipoonjoen pääuoman ekologinen tila on pohjaeläinnäytteenottojen perusteella pääosin hyvä ja sivupurojen tyydyttävä. Pohjaeläinselvityksissä ei löytynyt uhanalaisia tai silmälläpidettäviä lajeja. Piilevien perusteella Sipoonjoen ekologinen tila on pääsääntöisesti tyydyttävä tai välttävä, osittain jopa huono.

Piilevä- ja pohjaeläinselvitysten tulokset viittaavat runsasravinteisiin olosuhteisiin ja voimakkaaseen kiintoaine- ja ravinnekuormitukseen, sillä lajistossa olivat parhaiten edustettuina elinympäristömuutoksia ja voimakasta kuormitusta hyvin kestävät lajit.

Sipoonjoen vesieliöstön ja päällyslevien tilaan vaikuttavat erityisesti suuret virtaamavaihtelut. Haitalliset vaikutukset korostuvat varsinkin pitkien lämpimien ja kuivien jaksojen aikana, jolloin osa puroista saattaa pahimmillaan jopa kuivua.

Tulokset korostavat sitä, että Sipoonjoen ja sen sivupurojen tilaa on tarvetta parantaa uomakunnostuksilla ja erilaisilla valuma-alueella tehtävillä kuormitusta ja eroosiota vähentävillä toimilla.

• Helmi-ohjelma (Ympäristöministeriö)