Tietoturvauhat ovat tulleet jäädäkseen – suomalaiset uskovat niiden lisääntyvän lähivuosina, selviää DNA:n tutkimuksesta
Digitaalinen elämä -tutkimukseen vastanneista 73 prosenttia pitää tietoturva-asioista huolehtimista tärkeänä, mutta silti useampien yksittäisten tietoturvapalvelujen käyttö tai kiinnostus niitä kohtaan on laskussa. Esimerkiksi tänä vuonna virusten ja haittaohjelmien torjunta oli käytössä tai siitä oli kiinnostunut 79 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2021 vastaava lukema oli 88 prosenttia. Myös henkilökohtaisia tietoja tietomurtojen varalta valvova palvelu oli tänä vuonna harvemmalla käytössä tai herätti vähemmän kiinnostusta (49 %) kuin viime vuonna (56 %). Sen sijaan salasanojen hallintapalvelu oli käytössä tai herätti kiinnostusta useammin kuin viime vuonna. Myös haitallisten verkkosivujen esto piti käytön ja kiinnostuksen osalta pintansa viime vuoteen verrattuna.
”Vaikka kiinnostus joitakin tietoturvapalveluja kohtaan onkin laskenut, näyttää siltä, että kokonaistasolla tietoturvapalvelujen käyttö on kuitenkin kasvanut edellisvuodesta. Esimerkiksi viime vuonna 76 prosenttia kaikista vastaajista on kertonut käyttävänsä ainakin jotakin tietoturvapalvelua. Tänä vuonna vastaava lukema on 84 prosenttia”, sanoo DNA:n mobiililiiketoiminnan johtaja Cedric Kamtsan.
“Vaikka yleinen kuluttajahintojen nousu huolettaa monia, yhä useampi suojautuu ainakin joiltakin tietoturvauhilta tietoturvapalvelun avulla. Tietoturvasta ei aivan ensimmäisenä kannatakaan tinkiä, sillä se voi ehkäistä potentiaalisesti hyvin mittavia taloudellisia haittoja”, jatkaa Kamtsan.
Niiden osuus, jotka ajattelevat, ettei suojautuminen tietoturvauhilta ole tarpeellista, on laskenut. Viime vuoteen verrattuna näin ajattelevien määrä on tipahtanut 18 prosentista 10 prosenttiin. Lisäksi jopa 68 prosenttia vastaajista uskoo tietoturvauhkien lisääntyvän seuraavien kahden vuoden aikana.
”Erilaiset tietoturvauhat kuten identiteettivarkaudet ja verkkopankkitunnuksia kalastelevat huijaukset ovat tulleet jäädäkseen. Tulevaisuudessa tietoturvauhkien määrä todennäköisesti kasvaa entisestään, ja niistä tulee entistä hankalammin hahmotettavia”, sanoo Kamtsan.
Myös älypuhelimet ja tabletit tarvitsevat suojaa
Tietoturvapalveluista ylivoimaisesti suosituin on virusten ja haittaohjelmien torjunta, joka on käytössä 65 prosentilla vastaajista. Muita suosittuja tai kiinnostavia tietoturvapalveluja ovat haitallisten verkkosivujen esto, salasanojen hallinta sekä varmuuskopiointi.
Vain reilu kolmannes kaikista vastaajista ilmoitti käyttävänsä tietoturvasovelluksia esimerkiksi tabletillaan tai älypuhelimellaan. Kolmasosa vastaajista myös ilmoitti, ettei suojaa älylaitteitaan, koska luottaa käyttämiensä laitteiden omaan suojaukseen.
“Perinteisesti tietokoneet on suojattu viruksilta ja haittaohjelmilta. Nykyään olisi tärkeää kiinnittää huomiota myös mobiililaitteiden tietoturvaan, sillä moni hoitaa esimerkiksi pankkiasioitaan nimenomaan älypuhelimella”, toteaa Kamtsan.
“Lisäksi on hyvä tiedostaa, ettei tietoturvassa ole kyse ainoastaan laitteen ominaisuuksista. Suljetunkaan ekosysteemin laite ei estä päätymistä luotettavan näköiselle huijaussivustolle, vaan huijauksenesto vaatii tietoturvapalvelun. Inhimillinen erehdys on aina mahdollinen, ja sen mahdollisuutta voidaan pienentää tietoturvapalvelun avulla”, summaa Kamtsan.
Tietoisuus tietoturvauhista kasvanut
Yhä useampi vastaaja kokee omaavansa tarpeeksi tietoa tietoturvauhista. Erityisesti alle 25-vuotiaat kokevat tietonsa tietoturvauhista riittäviksi (75 %). Kokemus riittävästä tiedosta laskee sitä mukaa, mitä vanhemmista vastaajista on kyse. Esimerkiksi 65–74-vuotiaista enää alle puolet kokee omaavansa tarpeeksi tietoa tietoturvauhista. Tietoturva-asiat myös huolettavat vanhimpia ikäryhmiä enemmän kuin nuorempia.
Vanhemmat ikäluokat ovat myös nuorempia innokkaampia suojautumaan tietoturvauhilta: 55–64-vuotiaista 73 prosenttia ja 65–74-vuotiaista 71 prosenttia haluaa aktiivisesti suojautua tietoturvauhilta.
“Vaikka nuoret kokevat tietävänsä riittävästi tietoturvauhista, ovat he myös kaikkein epävarmimpia siitä, miten tietoturvauhilta voidaan suojautua. Peräti 41 prosenttia alle 25-vuotiaista ilmoitti pelkäävänsä, ettei ymmärrä, mitä voisi tehdä turvatakseen itseään netissä”, kuvaa Kamtsan.
”Kaikilla tulisi olla oikeus ja mahdollisuus turvalliseen netinkäyttöön. Operaattorina roolimme onkin lisätä tietoisuutta tietoturvauhista ja mahdollistaa asiakkaillemme tietoturvallinen netinkäyttö helppokäyttöisillä ja kattavilla tietoturvapalveluilla”, sanoo Kamtsan.
DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimus
DNA:n ja Nepan yhteistyössä tuottama Digitaalinen elämä -tutkimus tehtiin online-paneelissa 18.4.–3.5.2023. Sen tavoitteena on selvittää, miten suomalaiset käyttävät erilaisia digitaalisia palveluja sekä millaiseksi digitaalinen yhdenvertaisuus koetaan. Vuosittain toteutettavaan tutkimukseen vastasi reilu tuhat 16–74-vuotiasta suomalaista. Tutkimus on tehty vuodesta 2013 alkaen.
Tutustu kokonaisuudessaan DNA Digitaalinen elämä -tutkimukseen täällä.
Lisätietoja:
Cedric Kamtsan, johtaja, mobiililiiketoiminta, DNA Oyj, puh. 044 906 2377, cedric.kamtsan@dna.fi
DNA:n viestintä, puh. 044 044 8000, viestinta@dna.fi
Avainsanat
Kuvat
Liitteet
Linkit
Tietoja julkaisijasta
DNA on yksi Suomen johtavista tietoliikenneyhtiöistä. Tehtävämme yhteiskunnassa on yhdistää tärkeimmät. Tarjoamme yhteydet, palvelut ja laitteet koteihin sekä töihin ja pidämme näin huolta yhteiskunnan digitalisaatiosta. DNA:n asiakkaat ovat jo vuosien ajan olleet mobiilidatan käyttömäärissä maailman kärkijoukossa. DNA:lla on noin 3,6 miljoonaa matkaviestin- ja kiinteän verkon liittymäasiakkuutta. Yhtiö on palkittu lukuisia kertoja erinomaisena työantajana ja perheystävällisenä työpaikkana. Vuonna 2022 liikevaihtomme oli 997 miljoonaa euroa ja yhtiössä työskentelee noin 1 700 henkilöä ympäri Suomea. DNA on osa Telenoria, joka on Pohjoismaiden johtava tietoliikenneyhtiö. Lisätietoa osoitteessa www.dna.fi, Twitterissä @DNA_fi, Facebookissa @DNA.fi ja LinkedInissä @DNA-Oyj.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta DNA Oyj
Onko 9%&GR hyvä salasana? DNA:n tietoturva-asiantuntija muistuttaa hyvistä salasanakäytännöistä maailman salasanapäivän aattona30.4.2025 08:55:00 EEST | Tiedote
Torstaina 1.5.2025 vietetään vapun lisäksi maailman salasanapäivää, jonka tarkoitus on muistuttaa paremmista salasanakäytännöistä. Yleinen harhakäsitys on, että salasanan pitäisi näyttää kryptiseltä, jotta se suojaisi. DNA:n tietoturva-asiantuntijan mukaan käsitys on vanhentunut, sillä uudet menetelmät pystyvät purkamaan lyhyitä salasanoja helposti, vaikka ne sisältäisivät erikoismerkkejä epämääräisessä järjestyksessä.
Is 9%&GR a good password? DNA’s information security expert gives a reminder of good password habits on the eve of World Password Day30.4.2025 08:55:00 EEST | Press release
Thursday, May 1, 2025, will be – in addition to May Day – World Password Day, that promotes better password habits. It is a common misconception that a password should look cryptic in order for it to provide protection. According to DNA’s information security expert, this notion is outdated, as new methods are easily able to decrypt short passwords even if they contain special characters in a vague order.
Espanjan ja Portugalin sähkökatkot herättivät kysymyksiä – näin käy viestintäverkoille Suomessa, jos sähköt katkeavat29.4.2025 13:30:00 EEST | Tiedote
Espanjan ja Portugalin sähköt katkesivat laajasti tämän viikon maanantaina. Mediatietojen perusteella kyse oli ainakin Espanjassa maan historian pahimmasta sähkökatkosta. Katko kesti paikoin jopa lähes 20 tuntia. Esimerkiksi kodinkone-, liikenne-, valaistus- ja maksupääteongelmien lisäksi myös viestintäverkoissa syntyi katkon vuoksi suuria haasteita. Miten Suomen viestintäverkoille käy sähkökatkon sattuessa? DNA:n asiantuntija kertoo.
Färre barn än tidigare har en egen telefon24.4.2025 09:00:00 EEST | Pressmeddelande
Färre barn än tidigare i åldern 5–7 år har en egen telefon för personligt bruk. Särskilt bland de yngsta barnen har andelen som äger en egen smarttelefon minskat, konstaterar DNA:s årliga Skolbarnundersökning.
Aiempaa harvemmalla pienellä lapsella on ikioma puhelin24.4.2025 09:00:00 EEST | Tiedote
Aiempaa harvemmalla 5–7-vuotiaalla lapsella on oma puhelin henkilökohtaisessa käytössään. Pienimpien lasten keskuudessa varsinkin oman älypuhelimen omistaminen on vähentynyt, selviää DNA:n vuosittain teettämästä Koululaistutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme