Alustatyötä tekevät edelleen vain harvat

Luku sisältää vähäisenkin ja vaikka vain kertaluontoisesti tehdyn alustatyön.  

”Siitä huolimatta, että alustatyön on ennustettu yleistyvän huomattavasti, on se edelleen varsin marginaalista. Vain 1,2 prosenttia väestöstä oli tehnyt vähintään tunnin alustatyötä edellisen kuukauden aikana. Alle kolmannekselle heistä eli 0,3 prosentille koko väestöstä alustatyöstä saadut tulot muodostivat yli puolet kaikista kuukauden ansiotuloista”, kertoo kehittämispäällikkö Anna Pärnänen.

Alustojen kautta tulojen hankinta oli jokseenkin yhtä yleistä eri ikäryhmissä, lukuun ottamatta yli 55-vuotiaita, joilla alustatyö oli harvinaisempaa. Miehiä oli joukossa 55 % ja naisia 45 %. Kun suomalaistaustaisista 3 % oli kuluneen vuoden aikana tehnyt alustatyötä, oli vastaava osuus ulkomaalaistaustaisilla 10 %. 

”Reilu neljännes kaikista edellisen kuukauden aikana alustatyötä tehneistä työskenteli alustojen välityksellä päätyökseen. Yleisimmin kyseessä oli kuitenkin satunnainen tai lisätyö”, toteaa erikoistutkija Hanna Sutela.

Yleisimmät alustatyön muodot olivat myyntitarkoitukseen tehtyjen tai hankittujen tavaroiden myynti alustojen kautta (1,0 % väestöstä), sisältöpalveluiden tuottaminen (0,8 %), kuriiripalvelut (0,7 %), asuntojen vuokraus (0,5 %) sekä taksipalvelut (0,3 %).

Niistä vastaajista, joilla oli alustatyössä tehtyjä työtunteja kyselyä edeltävän kuukauden aikana, 59 % päätti kokonaan itse työaikansa ja 15 % pystyi vaikuttamaan työaikoihinsa, kunhan teki ainakin osan työstä tiettyyn aikaan tai työ valmistui ajallaan. Samasta joukosta 76 % koki saamansa palkkion hyvin tai melko oikeudenmukaiseksi, 3 % taas hyvin epäoikeudenmukaiseksi.

”Alustatyöntekijöiden asemaan on katsottu liittyvän epäselvyyttä. Tämä käy ilmi myös meidän kyselyssämme: edelliskuussa alustatyötä tehneistä reilut puolet sanoi olevansa alustatyössään yrittäjiä ja noin neljännes kertoi olevansa palkansaaja. Reilu neljännes ei kuitenkaan osannut määritellä, oliko työssään yrittäjä vai palkansaaja”, Pärnänen sanoo.

Vuoden 2022 työvoimatutkimuksen yhteydessä selvitettiin nyt toista kertaa alustatyön laajuutta Suomessa. Tuloksia tulkitessa on hyvä huomata, että digitaalisten alustojen välityksellä tehtävää tai vastaanotettua työtä on hyvin monenlaista ja tiedonkeruuseen liittyy isoja haasteita.

”Alustatyöstä puhutaan monin eri termein, ilmiölle ei ole yhteisesti sovittua määritelmää ja ilmiöalue ylipäänsä kehittyy koko ajan. Arviot alustatyötä tekevien määristä vaihtelevat paljonkin käytetystä määrittelystä ja tiedonkeruutavasta riippuen. Alustatyön yleisyyttä ja kentällä tapahtuvaa kehitystä on kuitenkin tärkeää seurata ja tiedonkeruumenetelmiä edelleen kehittää”, Sutela summaa.