Pohjolan Voima Oyj

Jumiskon vesivoimalaitoksella vietetään avointen ovien päivää – vesivoiman merkitys säilyy

Jaa

80 vuotta täyttävä Pohjolan Voima viettää tänään torstaina 29.6.2023 avointen ovien päivää Jumiskon vesivoimalaitoksella Kemijärvellä. Moderni vesivoima yhteensovittaa sähköntuotannon sekä luonnon ja ihmisten tarpeet.

Pohjolan Voiman tarina alkoi vesivoimasta ja omistajien sähkön saannin varmistamisesta toisen maailmansodan jälkeisen sähkön niukkuuden oloissa. Ainutlaatuinen, vuonna 1954 valmistunut Jumiskon kalliovoimalaitos on Pohjolan Voiman toinen voimalaitos.

Pohjolan Voiman perustehtävänä on edelleen tuottaa sähköä ja lämpöä omistajilleen varmasti ja luotettavasti. Nykyisin Pohjolan Voima tuottaa noin 20 prosenttia Suomen sähköstä vesi-, lämpö- ja ydinvoimalla, josta jo 97 prosenttia hiilineutraalisti. Kilpailukykyisen hiilidioksidineutraalin tuotannon ja luonnon monimuotoisuuden yhteensovittaminen on strateginen tavoite.

Vesivoimalla on keskeinen merkitys luotettavana säätövoimana

Vesivoimalaitokset tuottavat Suomen sähköjärjestelmälle elintärkeää säätövoimaa. Uusiutuvan tuuli- ja aurinkovoiman kasvu merkitsee sähköntuotannon vaihteluiden lisääntymistä ja tasapainottavan säätövoiman tarpeen kasvua.

"Tarvitsemme kotimaista, uusiutuvaa ja säätökykyistä vesivoimaa jatkossakin. Se on erinomainen pari sään mukaan vaihtelevalle tuuli- ja aurinkovoimalle. Vesivoima on parasta säätövoimaa, sillä vesivesivoimalaitosten säätökyky ulottuu sekunneista vuorokausitason vaihteluun", toteaa Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Vesivoiman toimitusjohtaja Jani Pulli.

"Modernit, peruskunnostetut vesivoimalaitoksemme tuottavat sähköä luotettavasti, oikea-aikaisesti ja energiatehokkaasti. Hyödynnämme laitosten kehittämisessä uusinta tekniikkaa, mikä lisää tuotannon oikea-aikaisuutta, säätökykyä ja varmaa toimintaa", Pulli jatkaa.

Tavoitteena kestävä tuotanto

Pohjolan Voima toteuttaa tänä vuonna käyttöön ottamaansa luonnon monimuotoisuusohjelmaa. Vesivoimassa yhtiö on sitoutunut edistämään yhteistyössä vaelluskalojen luonnonkierron palauttamista ja kehittää vesiympäristöä myös paikallisella yhteistyöllä.

"Moderni vesivoima kantaa vastuuta niin ympäristöstä kuin ihmisistä. Tekninen kehitys ja älykkäät järjestelmät parantavat kykyämme yhteensovittaa sähköntuotanto ja vesiympäristön tarpeet. Lisäksi otamme kehitysaskeleita luonnon monimuotoisuuden parantamiseksi. Iijoella toteutamme yhteistä Iijoki-visiota ja kehitämme yhteistyössä vaelluskalojen alasvaellusta sekä keräämme kokemuksia Kalasydän-kalatiestä ylösvaelluksen edistämiseen osana toimien kokonaisuutta. Osallistumme myös Kemi-Ounasjoen vaelluskalayhteistyöhön", kertoo Jani Pulli.

"Kehitämme myös vesistöjen säännöstelyä yhteistyössä eri vesistön käyttäjien kanssa. Jumiskon vesistöalueella Suolijärville on yhteistyössä viranomaisen ja paikallisten kanssa määritelty uudet järvien vedenkorkeuksien säännöstelysuositukset, jotka vähentävät säännöstelyn aiheuttamia haittoja ympäristölle ja virkistyskäytölle", Jani Pulli sanoo. 

Lisätietoja:

Jani Pulli, toimitusjohtaja, PVO-Vesivoima Oy, jani.pulli@pvo.fi, puh. 050 386 2680

Jumiskon vesivoimalaitos

Ainutlaatuinen voimalaitos rakennettiin kallion sisään, jonne vesi johdetaan yhteensä 7,5 kilometrin pituisia tunneleita pitkin. Innovatiivisen ratkaisun ansiosta Jumiskon putouskorkeus 96 metriä on Suomen suurin. Voimalaitos valmistui vuonna 1954 ja se modernisoitiin vuonna 2021. Jumiskon vesivoimalaitos - Pohjolan Voima

Tietoa PVO-Vesivoimasta

PVO-Vesivoima Oy tuottaa sähköä vesivoimalaitoksilla Iijoella, Kemijoella ja Kokemäenjoella. Yhtiön sähköntuotanto on keskimäärin 1,7 terawattituntia vuodessa. Yhtiö kuuluu Pohjolan Voima -konserniin. www.pohjolanvoima.fi; Twitter: @PVOVesivoima  

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Pohjolan Voima Oyj

Kaukaan Voiman lentotuhkalle sivutuotestatus − hyötykäyttö rakentamisessa ja lannoittamisessa helpottuu4.12.2023 08:30:00 EET | Tiedote

Lappeenrannassa sijaitsevan Kaukaan Voiman voimalaitoksessa syntyvä lentotuhka on saanut ELY-keskukselta sivutuotestatuksen syvästabilointiin sekä metsälannoitekäyttöön. Status sujuvoittaa hyötykäyttöä, jolloin tuhka saadaan tehokkaammin käyttöön esimerkiksi korvaamaan maan lujittamiseen käytettävää sementtiä aluerakentamisessa. Tuhkan käytöllä vältetään sekä päästöjä että neitseellisen materiaalin käyttöä, jolloin ympäristöhyötyjä syntyy ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmista. Kaukaan Voima on Pohjolan Voiman tytäryhtiö.

Iijoen ja Kemijoen nahkiaisten ylisiirroissa jäätiin tänä vuonna tavoitteista – lisää tutkimustietoa tarvitaan27.11.2023 08:30:00 EET | Tiedote

Nahkiaisten ylisiirrot Iijoella ja Kemijoella saatiin päätökseensä lokakuussa. Molemmilla joilla jokiin nousevia nahkiaisia otetaan vuosittain kiinni alimman voimalaitoksen alapuolella ja siirretään ylemmäs pääuomaan ja sivujokiin. Nahkiaisvuosi oli heikko, eikä vuosivelvoitteiden tasoa saavutettu. Sää sekä luonnonolot voivat selittää tilannetta osittain, mutta nahkiaisista kaivataan myös lisää tutkimustietoa.

PVO-Vesivoiman ensimmäiselle ultrakondensaattorille investointipäätös – hanke vahvistaa uusiutuvan energian kasvun tarvitsemaa nopeaa säätövoimaa23.11.2023 08:30:00 EET | Tiedote

Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Vesivoima on päättänyt investoida 3 megawatin ultrakondensaattoreilla toteutettuun energiavarastohankkeeseen. Iijoen Kierikin vesivoimalaitoksen alueelle sijoittuva hanke on PVO-Vesivoiman ensimmäinen, jolla pilotoidaan voimalaitoksen elinkaarta pidentävää energian varastointiteknologiaa. Energiamarkkinoiden muuttuessa tarvitaan sähköverkkoa vakauttavaa nopeaa säätövoimaa. PVO-Vesivoiman tavoitteena on rakentaa ultrakondensaattorilaitos sen jokaiselle vesivoimalaitokselle. Pilottihankkeen rakennustöiden odotetaan käynnistyvän vuoden 2024 puolella.

Rauman Biovoiman voimalaitoksen tuhkalla korvataan maarakentamisessa tarvittavaa sementtiä kiertotaloushankkeessa30.10.2023 08:30:00 EET | Tiedote

Rauman Biovoima Oy edistää energiantuotannossa syntyvän tuhkan uusiokäyttöä. Kymmenvuotisessa kiertotaloushankkeessa Sampaanalanlahden satama-allasta on täytetty massalla, jonka sidosaineena on Rauman Biovoiman voimalaitoksessa syntynyttä tuhkaa. Maaperän lujittamiseen käytetty tuhka korvaa sementtiä, mikä tarkoittaa merkittävästi pienempiä päästöjä. Hankkeessa UPM Rauman tehtaan alueella sijaitseva vanha satama-allas muutetaan varastoalueeksi.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme