Salaisuuksien jäljillä -videosarja: Murtaako hallitusohjelma sukupolvisopimuksia?

Maksuton ja laadukas koulutuspolku sekä ennakoitava ja etuusperusteinen työeläke ovat olleet Suomen keskeisiä sukupolvisopimuksia. Ne näyttävät tuoreen hallitusohjelman valossa olevan murtumassa. Mitä tästä seuraa, kysyy Telan Janne Pelkonen Suomen Ylioppilaskuntien liiton puheenjohtaja Lotta Leinoselta videohaastattelussa. Jakso on katsottavissa alla ja Telan YouTube-kanavalla.

Nykyiset 30–40-vuotiaat ovat uusi suuri sukupolvi. Heidän jälkeensä suomalaisia on syntynyt koko ajan vähemmän. Maahanmuutto muuttaa ikäluokkien kokoa ajan kuluessa. Kun ikäluokat pienenevät hurjasti, jokaiselta uudelta sukupolvelta vaaditaan koko ajan enemmän. Nuorten koulutusaste on kuitenkin koko ajan laskenut.

Hallitusohjelma keskittyy valtion velkaantumisen taittamiseen. Sitä on markkinoitu sukupolvien välisellä oikeudenmukaisuudella – ”emme jätä lapsillemme velkaa”.

Leinonen sanoo, että julkisen talouden velka on vain yksi tapa katsoa sukupolvipolitiikkaa.

– Hallitusohjelman kirjauksilla julkista velkaa siirretään nuoren sukupolven yksilöiden vastuulle. Jo nyt keskimääräinen opintovelka on noussut pariin kymmeneen tuhanteen euroon. Valtion tasolla se on kuusi miljardia euroa. Se on iso taakka yhden sukupolven henkilökohtaisilla harteilla, Leinonen sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi asumistuen leikkaus on massiivinen toimeentulon ongelma opiskelevalle sukupolvelle. Leinosen mukaan on unohdettu kysyä, millainen sukupolvi valtion velkaa on tulevaisuudessa maksamassa. Jos se on käynyt läpi pandemian kiihdyttämän mielenterveyskriisin, ottanut pakon edessä lainaa opintojen aikana tai valmistunut hitaasti opintojen ohella tehtyjen töiden vuoksi, se ei ehkä ole kovin vahvoilla oleva sukupolvi.

Toinenkin sopimus leikkurin alla?

Telan Pelkonen muistuttaa, että koulutus ja työeläkkeet ovat kumpikin sukupolvien välisiä jaettuja periaatteita, joilla on luotu Suomeen vaurautta.

– Taustasta riippumatta on tarjolla ollut laadukas ja saavutettava koulutus. Työuralla olemme maksaneet työeläkemaksuilla pääasiassa nykyisten eläkeläisten eläkkeitä, koska olemme voineet luottaa saavamme eläkkeet tulevien sukupolvien maksamina. Eläkerahastot ovat lisäksi helpottaneet ikäluokkien välisten kokoerojen vaikutuksia, Pelkonen sanoo.

Hallitusohjelman kirjauksessa maksettavia eläkkeitä ei ehkä leikattaisi juuri tällä hallituskaudella, mutta tulevaisuuden kyllä. Ohjelman ja sitä edeltäneen valtiovarainministeriön meno- ja rakennekartoituksen narratiivi on, että on ongelmatonta hakea työeläkejärjestelmästä sopeutusta myös koko julkisen talouden kokonaisuuteen, jossa kunnat ja valtio ovat merkittävästi alijäämäisiä.

Leinosen mielestä ajatukset tulevien eläkkeiden leikkaamisesta ovat huolestuttavia.

– Jos tähän tehdään muutoksia samaan aikaan, kun myös koulutuksesta puuttuu resursseja ja tukea opiskelijoille, nämä lisäisivät merkittävästi nuorten epäluottamusta sukupolvipolitiikkaa kohtaan.

Seurauksena voi olla, etteivät nuoret sukupolvet enää luota koko ajatukseen yhteisestä riskien jakamisesta.

Pelkonen lisää, että hallitusohjelmassa mainittu “sääntöpohjainen vakautusjärjestelmä” olisi kirjauksen perusteella työeläkemaksutason vakauttaja. Joka tapauksessa mahdollinen vakautus koskisi nimenomaan nykyisiä nuoria: työeläkemaksun osalta ehkä jo piankin, mutta etuuden osalta myöhemmin.

–  Mitään takeita laajasti ottaen sukupolvien välisestä ”oikeudenmukaisesta” tulonjaosta ei myöskään välttämättä ole, Pelkonen sanoo.

Entä hyvin pienet 2010-luvulla syntyneet ikäluokat?

Pelkonen pohtii, että nykymallissa on ajateltu, että progressiivinen verotus on korkeakoulutuksen hinta, joka maksetaan työuran aikana takaisin. Tämä "osamaksu" ei enää sopisi ideaan kouluttautumisen merkittävästä omavastuusta.

– Opintopolun maksullisuus, opintolainana tai lukukausimaksuina, voi vaikuttaa yhteiskunnalliseen ilmapiiriin enemmän kuin nopeasti voisi päätellä. Jos opiskelijat valmistuvat entistä velkaisempina, on heille avautuva pitkä työuraputki ladattu jo alkuun haasteelliseksi.

Kysymykset ovat entistä kriittisempiä, kun tarkastellaan 2010-luvulla syntyneiden hyvin pienten ikäluokkien tulevaisuutta.

– Onko väestöltään ikääntyvässä Suomessa varaa siihen, että vain ne kouluttautuvat, joilla on mahdollisuus velkaantua tai perheen tuki USA:n college-säästötilien tyyliin? Pelkonen kysyy.