Uhanalaiset jokihelmisimpukat pääsivät lemmenlomalle Konneveden tutkimusasemalle - ainutlaatuinen poikasviljely onnistui
Life Revives-projektissa viljellään ja kasvatetaan laitosolosuhteissa kahdeksaa uhanalaista raakkupopulaatiota: Suomessa Konneveden tutkimusasemalla ja Virossa Põlulan kalanviljelylaitoksella.
- Muutaman vuoden päästä raakunpoikaset siirretään takaisin kotijokiinsa. Siirretyistä poikasista noin 5000–20 000 yksilöä tulee saavuttamaan sukukypsyysiän. Tultuaan sukukypsiksi 15–20 vuoden iässä, raakut pysyvät lisääntymiskykyisinä koko ikänsä. Tavoitteena on vahvistaa kohdepopulaatioita ja estää niiden sukupuuttoon kuoleminen lähitulevaisuudessa. Samalla pyritään parantamaan jokien ekologista tilaa, kertoo Life Revives -projektin projektipäällikkö Katja Vainionpää Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Äärimmäisen uhanalaisten raakkujen kasvatus, palautukset ja raakkujokikunnostukset ovat osa vuonna 2021 alkanutta LIFE Revives -hanketta, jota koordinoi Jyväskylän yliopisto.
50 raakkua muutti Konnevedelle
Pinsiön-Matalusjoelta haettiin viime vuonna yhteensä 50 aikuista jokihelmisimpukkaa niille optimaalisiin olosuhteisiin Konnenveden tutkimusasemalle. Pinsiön-Matalusjoen raakut erittivät viime syksynä Jyväskylän yliopiston altaissa glokidium-toukkia, jotka tartutettiin järvitaimenen kiduksille.
Toukat kasvoivat ja kehittyivät kaloissa talven yli, ja irrottautuivat kaloista tänä keväänä pieninä, noin 0,3 millimetrin kokoisina poikasina. Tämän jälkeen poikaset kasvatetaan joko soralaatikoissa tai reikälevyllä virtaavassa vedessä, missä niitä ruokitaan ja seurataan päivittäin. Pienet raakut tarvitsevat ruuakseen mikrolevää sekä detrusta eli orgaanista ainesta, jota kerätään tietyistä lähdekosteikoista.
Poikasille rakennetaan lastentarhoja
Konenvedellä kasvaneet raakkupoikaset palautetaan Pinsiön-Matalusjokeen LIFE Revives-hankkeen aikana, arviolta vuosien 2026-2027 aikana.
- Tätä ennen jokea kunnostetaan ja joen pohjalle rakennetaan raakunpoikasten kasvuympäristöiksi soveltuvia kokeellisia sora-alueita, eräänlaisia lastentarhoja. Niiden happiolosuhteita ja stabiiliutta seurataan projektin aikana, Vainionpää kertoo.
Projektin lopulla lastentarhoista tutkitaan niihin mahdollisesti luontaisesti asettuneiden raakkujen läsnäolo. Myös Pinsiön-Matalusjoelta viedyt 50 aikuista raakkua palautetaan takaisin kotijokeensa.
Euroopan komission rahoittama LIFE Revives -hanke parantaa jokihelmisimpukan eli raakun ja sen isäntäkalojen, lohen ja taimenen, elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Jyväskylän yliopiston koordinoima LIFE Revives -hanke on kuusivuotinen (2021–2027) ja hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 16 miljoonaa euroa.
Pirkanmaan ELY-keskus vastaa raakun hyväksi tehtävästä työstä Pinsiön-Matalusjoen, Ruonanjoen ja Turkimusojan vesistöalueella ja alueelle rahoitusta on varattu yhteensä 1,8 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön Helmi-ohjelma vastaa suurelta osin hankkeen kansallisesta rahoituksesta Länsi-Suomessa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Life Revives-hanke Pirkanmaalla:
Katja Vainionpää, puh. 0295 027 240 katja.vainionpaa(a)ely-keskus.fi / Pirkanmaan ELY-keskus
Raakkujen viljely Konneveden tutkimusasemalla:
Jouni Taskinen, puh. 040 355 8094, jouni.k.taskinen(a)jyu.fi, Saana Tepsa, puh. 050 472 4222, saana.h.m.tepsa(a)jyu.fi /Jyväskylän yliopisto, Konneveden tutkimusasema
Life Revives -hanke:
Heidi Kunttu, puh. 050 589 0612, heidi.kunttu(a)jyu.fi, Jouni Taskinen, puh. 040 355 8094, jouni.k.taskinen(a)jyu.fi /Jyväskylän yliopisto
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Huolehdimme sujuvasta arjesta; teiden rakentamisesta ja niiden kunnosta, ympäristön tilasta ja suojelusta sekä yritysten tukemisesta. Maakunnan kehittäjänä ja rahoituksen myöntäjänä teemme ELY-keskuksessa päivittäin työtä kestävän tulevaisuuden ja Pirkanmaan parhaaksi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pirkanmaan ELY-keskus
Rumputöitä maantiellä 304 Valkeakoskella 5.-18.8.202426.7.2024 09:02:16 EEST | Tiedote
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uusii kuusi erillistä maantierumpua Kärjenniemen ja Konhon välisellä tieosuudella Valkeakoskella. Työt sijoittuvat maantielle 304 Lempääläntie/Toijalantie. Rumpujen vaihtotyöt tehdään 5.8.–18.8. välisenä aikana.
Haitalliset vieraskasvilajit aiheuttavat vahinkoa luonnolle ja ihmiselle25.7.2024 12:51:55 EEST | Tiedote
Monet puutarha- ja koristekasveina käytetyt haitalliset vieraskasvilajit leviävät tehokkaasti, syrjäyttäen alkuperäisiä kasvilajeja. Jotkut vieraslajit, kuten jättiputki, ovat myös haitallisia ihmisen terveydelle. Vieraskasvilajien torjunta vaatii pitkäjänteistä työtä. Varhainen tunnistaminen ja nopea reagointi ovat avainasemassa ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseksi.
Pirkanmaan päällystystyöt viikolla 3023.7.2024 11:03:15 EEST | Tiedote
Viikon 30 aikana päällystystyöt jatkuvat valtatiellä 3 Parkanossa. Työtä tehdään päivä- sekä yötyönä. Kantatiellä 44 Sastamalassa tehdään valmisteleviä töitä tulevaa päällystystä varten. Muiden tietyömaiden nopeusrajoitukset palautetaan ennalleen, kun työmaiden viimeistelytyöt on tehty.
Pirkanmaan työttömyys kasvoi eniten maakuntavertailussa, mutta kasvu hidastunut selvästi23.7.2024 08:00:00 EEST | Tiedote
Kesäkuun työllisyyskatsauksen mukaan työttömyys on kasvanut Pirkanmaalla viime vuoteen verrattuna. Työttömiä työnhakijoita oli toukokuussa yhteensä 28 869 henkilöä, mikä on 4 866 henkilöä enemmän kuin vuoden 2023 kesäkuussa. Muihin maakuntiin verrattuna Pirkanmaalla työttömyystilanne kasvoi eniten eli 20,3 prosenttia.
Leväseuranta: Sinilevän määrä hieman laskussa18.7.2024 09:10:42 EEST | Tiedote
Pirkanmaalla tehtiin viikolla 29 edellisviikkoa vähemmän sinilevähavaintoja. Sinilevää havaittiin runsaasti Kangasalan Kirkkojärvessä ja vähän levää havaittiin Sastamalan Houhajärvessä, Pyhäjärvessä Vesilahden kirkonkylän rannassa ja Kangasalan Ukkijärvessä. Sinilevää on Järviwikin leväbarometrin mukaan ajankohdan keskiarvoon nähden hieman normaalia vähemmän.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme