Perinteiset ja biohajoavat katemuovit kuormittavat maatalousmaata
Suomen ympäristökeskuksen vetämä MicrAgri-tutkimushanke selvitti maa- ja puutarhatalouden muovikuormitusta maaperään. Tutkimuksissa selvisi, että maatalousmaahan päätyy mikromuoveja viljelyssä käytetyistä katemateriaaleista. Lisäksi havaittiin, että biohajoaviksi luokiteltujen muovien kappaleet hajosivat viileässä peltomaassa hyvin hitaasti. Maatalousmaan muovikuorman vähentämiseksi biohajoaville muoveille tulisikin kehittää uudet Suomen pohjoisiin olosuhteisiin sopivat hajoamisvaatimukset ja maatalousmuovijätteen lajittelua ja keräämistä pois maatiloilta tulisi tehostaa.
Maatalousmuoveja päätyy maaperään
”Otimme maanäytteitä pelloilta, joissa oli käytetty erilaisia katemuoveja ja -kankaita ja analysoimme niistä isompikokoiset muovit ja osasta näytteitä mikromuovit. Isompikokoisia muoveja kerättiin myös maan pinnalta. Näin selvitimme, onko materiaaleista irronnut maaperään muovinpalasia tai -hiukkasia”, Syken erikoistutkija Salla Selonen kertoo.
Eri peltokohteiden maaperästä löytyi eniten kyseisellä kohteella käytettyä muovityyppiä, mikä viittaa siihen, että nämä materiaalit ovat maaperän makro- ja mikromuovien lähteitä. Yli kahden millimetrin kokoisia muoveja löytyi eniten kohteilta, joissa oli käytetty monivuotista biohajoavaa kalvoa. Mikromuoveja puolestaan löytyi eniten kohteilta, joissa oli käytetty auringonvalon vaikutuksesta pilkkoutuvaa oksohajoavaa kalvoa. Oksohajoavien muovien tuominen markkinoille on nykyisin kielletty EU-alueella (2019/904/EU).
Kohteilta, joissa oli käytetty polyeteeni-mansikkamuovia, löytyi myös runsaasti mikromuoveja, mutta suurempia kappaleita vain vähän. Tämä voi heijastaa viljelijöiden aktiivisuutta suurempien muovinkappaleiden keräämisessä tai mikro- ja makromuovien erilaista syntymekanismia. Makromuoveja irtoaa katekalvoista repeämällä, kun taas mikromuoveja voi muodostua kulumisen kautta. Katemateriaalien lisäksi maaperän mikromuovilähteitä ovat tutkimusten mukaan esimerkiksi jätevesilietepohjaiset lannoitteet.
Biohajoava katemuovi hajoaa hitaasti viileissä olosuhteissa
Laboratoriokokeissa perinteisestä polyeteeni-katekalvosta jauhettujen mikromuovien vaikutukset olivat maaperässä vähäisiä. Sen sijaan biohajoavaksi luokitellusta muovista jauhetut mikromuovit ja selluloosa lisäsivät korkeilla pitoisuuksilla (1 %) maan liukoisen hiilen määrää, mikä todennäköisesti oli syynä maaperän typenkierrossa havaittuihin muutoksiin. Biohajoava muovi muutti myös maaperän mikrobiyhteisöä. Kiivas hajotusaktiivisuus ja maaperän vedenpidätyskyvyn kasvu vaikuttivat todennäköisesti myös kasveihin ja lieroihin.
Toisessa laboratoriokokeessa havaittiin, että isompien biohajoavien muovinkappaleiden hajoaminen maaperässä oli hidasta. Kylmässä (1–3 °C) hajoamisen merkkejä ei ollut juuri laisinkaan ja lämpimässäkin (21–22 °C) hajoamisen merkit olivat vähäisiä 21 kuukautta kestäneen kokeen aikana. Biohajoavien muovien hajoaminen Suomen pohjoisissa ympäristöolosuhteissa on siis hidasta.
Ratkaisuja etsittiin yhdessä viljelijöiden kanssa
Hanke keräsi kyselytutkimuksella viljelijöiden havaintoja muovien esiintymisestä maaperässä sekä ehdotuksia muovikuormituksen vähentämiseksi. Aihe herätti kiinnostusta, ja vastauksia tuli yli 300 kappaletta. Vastauksissa maatalousmuovien kierrätyksen tehostaminen nousi yleisimmäksi ehdotukseksi maaperän muovikuormituksen vähentämiseksi. Myös materiaalien ja menetelmien kehittämistä pidettiin tärkeänä.
Toimenpiteitä pohdittiin myös alan asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. MicrAgri-hankkeen suositukset toimenpiteiksi on nyt julkaistu Suomen ympäristökeskuksen raportteja -sarjassa sekä Toimintasuositukset-julkaisussa.
Maaperän muovikuormituksen vähentämiseksi tarvitaan sääntelyä, valvontaa ja tutkimustietoa. Tietoa parhaista käytännöistä tulisi kerätä ja ylläpitää keskitetysti niin, että ne ovat kaikkien viljelijöiden saatavilla.
Suomen ympäristöolosuhteet tulisi huomioida sekä biohajoavien materiaalien kehityksessä että hajoavuuskriteereissä. Lisäksi tarvitaan pakollisia tuotemerkintöjä ja valvontaa biohajoavien katemuovien hajoamisesta maaperässä sekä tutkimustietoa biohajoavien muovien jäämistä ja vaikutuksista erilaisissa maaperä- ja ilmasto-olosuhteissa. Perinteisten ja biohajoavien muovien hyödyt ja haitat tulisi arvioida kokonaisvaltaisesti koko elinkaaren ajalta. Lisäksi esimerkiksi jätevesilietteen ravinteiden talteenottoa ja hyödyntämistä tulisi kehittää niin, etteivät lietteessä olevat haitta-aineet ja mikromuovit päätyisi maaperään.
Maatalousmuovien tutkiminen jatkuu
Maa- ja metsätalousministeriön Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) rahoittamassa hankkeessa MicrAgri: Mikromuovit maatalousmaassa – päästöt, vaikutukset ja vähentäminen pureuduttiin maatalousmaan muovikuormitukseen Suomen ympäristökeskuksen (Syke), Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Ruokaviraston yhteistyönä. Samalla tutkittiin, miten perinteiset ja biohajoavat mikromuovit vaikuttavat maaperään, kasveihin ja maaperäeliöihin.
“Siinä missä mikromuoveja on tutkittu meriympäristössä jo pari vuosikymmentä, huoli maaperän mikromuoveista nousi selkeästi myöhemmin. Viime vuosina aihetta koskevat tutkimukset ovat lisääntyneet nopeasti”, Selonen kertoo.
Tällä hetkellä käynnissä on EU:n Horizon2020-ohjelmasta rahoitettu hanke PAPILLONS, jossa pureudutaan maatalousmaan mikromuovikuormitukseen ja sen vaikutuksiin Euroopan tasolla. Suomesta hankkeessa ovat mukana sekä Suomen ympäristökeskus että Luonnonvarakeskus. EU:n LIFE-ohjelman alla rahoitettu hanke PlastLIFE jalkauttaa Suomen Muovitiekarttaa, jossa yksi toimenpide-ehdotus on tehostaa muovin kierrätystä ja korvaamista maataloudessa ja puutarhoilla. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus, ja siinä on mukana lukuisia partnereita tutkimuslaitoksista, oppilaitoksista, kuntasektorilta, järjestöistä ja yritysmaailmasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Salla SelonenErikoistutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:0295 251 902etunimi.sukunimi@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Finnish Ecosystem Observatory makes nature data accessible to all22.4.2024 15:13:39 EEST | Press release
The significance of nature data in society has grown significantly in recent years, as decision-making often requires more accurate, up-to-date, and diverse information about nature. The Finnish Ecosystem Observatory project has responded to society's information needs by, for example, building the Finnish Nature Information Hub website. In addition, a group bringing together different organisations has been established to coordinate nature information.
Viikkokatsaus 22.–26.4.202422.4.2024 14:11:46 EEST | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Finlands ekosystemobservatorium gör naturinformationen tillgänglig för alla22.4.2024 12:50:17 EEST | Tiedote
Behovet av naturinformation i samhället har de senaste åren ökat kraftigt, eftersom beslutsfattande ofta kräver allt mer exakt, aktuell och mångsidig information om naturen. Inom ramen för det finska ekosystemobservatorieprojektet har samhällets informationsbehov bland annat mötts genom att bygga en gemensam och omfattande plattform, Luontotieto.fi. Dessutom har projektet lett till att en samordningsgrupp för naturinformation har bildats, vilket tidigare inte funnits i Finland.
Luonto koetaan tärkeäksi arkimaisemissa22.4.2024 09:54:55 EEST | Tiedote
Maisemat vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, arvioivat lähes kaikki valtakunnalliseen maisemakyselyyn vastanneista. Tyytyväisyyttä omiin arkimaisemiin tuovat erityisesti vesien ja metsien läheisyys. Useimpien mielestä maisemat tulisi ottaa päätöksenteossa nykyistä paremmin huomioon niin kaupungeissa kuin maaseudullakin.
Naturen upplevs viktig i vardagslandskap22.4.2024 09:54:39 EEST | Tiedote
Landskap påverkar människors välbefinnande, enligt nästan alla som svarade på en riksomfattande landskapsundersökning. Särskilt nöjda är de med närheten till vatten och skogar i sina vardagslandskap. De flesta anser att landskapen bör beaktas bättre i beslutsfattandet både i städerna och på landsbygden.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme