Sahateollisuuden Tino Aalto: Jalostusasteen nostoon satojen miljoonien eurojen T&KI panostukset

Puurakentamisen edistäminen on ollut nappikauppaa
– Biotalousstrategiassa on kauttaaltaan hyviä tavoitteita, mutta kehitystä ei synny, jos ei tule korvamerkittyä rahoitusta konkreettisiin toimiin. Puurakentamisen edistäminen on hyvä esimerkki nappikaupasta, jossa tavoite puurakentamisen tulosta teollisen rakentamisen valtavirtaan on jäänyt saavuttamatta, sanoo Aalto.
Aallon mukaan puutuotealan teollisen toiminnan hankkeet tulisi olla elinkeinoministeriössä. – Työ- ja elinkeinoministeriössä on enemmän teollisuuspoliittista osaamista. Jos puurakentamisesta halutaan teollista toimintaa, siihen eivät riitä ainoastaan ympäristöministeriön ohjelmat. Nyt puurakentamisen hankkeita toteutuu julkisella puolella, mutta nekin jäävät enemmän tai vähemmän pilottikohteiksi.
– Puurakentamisen kehittämisen ja tukien ohjaavina periaatteina tulee huomioida esimerkiksi rakentamisen ja rakennusten hiilijalanjäljen pienentäminen ja tuottavuuskehityksen vauhdittaminen.
Suomen nostettava metsäklusteri EU:ssa osaksi teollisuuspolitiikkaa
Uuden hallituksen ohjelmakirjauksia puun saatavuuden ja metsäklusterin kilpailukyvyn turvaamisesta Aalto pitää myönteisinä. – Hallitusohjelma näyttäytyy sahateollisuuden kannalta hyvältä. Se tunnistaa teollisuuden tarpeet, eikä ole rajoittamassa kilpailukykyä vahingoittavaa puun saantia. Nyt kun kansallisella tasolla on kirjattu sahateollisuuden kannalta hyvät poliittiset tavoitteet, on aika laittaa paukkuja EU vaikuttamiseen. Kun uusi komissio valitaan vuoden kuluttua, nyt on aika toimia.
– Metsä- ja sahateollisuuden kannalta nykyinen komissio on tuottanut epäselvää sääntelyä. Metsäkatoasetus on fiasko, kun se on hyvin epäselvä, kasvattanee raportointivelvollisuutta ja edellyttänee metsänmyyjiltä, ostajilta ja teollisuudelta kohtuuttomasti lisätyötä.
Eurooppalaisen sahateollisuuden etujärjestön EOS: n hallitukseen valittu Aalto toivoo uudelta komissiolta vahvempaa teollisuuspoliittista otetta. – Metsäklusterin kilpailukykyä pitäisi parantaa, ei yrittää heikentää, kuten nykyinen komissio on valitettavasti tehnyt. Teollisuuden puun saatavuuden turvaaminen päätöksenteon kautta koko Euroopassa on järkevää politiikkaa ja vihreää siirtymää.
– Eurooppalaisen sahateollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen on myös huoltovarmuuskysymys. Nyt on Suomen toimittava EU:n suuntaan samanmielisten metsämaiden kanssa ja nostettava metsäklusteri osaksi teollisuuspolitiikkaa. Sahateollisuus on tärkeä osa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua.
Aalto muistuttaa sahateollisuuden olevan monissa Euroopan maissa paikallistalouksien veturi, mikä tarjoaa EU maissa 250 000 työpaikkaa. – Viime-aikaisessa metsäkeskustelussa on unohtunut toimialan taloudellinen ja sosiaalinen puoli. Sahateollisuus työllistää Suomessa noin 25 tuhatta henkilöä viennin arvon ollessa kolme miljardia euroa. Me tuotamme kansantalouteen paljon hyvää.
Teollisuus ja metsänomistajat kantavat vastuunsa metsien monimuotoisuudesta
Suomessa käytävää metsäkeskustelua Aalto pitää hätkähdyttävän kärjistyneenä. – Tarvittaisiin faktojen ymmärrystä lisää. Keskustelussa on ollut poliittisten irtopisteiden keruuta ja mustavalkoista vastakkainasettelua. Me voimme yhdistää metsien käytölle asetetut ekologiset ja taloudelliset tavoitteet.
– Suomen metsien puuston tilavuus ja vuotuinen kasvu on noussut. Metsien monimuotoisuuden kehittyminen menee oikeaan suuntaan. Liian vähän huomioidaan sitä työtä, mitä teollisuus tekee metsänomistajien kanssa vapaaehtoisesti monimuotoisuuden parantamiseksi sen lisäksi, mitä laki edellyttää. On selvää, että meidän intressimme on pitää metsät elinvoimaisina, vahvistaa monimuotoisuutta ja turvata raaka-aineen saatavuus vuosikymmenien päähän, muistuttaa Aalto.
Sahateollisuuden suhdannenäkymä synkkä
Sahateollisuuden markkina tulee olemaan Aallon mukaan tänä vuonna hankala. – Tukkipuun hinta on ennätyskorkealla ja vienti ei vedä. Päämarkkina-alueella Euroopassa taloustilanne on Suomen tavoin epävarma ja se näkyy rakentamisen nopeana vähenemisenä. Tähän ei ole näköpiirissä nopeaa muutosta.
– Toisaalta jäsenyrityksissä tehdään kilpailukykyä parantavia investointeja. Kun rakentamisen volyymi taas alkaa kasvaa, sahayritykset ovat paremmassa kunnossa kuin ennen. Kun kotimaan markkina on neljännes koko tuotannosta, sahateollisuuden tilanne vaikuttaa talouden kokonaiskuvaan ja päinvastoin.
Venäjän sodan seuraamukset näkyvät Aallon mukaan puun saatavuudessa kotimaan kysynnän kasvaessa ja hintojen noustessa. –Myös kuitupuun ja merkittäväksi tekijäksi markkinoilla tulleen energiapuun kotimainen kysyntä on kasvanut. Käsitys siitä, että hyvälaatuista tukkipuuta menisi merkittävässä määrin energiapuuksi on väärä. Tukkia on mennyt sahauksen sijasta sellukattilaan, mikä on sinänsä valitettavaa. Metsänomistajien, teollisuuden ja ilmaston näkökulmasta olisi toivottavaa, että tukki ohjautuisi aina ensisijaisesti sahattavaksi.
– Ukrainan jälleenrakentamisesta olemme jäsenyritysten kanssa keskustelleet, mutta emme näe sen tuovan ainakaan mitään nopeaa piristysruisketta vientiin. Olemme odottavalla ja valppaalla kannalla, mutta emme halua yliarvioida jälleenrakentamisen tuomia mahdollisuuksia. Vaikka puurakentaminen ei ole rakentamisen valtavirtaa, onneksi kaikessa rakentamisessa tarvitaan puuta. On myös muistettava, mitä tapahtuu Ukrainassakin olevalle omalle merkittävälle sahateollisuudelle ja sen toimintakyvylle tulevaisuudessa.
Markku Laukkanen
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Tino Aalto
tino.aalto@sahateollisuus.com
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tämä journalistisin perustein laadittu artikkeli on osa Metsämiesten Säätiön rahoittamaa ”Metsä vastaa” –artikkelisarjaa. Sarjan tavoitteena on esitellä monipuolisesti metsäalan tutkijoiden, päättäjien, yritysten ja yhteisöjen näkemyksiä ajankohtaisista metsätaloutta käsittelevistä aiheista. Artikkelit ovat vapaasti hyödynnettävissä joko lähdemateriaalina tai julkaistavissa sellaisenaan. Artikkelit julkaistaan myös Säätiön www.mmsaatio.fi –sivuilla sekä www.puussaontulevaisuus.fi –sivustolla.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy
Metsämiesten Säätiön Ilari Pirttilä: Suomen voimavarana ihmiset ja metsät - Metsäalan ammattilaisten aktivoiduttava viestinnässä29.11.2023 06:50:00 EET | Artikkeli
Tänä vuonna 75 vuotta täyttävän Metsämiesten Säätiön toimitusjohtaja Ilari Pirttilä kantaa huolta polarisoituneesta metsäkeskustelusta ja metsäalan viestinnästä, mihin metsäalan ammattilaiset ovat jättäneet ison asiantuntijatyhjiön. – Muut toimijat ovat sen täyttäneet. Vaikka tutkimusten mukaan metsäalan ammattilaiset nähdään asiantuntijoina, sitä asiantuntijuutta on yritetty keskustelussa viedä meiltä pois. –Uusimmat tutkimukset osoittavat, että yleiseen metsiä koskevaan tietoon liittyy vakavia puutteita. Taloustutkimuksen mukaan suomalaisista 44 prosentilla on väärä käsitys, että valtio tai metsäteollisuus omistaisi eniten metsää Suomessa. Niin ikään vain 38 prosenttia suomalaisista tietää, että metsävaramme kasvavat vuosittain. Väärä perustieto ruokkii virheellisiä asenteita ja käsityksiä, mikä näkyy metsäkeskustelussa. Polarisoitunut metsäkeskustelu osoittaa, että käsitys metsien omistajuudesta on hämärtynyt. – Jokaisen oikeuden lieveilmiönä näennäisomistus on kasvanut ja metsistä
Taloustutkimus tutki: Suomalaiset jakaantuneet metsiä koskevassa tiedossa ja asenteissa24.11.2023 06:50:00 EET | Artikkeli
Suomen jakautuminen arvoissa näkyy myös polarisoituneessa metsäkeskustelussa. – Suomi jakautuu alueellisesti vahvasti metsiä koskevissa mielipiteissä. Suhtautuminen metsien käyttöön ja niiden ensisijaiseen merkitykseen jakaa mielipiteitä voimakkaasti Helsinki-Uusimaa alueen ja muun Suomen välillä, sanoo Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Kari-Pekka Töyrylä.
Kaakkois-Suomen Metsäneuvoston puheenjohtaja: Metsänomistajien on aktivoiduttava metsäkeskustelussa20.11.2023 10:49:29 EET | Artikkeli
Tiedot suomalaisten heikosta metsätietämyksestä on Kaakkois-Suomen Metsäneuvoston puheenjohtajan Riitta Torikan mielestä otettava vakavasti. – Se on viesti sekä metsänomistajille että metsäalan ammattilaisille, että meidän on aktivoiduttava metsäkeskustelussa ja kerrottava enemmän omaa tarinaamme. Nyt keskustelua hallitsevat tahot, joilla ei ole tietoa eikä omakohtaista riippuvuutta metsistä. Jos me vaikenemme, kuka meitä sitten edustaa, kysyy Torikka. –Yksi tärkeimmistä asioista on lisätä ymmärrystä yksityisestä ylisukupolvisesta metsänomistajuudesta, jossa hoidetaan vastuullisesti edellisten ja tulevien sukupolvien metsiä. Oman tarinan voimaa ei tule väheksyä, koska sitä ei kukaan voi tulla kiistämään eikä mitätöimään. Ei pidä myöskään pelätä toista mieltä olevien reaktioita, kun pysytään faktoissa ja asiallisessa keskustelussa. Metsänomistajien ja alan ammattilaisten on ollut vaikea ymmärtää sitä median ruokkimaa keskustelua, missä päivästä toiseen toistettiin metsien hiilinielujen
Vuoden 2023 Metsä360 palkinto Arbonautille16.11.2023 14:00:00 EET | Artikkeli
Laserkeilauksella kattavaa metsävaratietoa tuottava Arbonaut on palkittu vuoden 2023 Metsä360 palkinnolla. Vuonna 2010 käyttöön otettua menetelmää käytetään muun muassa metsien inventointiin, metsätuhojen ja -palojen seurantaan, metsissä tehtävien toimenpiteiden kuten sertifiointivaatimusten ja metsälakien noudattamiseen. Joensuussa toimivassa yrityksessä on 70 työntekijää 20 eri kansallisuudesta ja toimintaa kymmenissä eri maissa.
Brändiasiantuntija Harald Kluh: Puu on tulevaisuuden materiaali – Puutuotteille tarina ja brändi7.11.2023 09:52:23 EET | Artikkeli
Metsä tuottaa tulevaisuuden materiaalia, sanoo itävaltalainen liiketoiminnan brändeihin ja trendeihin erikoistunut Harald Kluh. – Kun ihmisten ekologisten arvojen ja tiedon merkitys kasvaa, kuluttajille on tarjottava uusiutuvia ja hyvinvointia lisääviä tuotteita. Uusille puutuotteille on luotava lisäarvoa tuova tarina ja brändi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme