Sahateollisuuden Tino Aalto: Jalostusasteen nostoon satojen miljoonien eurojen T&KI panostukset

Puurakentamisen edistäminen on ollut nappikauppaa

– Biotalousstrategiassa on kauttaaltaan hyviä tavoitteita, mutta kehitystä ei synny, jos ei tule korvamerkittyä rahoitusta konkreettisiin toimiin. Puurakentamisen edistäminen on hyvä esimerkki nappikaupasta, jossa tavoite puurakentamisen tulosta teollisen rakentamisen valtavirtaan on jäänyt saavuttamatta, sanoo Aalto.

Aallon mukaan puutuotealan teollisen toiminnan hankkeet tulisi olla elinkeinoministeriössä. – Työ- ja elinkeinoministeriössä on enemmän teollisuuspoliittista osaamista. Jos puurakentamisesta halutaan teollista toimintaa, siihen eivät riitä ainoastaan ympäristöministeriön ohjelmat. Nyt puurakentamisen hankkeita toteutuu julkisella puolella, mutta nekin jäävät enemmän tai vähemmän pilottikohteiksi.

– Puurakentamisen kehittämisen ja tukien ohjaavina periaatteina tulee huomioida esimerkiksi rakentamisen ja rakennusten hiilijalanjäljen pienentäminen ja tuottavuuskehityksen vauhdittaminen.

Suomen nostettava metsäklusteri EU:ssa osaksi teollisuuspolitiikkaa

Uuden hallituksen ohjelmakirjauksia puun saatavuuden ja metsäklusterin kilpailukyvyn turvaamisesta Aalto pitää myönteisinä. – Hallitusohjelma näyttäytyy sahateollisuuden kannalta hyvältä. Se tunnistaa teollisuuden tarpeet, eikä ole rajoittamassa kilpailukykyä vahingoittavaa puun saantia. Nyt kun kansallisella tasolla on kirjattu sahateollisuuden kannalta hyvät poliittiset tavoitteet, on aika laittaa paukkuja EU vaikuttamiseen. Kun uusi komissio valitaan vuoden kuluttua, nyt on aika toimia.

– Metsä- ja sahateollisuuden kannalta nykyinen komissio on tuottanut epäselvää sääntelyä. Metsäkatoasetus on fiasko, kun se on hyvin epäselvä, kasvattanee raportointivelvollisuutta ja edellyttänee metsänmyyjiltä, ostajilta ja teollisuudelta kohtuuttomasti lisätyötä.

Eurooppalaisen sahateollisuuden etujärjestön EOS: n hallitukseen valittu Aalto toivoo uudelta komissiolta vahvempaa teollisuuspoliittista otetta. – Metsäklusterin kilpailukykyä pitäisi parantaa, ei yrittää heikentää, kuten nykyinen komissio on valitettavasti tehnyt. Teollisuuden puun saatavuuden turvaaminen päätöksenteon kautta koko Euroopassa on järkevää politiikkaa ja vihreää siirtymää.

– Eurooppalaisen sahateollisuuden toimintaedellytysten turvaaminen on myös huoltovarmuuskysymys. Nyt on Suomen toimittava EU:n suuntaan samanmielisten metsämaiden kanssa ja nostettava metsäklusteri osaksi teollisuuspolitiikkaa. Sahateollisuus on tärkeä osa ilmastonmuutoksen vastaista taistelua.

Aalto muistuttaa sahateollisuuden olevan monissa Euroopan maissa paikallistalouksien veturi, mikä tarjoaa EU maissa 250 000 työpaikkaa. – Viime-aikaisessa metsäkeskustelussa on unohtunut toimialan taloudellinen ja sosiaalinen puoli. Sahateollisuus työllistää Suomessa noin 25 tuhatta henkilöä viennin arvon ollessa kolme miljardia euroa. Me tuotamme kansantalouteen paljon hyvää.

Teollisuus ja metsänomistajat kantavat vastuunsa metsien monimuotoisuudesta

Suomessa käytävää metsäkeskustelua Aalto pitää hätkähdyttävän kärjistyneenä. – Tarvittaisiin faktojen ymmärrystä lisää. Keskustelussa on ollut poliittisten irtopisteiden keruuta ja mustavalkoista vastakkainasettelua. Me voimme yhdistää metsien käytölle asetetut ekologiset ja taloudelliset tavoitteet.

– Suomen metsien puuston tilavuus ja vuotuinen kasvu on noussut. Metsien monimuotoisuuden kehittyminen menee oikeaan suuntaan. Liian vähän huomioidaan sitä työtä, mitä teollisuus tekee metsänomistajien kanssa vapaaehtoisesti monimuotoisuuden parantamiseksi sen lisäksi, mitä laki edellyttää. On selvää, että meidän intressimme on pitää metsät elinvoimaisina, vahvistaa monimuotoisuutta ja turvata raaka-aineen saatavuus vuosikymmenien päähän, muistuttaa Aalto.

Sahateollisuuden suhdannenäkymä synkkä

Sahateollisuuden markkina tulee olemaan Aallon mukaan tänä vuonna hankala. – Tukkipuun hinta on ennätyskorkealla ja vienti ei vedä. Päämarkkina-alueella Euroopassa taloustilanne on Suomen tavoin epävarma ja se näkyy rakentamisen nopeana vähenemisenä. Tähän ei ole näköpiirissä nopeaa muutosta.

– Toisaalta jäsenyrityksissä tehdään kilpailukykyä parantavia investointeja. Kun rakentamisen volyymi taas alkaa kasvaa, sahayritykset ovat paremmassa kunnossa kuin ennen. Kun kotimaan markkina on neljännes koko tuotannosta, sahateollisuuden tilanne vaikuttaa talouden kokonaiskuvaan ja päinvastoin.  

Venäjän sodan seuraamukset näkyvät Aallon mukaan puun saatavuudessa kotimaan kysynnän kasvaessa ja hintojen noustessa. –Myös kuitupuun ja merkittäväksi tekijäksi markkinoilla tulleen energiapuun kotimainen kysyntä on kasvanut. Käsitys siitä, että hyvälaatuista tukkipuuta menisi merkittävässä määrin energiapuuksi on väärä. Tukkia on mennyt sahauksen sijasta sellukattilaan, mikä on sinänsä valitettavaa. Metsänomistajien, teollisuuden ja ilmaston näkökulmasta olisi toivottavaa, että tukki ohjautuisi aina ensisijaisesti sahattavaksi.

– Ukrainan jälleenrakentamisesta olemme jäsenyritysten kanssa keskustelleet, mutta emme näe sen tuovan ainakaan mitään nopeaa piristysruisketta vientiin. Olemme odottavalla ja valppaalla kannalla, mutta emme halua yliarvioida jälleenrakentamisen tuomia mahdollisuuksia. Vaikka puurakentaminen ei ole rakentamisen valtavirtaa, onneksi kaikessa rakentamisessa tarvitaan puuta. On myös muistettava, mitä tapahtuu Ukrainassakin olevalle omalle merkittävälle sahateollisuudelle ja sen toimintakyvylle tulevaisuudessa.

Markku Laukkanen

markku.laukkanen@audiomedia.fi