Varhaisia merkkejä suomalaispankkien luottoriskien kasvusta – asianmukaisten luottoriskiluokitusten merkitys korostuu kohonneiden riskien ympäristössä
Korkea inflaatio, kohonneet korot ja heikentyneet talousnäkymät koettelevat suomalaispankkien keskeisimpien velallissektorien – kotitalouksien ja yritysten – häiriönsietokykyä. Toimintaympäristön koholla olevista riskeistä huolimatta kotitalouksien ja yritysten taloudellinen tilanne on kokonaisuudessaan pysynyt kohtuullisena ja suomalaispankkien ongelmaluottojen taso matalana. Suomen pankkisektorin tappionsietokyky mahdollisia luottotappioita vastaan on myös vahva. Varhaisia merkkejä luottoriskien kasvusta on kuitenkin havaittavissa etenkin suomalaispankkien taloyhtiö- ja yritysluotoissa. Suomalaispankkien yhteisten laina-asiakkaiden luottoriskiluokitteluissa on havaittu huomattavia eroja pankkien välillä, mikä voi viestiä puutteista riskienhallinnassa. Toimintaympäristön kasvaneet riskit korostavat asianmukaisen riskiluokittelun sekä riittävien ja etupainotteisten luottotappiovarausten merkitystä pankkien luottoriskien hallinnassa.
Suomen pankkisektorin toimintaympäristön riskit ovat edelleen koholla. Korkea inflaatio, nopeasti ja selvästi aiempia vuosia korkeammalle tasolle nousseet korot sekä talouskasvun hidastuminen ovat koetelleet kotitalouksien ja yritysten häiriönsietokykyä ja varjostaneet Suomen ja muiden Pohjoismaiden talouksia viimeisten vuosien aikana.
– Ongelmaluotot kasvavat ja luottotappiot realisoituvat tyypillisesti viiveellä talouden häiriötilanteiden jälkeen. Pankkien tuleekin varautua luottotappioriskeihin laina-asiakkaiden asianmukaisilla riskiluokitteluilla sekä riittävillä ja etupainotteisilla luottotappiovarauksilla. Asiaan kiinnitetään huomiota myös tulevissa tarkastuksissa ja teema-arvioissa, sillä luottoriskit ovat yksi pankkien vakavaraisuusvalvonnan painopistealueista tänä vuonna, Finanssivalvonnan apulaisjohtaja Jyri Helenius toteaa.
Suomalaispankeilla eroja samojen velallisten luottoriskiluokitteluissa
Suomalaispankkien ongelmaluottojen määrä on edelleen Euroopan matalimpien joukossa sekä kotitalous- että yritysluotoissa. Suomalaispankkien tappionsietokyky mahdollisia luottotappioita vastaan on myös eurooppalaista keskitasoa vahvempi1. Suomalaispankkien velallisina olevat kotitaloudet ja yritykset ovat kuitenkin alttiimpia korkotason nousun vaikutuksille kuin kotitaloudet ja yritykset Euroopassa keskimäärin. Merkittävä osa suomalaisista kotitalous- ja yritysluotoista on vaihtuvakorkoisia ja lyhennystyypiltään sellaisia, joissa korkotason nousu kasvattaa suoraan velallisen kuukausittaista velanhoitorasitusta.
Suomalaispankkien luottoriskien kohoamisesta on nähtävissä varhaisia merkkejä luottojen arvonalentumisvaiheiden muutosten perusteella. Luottoriskiltään kohonneiksi luokitellut luotot2 ovat kasvaneet yritysluottojen osalta viimeisen vuoden aikana selvästi etenkin liikekiinteistövakuudellisissa sekä pk-yrityksille myönnetyissä luotoissa. Yritystoimialoittain tarkasteltuna nämä luotot ovat kasvaneet voimakkaimmin Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksille erityisen alttiiksi luokitelluilla toimialoilla, kuten energia-alalla ja teollisuudessa.
Luottoriskiltään kohonneiden taloyhtiölainojen osuus on myös kasvanut selvästi viimeisen vuoden aikana. Luottoriskin kasvusta on viitteitä etenkin nuoremmissa taloyhtiöissä. Toistaiseksi taloyhtiölainojen maksurästit ja lainanhoitojoustojen määrät ovat kuitenkin pysyneet vähäisinä.
Suomalaispankeilla on eroja samojen yritysvelallisten luokittelussa eri arvonalentumisvaiheisiin, mikä heikentää luottoriskitunnuslukujen vertailtavuutta ja voi viestiä puutteista pankkien riskienhallinnassa. Puutteelliset luottoriskiluokitukset velallisen taloudelliseen tilanteeseen nähden lisäävät riskiä siitä, että mahdollisiin ja tyypillisesti viiveellä realisoituviin luottotappioihin ei ole varauduttu riittävillä luottotappiovarauksilla tai velallisen taloudellisen tilan tervehdyttämiseksi ei ole ryhdytty tarvittaviin toimiin. Tämä voi puolestaan johtaa suurempiin luottotappioihin myöhemmin riskien realisoituessa ja heikentää pankkien kykyä tukea taloutta kriisitilanteessa.
Finanssivalvonta julkaisee jatkossa teema-analyyseja keskeisistä valvontateemoista ja valvottaviensa toimintaa koskevista ajankohtaisista aiheista. Pankkien luottoriskien teema-analyysi on näistä ensimmäinen julkaistava analyysi.
Lisätietoja antaa
Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi.
Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.
Liitteet
- Artikkeli: Heikko taloussuhdanne koettelee kotitalouksia ja yrityksiä
- Artikkeli: Varhaisia merkkejä suomalaispankkien luottoriskien kasvusta – pankkien välillä eroja yhteisten velallisten luottoriskiluokitteluissa
1 Ks. Finanssivalvonnan lehdistötiedote 7.6.2023
2 Luottoriskiltään kohonneiksi luotoiksi luetaan IFRS 9 -kirjanpitostandardin mukaiseen arvonalentumisvaiheiseen 2 sisältyvät luotot. Vaiheeseen 2 sisällytetään luotot, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. Luottoriskin katsotaan kohonneen merkittävästi muun muassa silloin, kun luotto on ollut erääntyneenä yli 30 päivää tai kun luottoon on tehty asiakkaan taloudellisten vaikeuksien vuoksi lainanhoitojoustoja. Pankeilla on lisäksi käytössä muita kriteerejä luottoriskin arvioinnissa.
Avainsanat
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Muut kielet
- ENG: Early signs of growth in Finnish banks’ credit risks – environment of elevated risks highlights the importance of appropriate impairment staging of borrowers
- SWE: Tidiga tecken på ökade kreditrisker i finländska banker – betydelsen av korrekt kreditriskklassificering framhävs i en omvärld med ökade risker
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
Finansinspektionen rekommenderar flera åtgärder för bankerna för att öka säkerheten vid onlinebetalningar – förordningen om omedelbara betalningar ökar snabbheten men också riskerna9.10.2025 10:10:00 EEST | Pressmeddelande
Finansinspektionen rekommenderar flera säkerhetsförbättrande åtgärder för onlinebetalningar för banker verksamma i Finland, som bland annat gäller säkerhetsgränser och bättre övervakning av bedrägerier. Rekommendationerna baserar sig på Finansinspektionens uppföljande bedömning våren 2025 som bland annat undersökte kreditinstitutens kontroller och processer för säkra onlinebetalningar. Genom förordningen om omedelbara betalningar, som träder i kraft i dag den 9 oktober, blir förmedlingen av betalningar i euroområdet snabbare samtidigt som kontrollen av betalningsmottagarna ökar säkerheten.
Finanssivalvonta suosittaa pankeille useita verkkomaksamisen turvallisuutta parantavia toimia – pikamaksuasetus lisää nopeutta mutta myös riskejä9.10.2025 10:10:00 EEST | Tiedote
Finanssivalvonta suosittelee Suomessa toimiville pankeille useita verkkomaksamisen turvallisuutta parantavia toimia muun muassa turvarajoihin ja petosmonitoroinnin parantamiseen liittyen. Suositukset perustuvat Finanssivalvonnan keväällä 2025 tekemään seuranta-arvioon, jossa selvitettiin luottolaitosten verkkomaksamisen turvallisuuteen liittyviä kontrolleja ja prosesseja. Tänään 9.10. voimaanastuvan pikamaksuasetuksen myötä maksujen välitys euroalueella nopeutuu, ja samalla maksunsaajan tarkistus lisää turvallisuutta.
FIN-FSA recommends measures for banks to take to improve online payment security – EU’s Instant Payments Regulation speeds up payments but also increases risks9.10.2025 10:10:00 EEST | Press release
The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) recommends to banks operating in Finland several measures for improving the security of online payments, covering matters such as security limits and fraud monitoring. The recommendations are based on the results of a FIN-FSA follow-up assessment conducted in spring 2025, in which it examined, among other things, the controls and processes for online payment security in credit institutions. The EU’s Instant Payments Regulation (IPR) enters into force today, 9 October 2025, speeding up payment transactions in the euro area and improving security through payee verification.
Finansinspektionen varnar för ökade investeringsbedrägerier15.9.2025 13:00:00 EEST | Pressmeddelande
Investeringsbedrägerierna och bedrägeriförsöken har ökat betydligt i antal under det senaste året både i Finland och globalt. Finansinspektionen uppmanar investerarna till försiktighet framför allt med oombedda investeringserbjudanden och investeringstips. Utnyttjandet av sociala medier för investeringsbedrägerier har ökat betydligt.
Finanssivalvonta varoittaa lisääntyneistä sijoitushuijauksista15.9.2025 13:00:00 EEST | Tiedote
Sijoitushuijausten ja niiden yritysten määrä on kasvanut merkittävästi viimeisen vuoden aikana sekä Suomessa että kansainvälisesti. Finanssivalvonta kehottaa sijoittajia varovaisuuteen erityisesti, jos heitä lähestytään odottamattomilla sijoitustarjouksilla tai -vinkeillä. Sosiaalisen median hyödyntäminen sijoitushuijauksissa on lisääntynyt merkittävästi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme