Finanssivalvonta

Varhaisia merkkejä suomalaispankkien luottoriskien kasvusta – asianmukaisten luottoriskiluokitusten merkitys korostuu kohonneiden riskien ympäristössä

Jaa

Korkea inflaatio, kohonneet korot ja heikentyneet talousnäkymät koettelevat suomalaispankkien keskeisimpien velallissektorien – kotitalouksien ja yritysten – häiriönsietokykyä. Toimintaympäristön koholla olevista riskeistä huolimatta kotitalouksien ja yritysten taloudellinen tilanne on kokonaisuudessaan pysynyt kohtuullisena ja suomalaispankkien ongelmaluottojen taso matalana. Suomen pankkisektorin tappionsietokyky mahdollisia luottotappioita vastaan on myös vahva. Varhaisia merkkejä luottoriskien kasvusta on kuitenkin havaittavissa etenkin suomalaispankkien taloyhtiö- ja yritysluotoissa. Suomalaispankkien yhteisten laina-asiakkaiden luottoriskiluokitteluissa on havaittu huomattavia eroja pankkien välillä, mikä voi viestiä puutteista riskienhallinnassa. Toimintaympäristön kasvaneet riskit korostavat asianmukaisen riskiluokittelun sekä riittävien ja etupainotteisten luottotappiovarausten merkitystä pankkien luottoriskien hallinnassa.

Suomen pankkisektorin toimintaympäristön riskit ovat edelleen koholla. Korkea inflaatio, nopeasti ja selvästi aiempia vuosia korkeammalle tasolle nousseet korot sekä talouskasvun hidastuminen ovat koetelleet kotitalouksien ja yritysten häiriönsietokykyä ja varjostaneet Suomen ja muiden Pohjoismaiden talouksia viimeisten vuosien aikana. 

– Ongelmaluotot kasvavat ja luottotappiot realisoituvat tyypillisesti viiveellä talouden häiriötilanteiden jälkeen. Pankkien tuleekin varautua luottotappioriskeihin laina-asiakkaiden asianmukaisilla riskiluokitteluilla sekä riittävillä ja etupainotteisilla luottotappiovarauksilla. Asiaan kiinnitetään huomiota myös tulevissa tarkastuksissa ja teema-arvioissa, sillä luottoriskit ovat yksi pankkien vakavaraisuusvalvonnan painopistealueista tänä vuonna, Finanssivalvonnan apulaisjohtaja Jyri Helenius toteaa.

Suomalaispankeilla eroja samojen velallisten luottoriskiluokitteluissa

Suomalaispankkien ongelmaluottojen määrä on edelleen Euroopan matalimpien joukossa sekä kotitalous- että yritysluotoissa. Suomalaispankkien tappionsietokyky mahdollisia luottotappioita vastaan on myös eurooppalaista keskitasoa vahvempi1. Suomalaispankkien velallisina olevat kotitaloudet ja yritykset ovat kuitenkin alttiimpia korkotason nousun vaikutuksille kuin kotitaloudet ja yritykset Euroopassa keskimäärin. Merkittävä osa suomalaisista kotitalous- ja yritysluotoista on vaihtuvakorkoisia ja lyhennystyypiltään sellaisia, joissa korkotason nousu kasvattaa suoraan velallisen kuukausittaista velanhoitorasitusta. 

Suomalaispankkien luottoriskien kohoamisesta on nähtävissä varhaisia merkkejä luottojen arvonalentumisvaiheiden muutosten perusteella. Luottoriskiltään kohonneiksi luokitellut luotot2 ovat kasvaneet yritysluottojen osalta viimeisen vuoden aikana selvästi etenkin liikekiinteistövakuudellisissa sekä pk-yrityksille myönnetyissä luotoissa. Yritystoimialoittain tarkasteltuna nämä luotot ovat kasvaneet voimakkaimmin Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksille erityisen alttiiksi luokitelluilla toimialoilla, kuten energia-alalla ja teollisuudessa.

Luottoriskiltään kohonneiden taloyhtiölainojen osuus on myös kasvanut selvästi viimeisen vuoden aikana. Luottoriskin kasvusta on viitteitä etenkin nuoremmissa taloyhtiöissä. Toistaiseksi taloyhtiölainojen maksurästit ja lainanhoitojoustojen määrät ovat kuitenkin pysyneet vähäisinä.

Suomalaispankeilla on eroja samojen yritysvelallisten luokittelussa eri arvonalentumisvaiheisiin, mikä heikentää luottoriskitunnuslukujen vertailtavuutta ja voi viestiä puutteista pankkien riskienhallinnassa. Puutteelliset luottoriskiluokitukset velallisen taloudelliseen tilanteeseen nähden lisäävät riskiä siitä, että mahdollisiin ja tyypillisesti viiveellä realisoituviin luottotappioihin ei ole varauduttu riittävillä luottotappiovarauksilla tai velallisen taloudellisen tilan tervehdyttämiseksi ei ole ryhdytty tarvittaviin toimiin. Tämä voi puolestaan johtaa suurempiin luottotappioihin myöhemmin riskien realisoituessa ja heikentää pankkien kykyä tukea taloutta kriisitilanteessa.

Finanssivalvonta julkaisee jatkossa teema-analyyseja keskeisistä valvontateemoista ja valvottaviensa toimintaa koskevista ajankohtaisista aiheista. Pankkien luottoriskien teema-analyysi on näistä ensimmäinen julkaistava analyysi.

Lisätietoja antaa

Samu Kurri, osastopäällikkö, Digitalisaatio ja analyysi.

Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16.

Liitteet

1 Ks. Finanssivalvonnan lehdistötiedote 7.6.2023

2 Luottoriskiltään kohonneiksi luotoiksi luetaan IFRS 9 -kirjanpitostandardin mukaiseen arvonalentumisvaiheiseen 2 sisältyvät luotot. Vaiheeseen 2 sisällytetään luotot, joiden luottoriski on kasvanut merkittävästi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. Luottoriskin katsotaan kohonneen merkittävästi muun muassa silloin, kun luotto on ollut erääntyneenä yli 30 päivää tai kun luottoon on tehty asiakkaan taloudellisten vaikeuksien vuoksi lainanhoitojoustoja. Pankeilla on lisäksi käytössä muita kriteerejä luottoriskin arvioinnissa.

Avainsanat

Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta

Den finansiella sektorn har klarat av utmaningarna med den föränderliga omvärlden väl – särskilt fokus ska läggas på att bekämpa bedrägerier15.9.2025 10:00:00 EEST | Pressmeddelande

Det finns optimism i den finländska ekonomin trots svårigheterna: näringslivets förtroende har stärkts och konsumenternas aktivitet på bostadsmarknaden har ökat. Kapitaltäckningen i banksektorn var fortsatt stark under första halvåret, liksom solvensen inom pensions- och försäkringssektorn. Den inhemska fondsektorn återhämtade sig från det föränderliga marknadsläget under våren, och i juni hade fondkapitalen nästan stigit tillbaka till den rekordnivå som rått i början av året. Situationen för öppna fastighetsfonder var dock alltjämt besvärlig. De finansiella aktörerna har klarat av utmaningarna med den föränderliga omvärlden väl, men sektorn måste lägga särskilt fokus på att bekämpa bedrägerier.

Finanssisektori on kestänyt hyvin epävakaan toimintaympäristön haasteet – erityistä huomiota kiinnitettävä huijausten estämiseen15.9.2025 10:00:00 EEST | Tiedote

Suomen taloudessa on vaikeuksista huolimatta toiveikkuutta: elinkeinoelämän luottamus on kohentunut ja kuluttajien aktiivisuus asuntomarkkinoilla lisääntynyt. Vuoden ensimmäisellä puolikkaalla pankkisektorin vakavaraisuus säilyi edelleen vahvana. Myös eläke- ja vakuutussektorilla vakavaraisuus on edelleen vahva. Kotimainen rahastosektori palautui kevään epävakaasta markkinatilanteesta, ja kesäkuussa rahastopääomat olivat palanneet lähes alkuvuoden ennätystasolleen. Avointen kiinteistörahastojen tilanne jatkui kuitenkin vaikeana. Finanssisektorin toimijat ovat kestäneet hyvin epävakaan toimintaympäristön haasteet, mutta sektorin on kiinnitettävä erityistä huomiota huijausten estämiseen.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye