Datahuone

Datahuone: Maahanmuuttajien työllisyys kasvaa huomattavasti ensimmäisten maassaolovuosien aikana – Vuosina 2021 ja 2022 maahan tulleiden osallistuminen työmarkkinoille alusta alkaen korkeammalla tasolla kuin aikaisemmin maahan muuttaneilla

Jaa
Datahuoneen tuoreessa selvityksessä on tarkasteltu maahanmuuttajien päätoimisen työllisyyden ja palkkatyöhön osallistumisen kehitystä vuodesta 2000 alkaen. Analyysin perusteella maahanmuuttajien työllisyys kasvaa huomattavasti maahanmuuttoa seuraavina vuosina. Lähtötaso oli vielä varsinkin 2000-luvun alussa melko matala. Viime vuosina Suomeen muuttaneiden osallistuminen työmarkkinoille on ollut heti korkeammalla tasolla aiempiin maahanmuuttajakohortteihin verrattuna.

VATT:n yhteydessä itsenäisenä yksikkönä toimiva Datahuone on hyödyntänyt selvityksessään Tilastokeskuksen yksilötason rekisteriaineistoja, Digi- ja väestötietoviraston väestönmuutostietoja sekä kuukausitason palkkasuhdetietoja tulorekisteristä. Raporttia ovat olleet tekemässä tutkija Max Toikka (VATT Datahuone), professori Marko Terviö (Aalto-yliopisto) ja VATT Datahuoneen johtaja Henna Laasonen.

Maahanmuuttajien työllisyys on kasvanut 2000-luvulla

Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten miesten päätoiminen työllisyys on kasvanut vuosien 2000 ja 2021 välillä noin kymmenen prosenttiyksikköä. Vuonna 2021 päätoimisten työllisten osuus oli noin 65 %. Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyyden lähtötaso oli 2000-luvun alussa alle 40 %, mutta ero miehiin kaventui vuosina ennen finanssikriisiä. Vuonna 2021 heistä noin 55 % oli päätoimisia työllisiä.

Suomessa syntyneiden suomalaistaustaisten päätoimisten työllisten osuus oli samaan aikaan sekä miehillä että naisilla noin 75 %. Ero suomalais- ja ulkomaalaistaustaisten päätoimisessa työllisyydessä supistui 2000-luvun alussa ennen finanssikriisiä mutta on pysynyt sen jälkeen melko vakaana.

Työllisyys kehittyy hyvin maahantuloa seuraavina vuosina

Selvityksessä tarkasteltiin vuosina 2000–2021 maahan muuttaneiden päätoimisen työllisyyden kehitystä maahanmuuttoa seuraavina seitsemänä vuonna. Tulosten mukaan työllisyys paranee nopeasti maahantulon jälkeen, mutta suhdannetilanne vaikuttaa työllisyyden tasoon. Esimerkiksi finanssikriisin jälkeen työllisyyskehitys oli aiempaa heikompaa. Erityisen heikosti kehittyi kriisin aikana tulleiden työllisyys. Viimeisimpinä vuosina muuttaneiden työllisyyden lähtötaso ja alkuvuosien kehitys ovat olleet aiempaa paremmat.

”Suotuisan työllisyyskehityksen syynä voi olla esimerkiksi maahanmuuttajaprofiilin muuttuminen aiempaa enemmän työperäiseksi tai työllistymispotentiaaliltaan korkeammaksi tai kasvanut työvoiman kysyntä”, kertoo tutkija Max Toikka.

Vuosina 2021 ja 2022 maahan muuttaneiden työmarkkinoille osallistuminen kasvoi voimakkaasti heti maahantulon jälkeisinä kuukausina

Selvityksessä tarkasteltiin myös palkkatuloja saaneiden osuutta vuosina 2019–2022 maahan muuttaneista tulorekisterin kuukausitason tietoja käyttäen. Etenkin vuosina 2021 ja 2022 maahan muuttaneiden työmarkkinoille osallistuminen on lisääntynyt huomattavasti heti maahantulon jälkeisinä kuukausina.

Vuoden maassaolon jälkeen heistä palkkatuloja sai selvästi suurempi osa kuin vuosina 2019 ja 2020 tulleista. Esimerkiksi kesällä 2022 vuoden 2021 maahanmuuttajista noin 60 % oli jo palkkatöissä. Vielä ei voida päätellä, onko kyseessä tilapäinen vai pysyvämpi muutos. Myönteiseen työllisyyskehitykseen voi vaikuttaa suhdanteen paraneminen koronarajoitusten jälkeen.

”Vuonna 2021 ja 2022 maahanmuutto oli suurempaa kuin aiemmin 2000-luvulla. Kasvu ei näytä tapahtuneen työllisyyden kustannuksella, päinvastoin näinä vuosina tulleiden osallistuminen palkkatyöhön on ollut heti alusta aiempaa korkeammalla tasolla”, toteaa Toikka.


Lisätietoja:

Tutkija Max Toikka (VATT Datahuone), max.toikka@vatt.fi, puh. +358 295 519 454 
Professori Marko Terviö (Aalto-yliopisto), marko.tervio@aalto.fi 


Policy briefin lisämateriaalit ovat saatavilla Datahuoneen materiaalipankissa: https://datahuonepilotti.fi/lisamateriaalit/ > Policy Briefit

Avainsanat

Kuvat

Liitteet

Tietoja julkaisijasta

Datahuone
Datahuone
Arkadiankatu 7
00100 HELSINKI

https://datapilotti.fi/

Datahuone

Datahuone on kansainvälisestikin ainutlaatuinen tietopohjaista päätöksentekoa edistävä yksikkö. Kolmivuotisen rahoituksen saanut Datahuone on VATT:n itsenäinen yksikkö, joka toimii kiinteässä yhteistyössä Taloustieteen keskus Helsinki GSE:n ja Tilastokeskuksen kanssa. Datahuoneen tavoitteena on tuottaa ajantasaisia rekisteritietoja hyödyntävää aikaisempaa tarkempaa ja nopeatempoisempaa analyysiä yhteiskunnallisten ja poliittisten ratkaisuiden vaikutuksista.

Datahuoneen sivut löytyvät osoitteesta https://datahuone.com

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Datahuone

Datahuone: Kierretäänkö Venäjä-pakotteita suomalaisyritysten viennissä Keski-Aasiaan ja Kaukasukselle?3.3.2023 07:00:00 EET | Tiedote

Datahuone on tuoreessa raportissaan selvittänyt, että suomalaisyritysten tavaravienti useisiin Keski-Aasiassa ja Kaukasuksella sijaitseviin Venäjän lähimaihin on kasvanut merkittävästi Venäjän helmikuussa 2022 Ukrainaan tekemän hyökkäyksen jälkeen. Selvityksen kohteena olevat maat ovat Armenia, Georgia, Kazakstan, Kirgisia. Näillä mailla on läheiset taloussuhteet tai yhteinen raja Venäjän kanssa. Maaliskuun ja marraskuun 2022 välisenä aikana aiemmin Venäjälle vieneet yritykset veivät näihin neljään maahan tuotteita yhteensä 175 miljoonan euron arvosta. Tämä vastaa noin 95 prosenttia kaikesta suomalaisyritysten tavaraviennistä näihin maihin.

Datahuone: Sota Ukrainassa vaikuttanut Venäjän-kauppaa käyneisiin suomalaisyrityksiin keskimäärin vain vähän – Vientiyritysten liiketoiminta toipunut syksyn 2022 aikana17.2.2023 07:00:00 EET | Tiedote

Venäjän-kauppaa käyneiden suomalaisyritysten kokonaisvienti ja -tuonti vähenivät selvästi muihin ulkomaankauppayrityksiin verrattuna Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Tästä huolimatta sota ei juuri vaikuttanut Venäjän-kauppaa käyneiden yritysten liikevaihtoon, palkkasummaan tai palkansaajien määrään. Sodan vaikutukset näiden yritysten kokonaisliiketoimintaan ovat olleet vähäiset. Syksyn 2022 aikana Venäjän-kauppaa käyneiden vientiyritysten kokonaisvienti on toipunut, mikä osoittaa, että nämä yritykset ovat kyenneet löytämään korvaavia vientimarkkinoita vähentyneelle Venäjän-viennille.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye