Suomalaisten meriteollisuusyritysten näkymät melko positiivisia, Turun telakan merkitys erityisen suuri

Koronapandemia painoi suomalaisen meriteollisuuden alan yritysten liikevaihdon kuopalle, mutta siitä on toivuttu lähelle pandemiaa edeltävää tasoa.

Alan näkymät näyttävät positiivisilta: vaikka yritykset arvioivat liikevaihdon kasvun hidastuvan verrattuna viime vuoteen, kannattavuuden arvioidaan säilyvän hyvällä tasolla. Vain suurimmilla meriteollisuuden yrityksillä kannattavuuden arvellaan laskevan. Kasvun haasteet ovat melko samoja kuin muilla yrityksillä: työvoiman saatavuus, kustannusten nousu ja esimerkiksi Venäjän sotatoimien vaikutukset hankintaketjuihin.

”Meriteollisuusyritysten kasvuhakuisuus ja esimerkiksi panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan myötäilevät melko hyvin muita saman kokoluokan yrityksiä. Erityistä alassa on sen vahva kansainvälisyys: jopa puolet pienistä ja keskisuurista meriteollisuusalan yrityksistä tähtää kohti kansainvälistä kasvua”, kommentoi Henri Hakamo, Tesin kehityksestä ja tutkimuksesta vastaava johtaja.

Alan kansainvälisyys näkyy myös meriteollisuuden yritysten henkilöstössä: ulkomaista työvoimaa käyttää kolmannes kaikista alan yrityksistä.

Turku Meyerin merkitys meriteollisuuden alan yrityksille suuri

Turun telakan merkitys on suuri, sillä puolet suomalaisista meriteollisuuden yrityksistä tekee suoraa kauppaa sen kanssa.

”Meyer Turku on kotimaiselle meriteollisuudelle merkittävin telakka, ja muut suuret suomalaiset telakat eli Helsinki, Rauma ja Uusikaupunki, täydentävät sitä”, kertoo Jussi Hattula, Tesin teollisista sijoituksista ja kasvusijoituksista vastaava johtaja.

Meriteollisuuden alan yritykset ovat keskittyneet melko vahvasti suurten telakoiden läheisyyteen: 77 prosenttia alan yrityksistä sijaitsee alle sadan kilometrin päässä jostain neljästä suurimmasta telakasta.

63 prosenttia alan yrityksistä käy kauppaa suoraan neljän suurimman telakan kanssa.

”Suurten telakoiden merkitys on pelkästään suoran kaupan perusteella mittava. Lisäksi verkostoon kuuluu monenlaisia alihankintaketjuja ja kumppanuuksia, joten Turun, Rauman, Helsingin ja Uudenkaupungin telakoiden painoarvo on vielä suoraan käytyä kauppaa suurempi”, kommentoi Klaus Majanen, tutkimusta koonnut analyytikko Tesiltä.

Selvityksen perusteella meriteollisuuden yritykset arvioivat neljän suuren telakan olevan merkityksellisiä niiden liiketoiminnalle. Yritykset näkevät suuret telakat asiakkaina tärkeiksi, ja yrityksiä, joiden liikevaihdosta merkittävä osa muodostuu suorasta myynnistä telakoille, löytyy kaikista kokoluokista ja läpi arvoketjun.

Tesi omistajana suomalaisissa meriteollisuusyrityksissä

Tesi on osaomistajana neljässä suomalaisessa meriteollisuusyrityksessä, muun muassa Tallinkin, Wasalinen ja Puolustusvoimien kanssa yhteistyötä tekevässä Rauman telakassa ja arktiseen merenkulkuun erikoistuneessa Aker Arcticissa. Tesin salkussa on Rauman telakan ja Aker Arcticin lisäksi satamien digitalisaatioratkaisuja kehittävä Seaber.io ja roottoripurjeiden toimittaja Norsepower. Turku Meyerin osalta Tesi on ollut mukana auttamassa Suomen valtion omistusjärjestelyissä.

”Haluamme seurata Suomelle merkityksellisten alojen yritysten kasvuhakuisuuden ja kansainvälisen kasvun mahdollisuuksia. Meriteollisuudella on Suomessa pitkät perinteet, ja osaamiskeskittymä sen ympärillä on vahva”, kertoo Pia Santavirta, Tesin toimitusjohtaja.

”Suomalainen ja eurooppalainen laivanrakennus on erityisen kilpailukykyistä silloin, kun rakennetaan edistyksellisiä aluksia. Merenkulku on monien muiden toimialojen ohessa suuren murroksen edessä, ja Suomella on tilaisuus olla kestävän merenkulun edelläkävijä”, päättää Hattula.

• Linkki selvitykseen (englanniksi)
• Tesin kuvapankki

Selvityksestä: Meriteollisuusselvitys on tehty työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä. Sen ovat toteuttaneet yhteistyössä Tesi ja Turun yliopiston Brahea-tutkimuslaitos. Selvitys tehtiin yhdistämällä Taloustutkimuksen tuottamaa kyselydataa ja Tesin tietomalleista saatua dataa. Selvitys koottiin 24.3.2023–26.5.2023. Tutkimusotos oli 315 yritystä, ja siihen kuului yrityksiä kaikista kokoluokista. Pienet ja keskisuuret yritykset saivat oman kysymyspatterinsa ja suuret yritykset oman kysymyspatterinsa, osa kysymyksistä oli molemmille ryhmille samoja. Tutkimukseen vastasi 27 % suomalaisista meriteollisuusyrityksistä, eli otos oli kattava.