Tesi

Suomalaisten meriteollisuusyritysten näkymät melko positiivisia, Turun telakan merkitys erityisen suuri

Jaa

Tesin (Suomen Teollisuussijoitus) uuden selvityksen mukaan kotimaisen meriteollisuuden ympärille on rakentunut elinvoimainen ekosysteemi: meriteollisuusyrityksiä on Suomessa yli tuhat, ja alan yritykset suuntaavat vahvasti kansainvälisille markkinoille. Turun telakan merkitys suomalaiselle meriteollisuudelle on suuri: yli puolet alan yrityksistä käy suoraa kauppaa sen kanssa.

Koronapandemia painoi suomalaisen meriteollisuuden alan yritysten liikevaihdon kuopalle, mutta siitä on toivuttu lähelle pandemiaa edeltävää tasoa.

Alan näkymät näyttävät positiivisilta: vaikka yritykset arvioivat liikevaihdon kasvun hidastuvan verrattuna viime vuoteen, kannattavuuden arvioidaan säilyvän hyvällä tasolla. Vain suurimmilla meriteollisuuden yrityksillä kannattavuuden arvellaan laskevan. Kasvun haasteet ovat melko samoja kuin muilla yrityksillä: työvoiman saatavuus, kustannusten nousu ja esimerkiksi Venäjän sotatoimien vaikutukset hankintaketjuihin.

”Meriteollisuusyritysten kasvuhakuisuus ja esimerkiksi panostukset tutkimus- ja kehitystoimintaan myötäilevät melko hyvin muita saman kokoluokan yrityksiä. Erityistä alassa on sen vahva kansainvälisyys: jopa puolet pienistä ja keskisuurista meriteollisuusalan yrityksistä tähtää kohti kansainvälistä kasvua”, kommentoi Henri Hakamo, Tesin kehityksestä ja tutkimuksesta vastaava johtaja.

Alan kansainvälisyys näkyy myös meriteollisuuden yritysten henkilöstössä: ulkomaista työvoimaa käyttää kolmannes kaikista alan yrityksistä.

Turku Meyerin merkitys meriteollisuuden alan yrityksille suuri

Turun telakan merkitys on suuri, sillä puolet suomalaisista meriteollisuuden yrityksistä tekee suoraa kauppaa sen kanssa.

”Meyer Turku on kotimaiselle meriteollisuudelle merkittävin telakka, ja muut suuret suomalaiset telakat eli Helsinki, Rauma ja Uusikaupunki, täydentävät sitä”, kertoo Jussi Hattula, Tesin teollisista sijoituksista ja kasvusijoituksista vastaava johtaja.

Meriteollisuuden alan yritykset ovat keskittyneet melko vahvasti suurten telakoiden läheisyyteen: 77 prosenttia alan yrityksistä sijaitsee alle sadan kilometrin päässä jostain neljästä suurimmasta telakasta.

63 prosenttia alan yrityksistä käy kauppaa suoraan neljän suurimman telakan kanssa.

”Suurten telakoiden merkitys on pelkästään suoran kaupan perusteella mittava. Lisäksi verkostoon kuuluu monenlaisia alihankintaketjuja ja kumppanuuksia, joten Turun, Rauman, Helsingin ja Uudenkaupungin telakoiden painoarvo on vielä suoraan käytyä kauppaa suurempi”, kommentoi Klaus Majanen, tutkimusta koonnut analyytikko Tesiltä.

Selvityksen perusteella meriteollisuuden yritykset arvioivat neljän suuren telakan olevan merkityksellisiä niiden liiketoiminnalle. Yritykset näkevät suuret telakat asiakkaina tärkeiksi, ja yrityksiä, joiden liikevaihdosta merkittävä osa muodostuu suorasta myynnistä telakoille, löytyy kaikista kokoluokista ja läpi arvoketjun.

Tesi omistajana suomalaisissa meriteollisuusyrityksissä

Tesi on osaomistajana neljässä suomalaisessa meriteollisuusyrityksessä, muun muassa Tallinkin, Wasalinen ja Puolustusvoimien kanssa yhteistyötä tekevässä Rauman telakassa ja arktiseen merenkulkuun erikoistuneessa Aker Arcticissa. Tesin salkussa on Rauman telakan ja Aker Arcticin lisäksi satamien digitalisaatioratkaisuja kehittävä Seaber.io ja roottoripurjeiden toimittaja Norsepower. Turku Meyerin osalta Tesi on ollut mukana auttamassa Suomen valtion omistusjärjestelyissä.

”Haluamme seurata Suomelle merkityksellisten alojen yritysten kasvuhakuisuuden ja kansainvälisen kasvun mahdollisuuksia. Meriteollisuudella on Suomessa pitkät perinteet, ja osaamiskeskittymä sen ympärillä on vahva”, kertoo Pia Santavirta, Tesin toimitusjohtaja.

”Suomalainen ja eurooppalainen laivanrakennus on erityisen kilpailukykyistä silloin, kun rakennetaan edistyksellisiä aluksia. Merenkulku on monien muiden toimialojen ohessa suuren murroksen edessä, ja Suomella on tilaisuus olla kestävän merenkulun edelläkävijä”, päättää Hattula.

Selvityksestä: Meriteollisuusselvitys on tehty työ- ja elinkeinoministeriön pyynnöstä. Sen ovat toteuttaneet yhteistyössä Tesi ja Turun yliopiston Brahea-tutkimuslaitos. Selvitys tehtiin yhdistämällä Taloustutkimuksen tuottamaa kyselydataa ja Tesin tietomalleista saatua dataa. Selvitys koottiin 24.3.2023–26.5.2023. Tutkimusotos oli 315 yritystä, ja siihen kuului yrityksiä kaikista kokoluokista. Pienet ja keskisuuret yritykset saivat oman kysymyspatterinsa ja suuret yritykset oman kysymyspatterinsa, osa kysymyksistä oli molemmille ryhmille samoja. Tutkimukseen vastasi 27 % suomalaisista meriteollisuusyrityksistä, eli otos oli kattava.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Lataa
Pia Santavirta, toimitusjohtaja, Tesi
Pia Santavirta, toimitusjohtaja, Tesi
Lataa
Henri Hakamo, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Tesi
Henri Hakamo, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Tesi
Lataa
Jussi Hattula, johtaja, kasvusijoitukset ja teolliset sijoitukset, Tesi
Jussi Hattula, johtaja, kasvusijoitukset ja teolliset sijoitukset, Tesi
Lataa

Tesi haluaa nostaa Suomen uudistavan talouskasvun eturiviin. Kehitämme markkinaa ja toimimme aktiivisesti kasvavien suomalaisyritysten onnistumisen puolesta. Sijoitamme pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin. Meiltä saat pitkäjänteistä apua, perusteltua näkemystä, kärsivällistä rahaa ja osaavaa omistamista.  tesi.fi  |  Twitter  |  LinkedIn  |  Uutiskirje 

Taustaa Tesistä:

  • Vuonna 1995 perustettu pääomasijoitusyhtiö
  • Virallinen nimi Suomen Teollisuussijoitus Oy
  • Suomen valtion 100 % omistama
  • Hallinnoidut pääomat 2,4 miljardia euroa
  • 11 miljardia euroa liikevaihtoa ja yli 70 000 työpaikkaa Suomeen kasvuyrityksistä, joissa Tesi on suoraan tai välillisesti rahastojen kautta rahoittajana

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Tesi

Tesi’s Interim Review 1.1.–30.6.2024 – Strong result delivered3.10.2024 08:00:00 EEST | Press release

Tesi (Finnish Industry Investment Ltd) achieved a positive result in the first half of 2024, driven by rising valuations, particularly in the early-stage venture capital market. However, the operating environment remains challenging, with fundraising and follow-on financing for both venture capital and private equity (VC & PE) funds and startups and growth companies still significantly below peak levels.

Finnish defence industry growing strongly, investors eyeing dual-use products in particular24.9.2024 00:00:13 EEST | Press release

The survey identified 368 companies operating in the sector, of which 144 are rapidly-growing startups and growth companies. The remainder are typically more established players with a long history, or they mainly offer consultancy services to Finland’s defence forces. Around one-half of Finnish defence industry companies are located in the Uusimaa region of Finland, while the other half are scattered around the country, also in smaller cities and municipalities. Most of the strongly growth-oriented startups and growth companies covered by the survey are dual-purpose companies – i.e. their solutions can be utilised in both civil and military applications. “Although the oldest Finnish defence industry companies date from the 1800s, taken as a whole the sector is still young. It’s developing rapidly now, though: new companies are being established at a fast pace and the growth figures are very impressive,” comments Jakob Sandell, Tesi’s Research Manager in charge of the survey. The revie

Suomalaisyritysten hallituksissa alakohtaisia eroja naisten määrässä – kärjessä terveys- ja sosiaalipalvelut ja peränpitäjänä tieto- ja viestintäteknologia18.9.2024 00:01:00 EEST | Tiedote

Tesin (Suomen Teollisuussijoitus Oy) tuoreen, suomalaisten yritysten hallituskokoonpanoja tarkastelleen selvityksen mukaan suomalaisten yritysten hallitusten kokoonpanoissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Alakohtaisista, paikoin huomattavista eroista huolimatta sukupuolijakauma ei ole muuttunut merkittävästi. Kansainvälisten hallitusjäsenten osuus sekä ikäjakauma ovat vastaavasti säilyneet suhteellisen tasaisena.

Marked difference between sectors in proportion of women on boards of Finnish companies – healthcare and social services has the highest proportion and ICT the lowest18.9.2024 00:01:00 EEST | Press release

According to Tesi’s (officially Finnish Industry Investment Ltd) recent survey, there have been no significant changes in the composition of Finnish companies’ board of directors. There has been little change in gender distribution when analysed by sector, despite occasional significant differences. The proportion of international board members and also the age distribution have likewise remained at broadly the same level.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye