Suotuisa markkinakehitys avitti rahastopääoman kasvua kesäkuussa – ensimmäinen vuosipuolisko korkosijoittajalle tuottoisa
Kesäkuussa uusia pääomia sijoitettiin pitkän koron rahastoihin yhteensä 262 miljoonaa euroa.Yhdistelmärahastoihin sijoitettiin yhteensä 39 miljoonaa euroa uusia pääomia. Osakerahastoista lunastettiin yhteensä 85 miljoonaa euroa, lyhyen koron rahastoista miljoona euroa ja vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 30 miljoonaa euroa varoja.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.06.2023 |
|
Osakerahastot |
-85 |
-281 |
56 142 |
|
Yhdistelmärahastot |
39 |
183 |
30 186 |
|
Pitkän koron rahastot |
262 |
765 |
28 733 |
|
Lyhyen koron rahastot |
-1 |
1 242 |
15 369 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-30 |
24 |
11 186 |
|
YHTEENSÄ |
184 |
1 933 |
141 616 |
Vuoden 2023 ensimmäinen vuosipuolisko oli globaalien pääosakeindeksien kehityksen osalta vaihtelevaa. Alkuvuonna Yhdysvalloissa osakeindeksit nousivat isot teknologiayhtiöt edellä. Positiivinen vire heijastui laajalti globaaleihin pääindekseihin. Suunta muuttui maaliskuussa, kun huolet rahapolitiikan kiristymisen vaikutuksista pankkisektorin tilaan alkoivat kasvaa. Pankkisektorista johtunut turbulenssi osakemarkkinoilla rauhoittui, kun kriisiytyneet pankit vakautettiin ja pelko pankkikriisien leviämisestä laantui.
Yhdysvalloissa ja euroalueella inflaatio hidastui vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta odotuksia vähemmän. Keskuspankit jatkoivat ohjauskorkojensa nostoja nopean inflaation selättämiseksi. Maaliskuun jälkeen Yhdysvalloissa osakeindeksit jatkoivat nousua isot teknologiayhtiöt edellä. Positiivinen vire ei enää heijastunut Euroopan osakemarkkinoille. Euroopassa esimerkiksi Helsingin pääosakeindeksi laski.
Vuoden ensimmäinen vuosipuolisko oli korkosijoittajalle tuottoisa. Korkeat korkotasot tarjosivat jo itsessään hyviä tuottoja. Lisäksi yrityslainojen riskimarginaalit ovat maaliskuun jälkeen kaventuneet, mikä vaikutti yrityslainoihin sijoittavien rahastojen arvostuksiin positiivisesti. Keskustelu rahapolitiikan kiristämisen tarpeellisuudesta jatkui, mikä piti korkomarkkinat herkässä tilassa.
”Vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla osakerahastoista eniten nettomerkintöjä tehtiin globaalisti sijoittavaan osakerahastoluokkaan. Globaalisti hajauttavien rahastojen avulla sijoittaja sai tuottoja samaan aikaan kun esimerkiksi Helsingin pääosakeindeksi jatkoi laskuaan. Korkeat korkotasot houkuttelivat sijoitusten hajauttamista myös korkomarkkinoille. Lisäksi yrityslainojen riskimarginaalit kaventuivat, mikä vaikutti yrityslainoihin sijoittavien rahastojen arvostuksiin positiivisesti. Keskustelu rahapolitiikan kiristämisen tarpeellisuudesta hermostutti korkomarkkinoita, mutta sijoittajien katse oli pidemmällä horisontissa”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä.
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin kesäkuussa Suomeen, globaalisti, Tyynenmeren alueelle ja kehittyville markkinoille sijoittaviin rahastoihin yhteensä 159 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa Pohjoismaihin, Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan sijoittavista rahastoista yhteensä 222 miljoonaa euroa. Eurooppaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,73). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.06.2023 |
Tuotto |
|
Suomi |
115 |
76 |
5 667 |
2 % |
|
Pohjoismaat |
-83 |
-341 |
6 699 |
0 % |
|
Eurooppa |
-104 |
-302 |
5 444 |
12 % |
|
Pohjois-Amerikka |
-35 |
-67 |
7 902 |
12 % |
|
Japani |
-10 |
-109 |
443 |
11 % |
|
Tyynenmeren alue |
19 |
83 |
1 011 |
-2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
3 |
45 |
4 560 |
-1 % |
|
Maailma |
22 |
393 |
22 928 |
10 % |
|
Toimialarahastot |
-13 |
-61 |
1 489 |
1 % |
|
YHTEENSÄ |
-85 |
-281 |
56 142 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen valtioriskiin ja luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin yhteensä 224 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin vain globaalisti ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavista rahastoista yhteensä 25 miljoonaa euroa.Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 6,6 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,32).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät kesäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 30.06.2023 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
110 |
466 |
5 601 |
-4,3 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
114 |
439 |
9 514 |
0,2 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
18 |
94 |
3 548 |
6,6 % |
|
Valtioriski maailma |
-4 |
-3 |
182 |
-3,9 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
16 |
-147 |
5 753 |
-2,5 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
-21 |
-35 |
1 427 |
2,6 % |
|
Kehittyvät markkinat |
28 |
-49 |
2 707 |
2,4 % |
|
YHTEENSÄ |
262 |
765 |
28 733 |
|
Tilastokeskuksen vuoden 2021 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,47 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 600 euroa.Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0–10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJussi KarhunenKehityspäällikkö
Puh:+358 20 793 4297jussi.karhunen@finanssiala.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Yrityslähestymiskiellon toteutus etenee – tiedossa aiempaa parempaa suojaa häiriköintiä ja uhkailua vastaan työpaikoilla7.5.2025 06:30:00 EEST | Tiedote
Petteri Orpon hallitus päätti puoliväliriihessä varmistaa pitkään tavoitellun yrityslähestymiskiellon toteuttamisen. Uuden lain myötä työnantajat voivat paremmin suojella työntekijöitään ja asiakkaitaan häiriötilanteissa. Kielto mahdollistaa yrityksille lähestymiskiellon hakemisen toistuvaa uhkaa tai häiriötä aiheuttavaa henkilöä kohtaan. Yrityslähestymiskiellon taakse ovat asettuneet niin elinkeinoelämän kuin palkansaajienkin etujärjestöt. Finanssiala ry (FA) on ajanut uudistusta vuodesta 2012 lähtien, sillä alalla esiintyy arviolta tuhansia häiriköintitapauksia vuodessa.
Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 202429.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Jos pankin tai viranomaisen edustaja pyytää puhelimessa tai viestissä pankkitunnuksia, kyseessä on huijari. Kalasteluhuijaukset olivat yleisin huijaustyyppi vuonna 2024. Suomalaiset menettivät niihin lähes 32 miljoonaa euroa. Kalasteluhuijauksissa myös kasvu oli kovinta. Ne lisääntyivät edellisvuodesta 161 prosenttia. Kaikkiaan suomalaisia yritettiin huijata yli 107 miljoonan euron edestä vuonna 2024. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan yli 44 miljoonaa euroa huijattuja varoja.
Asunto- ja mökkikaupan jumi viimein aukeamassa? – FA:n Ahosniemi toiveikas hallituksen puoliväliriihen päätöksistä26.4.2025 06:00:00 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi suhtautuu myönteisesti hallituksen puoliväliriihen päätökseen keventää asuntorahoituksen sääntelyä. Päätöksellä on mahdollista parantaa työvoiman liikkuvuutta ja kehittää asuntomarkkinoiden toimivuutta. "Asuntolainojen enimmäiskeston pidentäminen 30 vuodesta 35 vuoteen on yksi tarpeellisista muutoksista. Asuntorahoituksen sääntelyn tarkastelu on nyt erittäin ajankohtaista asuntomarkkinoiden alakulon takia. Suomalaisten luottamus omaan talouteensa on ollut pitkään matalalla tasolla. Hallituksen toimilla on hyvät mahdollisuudet lisätä kotitalouksien uskallusta lähteä asunto- ja mökkikaupoille”, Ahosniemi toteaa. Kotitalouksien uskallus ja mahdollisuus tehdä suuria hankintoja, kuten asunnon ja mökin ostamista tai remontoimista, on ollut hyvin alhaisella tasolla. Puolet FA:n vuodenvaihteessa teettämän kansalaiskyselyn vastaajista kertoi luopuneensa hankintasuunnitelmistaan joko kokonaan tai pidentäneensä harkinta-aikaa. Vastaajista 23 pr
Ahosniemi: Kotitalouksien ja yritysten rahoitusta vaikeuttavan sääntelyn purkaminen sekä kotimaisten sijoitusrahastojen toimintaedellytysten vahvistaminen ovat hallitukselta vahvoja tekoja kasvun vauhdittamiseksi23.4.2025 23:05:14 EEST | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kiittää maan hallitusta puoliväliriihen kasvua tukevista linjauksista. Ahosniemen mukaan talouden sumuiset näkymät, kotitalouksien vaisu investointihalukkuus ja kauppasota edellyttävät rohkeita päätöksiä, joilla suomalaisten luottamus tulevaisuuteen ja omaan talouteen vahvistuvat.
Pankkisektori säilyi vakaana, vakuutusyhtiöillä yllätyksetön vuosi – tutustu vakuutus- ja pankkisektorien vuosikatsauksiin22.4.2025 11:18:47 EEST | Tiedote
Finanssiala ry on julkaissut katsaukset sekä pankkien että vakuutusyhtiöiden vuoteen 2024. Pankkisektori pysyi vakaana ja toimintakykyisenä talouden heittelyistä huolimatta. Hyvä kannattavuus ja vakavaraisuus antavat pankeille vastustuskykyä riskien varalle. Vakuutussektorilla vuosi oli hyvä ja sangen yllätyksetön. Vakuutusyhtiöiden sijoitukset tuottivat hyvin, mutta eläke- ja korvausmenot kasvoivat maksutuloa voimakkaammin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme