Pohjois-Pohjanmaan lettosoiden maastoinventoinnit jatkuvat

Uutta tietoa letoista ja niiden tilasta tuotetaan valtakunnallisessa LETOT-hankkeessa, joka on osa luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen tähtäävää Helmi-elinympäristöohjelmaa. LETOT-hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus SYKE ja maastotöiden toteuttamisesta vastaavat ELY-keskukset. Letoilta kerättyjä tietoja voidaan käyttää esimerkiksi soiden ennallistamisen sekä metsienkäytön suunnittelussa. Koska letot kuuluvat uhanalaisimpiin suoluontotyyppeihimme, niiden turvaamisella ja tilan parantamisella on tärkeä merkitys suoluonnon ja -lajiston monimuotoisuuden kannalta.
Pohjois-Pohjanmaalla kartoitukset alkoivat viime kesänä. Kesällä 2022 inventoitiin 104 suota koko Pohjois-Pohjanmaalla, 4400 ha. Näistä 61:ltä löytyi lettoa, pinta-alana yhteensä 380 ha. Odotetusti eniten lettoja löytyi Kuusamosta ja Kiimingin alueelta.
Lettojen tila on heikentynyt, mutta ajantasainen tieto auttaa niiden vaalimisessa
Pohjois-Pohjanmaa on soinen maakunta; noin puolet sen pinta-alasta on suota. Ravinteisimmat suot ovat keskittyneet Kuusamoon ja Oulun Kiimingin alueelle, missä maaperässä on runsaasti kalkkia. Muualla letot liittyvät etupäässä pohjavesien purkauksiin. Jo kahden vuosisadan ajan jatkuneet kuivatukset ovat voimakkaasti muuttaneet etenkin maakunnan eteläisen ja läntisen osan soita.
Lettosoita on kuitenkin jäljellä suojelualueilla, mutta myös niiden ulkopuolella on sekä tunnettuja että potentiaalisia kohteita. Suojelualueiden letoista on melko hyvät inventointitiedot, mutta tiedon taso suojelualueiden ulkopuolisten lettojen esiintymien määrästä ja nykytilasta on riittämätön.
Tiedon tason parantaminen lettojen esiintymisestä ja tilasta edistää maanomistajien mahdollisuuksia ottaa esiintymät huomioon toiminnassaan. Näiden arvokkaiden elinympäristöjen turvaamiseen on myös hyviä keinoja. Lettoja voidaan turvata mm. Helmi-elinympäristöohjelman puitteissa, joko vapaaehtoisen suojelun keinoin tai luonnonhoito- ja ennallistamistoimenpiteillä. Luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset letot ovat metsälain perusteella turvattavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Myös monet metsäsertifioinnin kriteereissä ja metsänhoitosuosituksissa mainitut suoluonnon turvaamissuositukset koskevat lettoja.
Hankkeessa kootaan myös tietoa lettojen perinteisestä käytöstä, esim. niitosta, laidunnuksesta ja muusta kulttuuriperinnöstä. Kaipaammekin yleisön vihjeitä soiden perinnekäytöstä.
Letot ovat monimuotoisinta suoluontoa
Letot ovat suoluontotyypeistä rehevimpiä ja harvinaisimpia. Ne ovat myös tärkeä elinympäristö vaateliaalle ja monimuotoiselle lajistolle. Lettoja esiintyy etenkin alueilla, joiden maa- ja kallioperässä on runsaasti kalkkia. Lettoihin liittyy usein myös voimakas pohjavesien vaikutus.
Letot ovat harvinaistuneet pellonraivauksen takia jo ennen 1950-lukua. Sen jälkeen merkittävin muutostekijä on ollut metsäojitus. Ojitukset ja muu maankäyttö lettosuon ulkopuolella voi muuttaa ojittamattomankin leton vesitaloutta ja aiheuttaa kuivahtamista, karuuntumista ja lettolajiston taantumista. Kaikki lettoluontotyypit ovat uhanalaisia. Lettojen taantuminen on heikentänyt myös lettolajiston elinvoimaisuutta. Lähes puolet uhanalaisista suokasvilajeista elää ensisijaisesti letoilla. Kasvien lisäksi suot ovat tärkeitä elinympäristöjä eläimille, ja nimenomaan letot ovat olennaisia esim. joillekin surviaissääskille, sienisääskille ja muurahaisille. Lettojen turvaamisella on siksi merkittävät monimuotoisuusvaikutukset.
Helmi-ohjelma
Ympäristöministeriön käynnistämän Helmi-ohjelman toimet tarttuvat Suomen luonnon köyhtymisen suurimpaan suoraan syyhyn: elinympäristöjen vähenemiseen ja laadun heikkenemiseen. Ohjelmassa suojellaan ja ennallistetaan soita, kunnostetaan lintuvesiä ja kosteikkoja, hoidetaan perinnebiotooppeja ja metsäisiä elinympäristöjä sekä kunnostetaan ranta- ja vesiluontoa. Toiminta perustuu maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Suojeltavista alueista saa korvauksen, ja valtio tukee kunnostus- ja hoitotoimia.
Lisätietoja ja yhteydenotot kartoituksiin ja vinkkeihin liittyen
Pohjois-Pohjanmaan maastoinventoinnit:
Erikoissuunnittelija Pirita Oksanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus,
p. 0295 024 235, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Maanlaajuinen lettohanke:
Vanhempi tutkija Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus (SYKE),
p. 0295 251 290, etunimi.sukunimi@syke.fi
Avainsanat
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

Veteraanikatu 1
90130 Oulu
0295 038 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pohjois-pohjanmaa
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus
Siikajoen ja Lamujoen rantasyöpymien selvitykset valmistuneet26.6.2025 10:26:57 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksella on Uljuan tekojärven säännöstelyyn liittyvä rantasyöpymien tarkkailu-, selvittämis-, suojaamis- ja korvausvelvoite. Velvoitteesta on määrätty Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä nro 83/2020, 22.6.2020 ja Vaasan hallinto-oikeuden päätöksessä nro 1533/2023, 28.11.2023. Keväällä 2024 tehtiin ilmakuvaus dronella Lamujoen ja Siikajoen rannoille Uljuan voimalaitoksen ja Ruukinkosken pohjapadon välisellä alueella. Ilmakuvauksen tarkoituksena oli selvittää rantasyöpymiä koko 70 kilometrin mittaisella jokijaksolla vertaamalla tuloksia aiempaan vuoden 2008 ilmakuvaukseen. Vertailukohtana käytettiin rantaviivan sijaintia. Koko 140 kilometrin mittaisen rantaviivan pituudesta vajaa puolet, noin 65 kilometriä, pystyttiin tulkitsemaan ilmakuvista, koska rantapuusto peitti näkymän osalla rannoista. Muutoksia rantaviivan sijainnissa havaittiin yhteensä noin 2,8 kilometrin matkalla. Noin puolet muutoksista oli selviä rantasyöpymiä, joissa maapinta-ala oli p
Työttömien määrässä vuodenajalle tyypillistä kausittaista laskua Pohjois-Pohjanmaalla25.6.2025 08:05:55 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaalla oli toukokuun lopussa noin 22 900 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 900 enemmän kuin vuosi sitten ja 1 000 vähemmän kuin huhtikuussa 2025. Kokoaikaisesti lomautettuja oli noin 1 700, mikä on 600 lomautettua vähemmän kuin vuosi sitten. Työttömien määrä laskee tyypillisesti kesää kohti, kun monilla aloilla työntekijöitä tarvitaan kesä- ja syyskaudelle talvikautta enemmän. Merkittävä talouden kasvu ja avointen paikkojen lisäys on epätodennäköistä vielä lähitulevaisuudessa useiden viimeaikaisten talous- ja työmarkkinaennusteiden perusteella.
Valtion aluehallinnon palvelut Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa jatkossa Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksesta ja valtakunnallisesta Lupa- ja valvontavirastosta19.6.2025 08:52:37 EEST | Tiedote
Hallituksen esitys valtion aluehallintouudistusta koskevaksi lainsäädännöksi on hyväksytty. Vuoden 2026 alusta Suomeen perustetaan kymmenen alueellista elinvoimakeskusta nykyisten ELY-keskusten pohjalta. Aluehallintovirastoista ja Valvirasta muodostetaan valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto. Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelle perustetaan Pohjois-Suomen elinvoimakeskus, jonka toimialat ovat elinkeinot ja osaaminen, maaseutu ja ympäristö sekä liikenne. Pohjois-Suomen elinvoimakeskuksen päätoimipaikka tulee olemaan Oulussa, ja toinen toimipaikka on Kajaanissa.
Tievalaistusta uusitaan Oulun Kiimingissä, Tyrnävällä, Raahessa, Pyhäjoella sekä Kalajoella17.6.2025 10:38:50 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaalla uusitaan tievalaistusta valtatiellä 4 Tyrnävän Temmeksellä, valtatiellä 8 Raahen Pattijoelta Kalajoen Vasankarille ulottuvalla tieosuudella sekä valtatiellä 20 Oulun Kiimingissä. Työt voivat aiheuttaa ajoittaista haittaa liikenteelle.
Yhteysviranomainen antoi päätelmänsä Hallan merituulivoimahankkeen (Perämeri) ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta12.6.2025 13:15:02 EEST | Tiedote
Yhteysviranomaisena YVA-menettelyssä toiminut ELY-keskus katsoo, että merkittävimmät vaikutukset on pystytty tunnistamaan jatkosuunnittelua varten. Laaditun YVA-selostuksen sekä saatujen lausuntojen pohjalta ELY-keskus arvioi, että ilman tarkempia selvityksiä ja riittäviä lieventämistoimia hankkeesta voi aiheutua suuria kielteisiä vaikutuksia etenkin meriliikenteelle.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme