Työhyvinvoinnin parantaminen kaipaa selkeitä toimia

– Suomalaisen työelämän suurimmat ongelmat liittyvät työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Työhyvinvoinnin parantamisesta ja työurien pidentämisen tärkeydestä on kauniita kirjauksia siellä täällä, mutta niiden eteen ei olla valmiita tekemään mitään, pikemminkin päinvastoin, Salo sanoo.

Hänen mielestään vuosiloman lisääminen on yksi keino edistää työssäjaksamista ja teilata työhyvinvoinnin ongelmia etukäteen. Se edellyttää muutoksia vuosilomalakiin ja työ- ja virkaehtosopimuksiin.

– Helpoin tapa toteuttaa yhden lomaviikon lisääminen on siirtyä lomalaskennassa viisipäiväiseen työviikkoon. Työviikko on ollut viisipäiväinen jo yli 50 vuotta, mutta edelleen meillä lauantait kuluttavat aika yleisesti lomakertymää.

Salo muistuttaa, että työhyvinvoinnin ongelmat aiheuttavat jo nyt julkiselle sektorille vuosittain miljardien eurojen kustannukset lisääntyvinä työkyvyttömyyseläkkeinä, sairauspoissaoloina sekä erilaisten etuuksien ja palvelujen tarpeena.

– Työurien pidentäminen nähdään välttämättömänä ja työssäjaksamisen ongelmista johtuvia kustannuksia kauhistellaan, mutta kun asialle pitäisi tehdä jotain, ääni kellossa muuttuu. Saman tien ihminen nähdään koneena, joka jaksaa mitä vain, Salo sanoo.

Hänen mielestään esimerkiksi työurien pidentäminen ei tule onnistumaan, jos työntekijöiden mahdollisuuksista hallita työaikaansa ja -taakkaansa ei pidetä huolta.

– Työn ja vapaa-ajan on oltava tasapainossa. Se on työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen suhteen ensiarvoisen tärkeää.

Salo uskoo, että työntekijöiden hyvinvointiin käytetyt eurot tulevat työnantajalle korkojen myötä takaisin tuottavuuden kasvuna, vähäisimpinä sairauspoissaoloina ja pidempinä työurina.

Kyse ei kuitenkaan ole vain rahasta, vaan elämisen laadusta ja inhimillisyydestä. Ongelmat työssä jaksamisessa eivät koske vain työntekijää, vaan heijastuvat myös hänen läheisiinsä.

– Työelämän kehittämisessä on korkea aika siirtyä sanoista tekoihin. Viime viikkojen julkisen keskustelun perusteella työelämää ollaan pikemminkin kurjistamassa, ei kehittämässä. Se on miljardiluokan virhe, Salo sanoo.

­