Kalaverkkojen kierrätyksen halutaan rantautuvan Suomeenkin
3.8.2023 05:50:00 EEST | Oulun yliopisto | Tiedote
Monilla toimialoilla on pystytty viime vuosina vähentämään muovia, mutta kalastus vaatii edelleen vahvoja ja kestäviä muovista valmistettuja välineitä.
”Jotta kalastuksen vaikutuksia merten muoviongelmaan voitaisiin vähentää, elinkaarensa loppua lähestyvät kalastusvälineet tulisi poistaa käytöstä ja kierrättää asianmukaisesti, ennen kuin ne rikkoutuvat ja jäävät haamuverkoiksi merelle”, sanoo tutkijatohtori Jenni Ylä-Mella Oulun yliopistosta.
Laajennettu tuottajavastuu (EPR, extended producer responsibility) on tekemässä verkkojen keräyksen pakolliseksi myös Suomessa. Siirtymäaikaa on vuoden 2024 loppuun saakka. Vastuun laajeneminen perustuu EU:n kertakäyttömuovidirektiiviin eli SUP-direktiiviin.
”Kalastusvälineiden valmistajat ja maahantuojat joutuvat pystyttämään käytöstä poistettaville kalastusvälineille keräysjärjestelmän. Kuluttajat ovat Suomessa palauttaneet tyhjiä pulloja vuosikymmenien ajan ja elektroniikkajätettäkin yli kymmenen vuotta. Nyt meidän pitää toimia samoin kalastusverkkojen kanssa, kun ne ovat tehneet tehtävänsä”, Ylä-Mella toteaa.
Pelkästä keräyksestä uusiokäyttöön
Oulun yliopiston tutkijat tekivät alkukesästä Perämeren kalasatamille kyselyn, jonka perusteella verkkojen erilliskeräystä ei alueella vielä tehdä. Lisäksi kalastajat ja satamat tietävät sääntelyn muuttumisesta vasta vähän. Kyselyyn vastasi 12 satamaa.
”Oma asiansa on toki meidän laaja sisävesikalastus ja vapaa-ajan kalastajat mökkeineen. Suomen lainsäädännössä on päätetty ulottaa laajennettu tuottajavastuu kattamaan myös sisävedet, vaikka alkuperäinen EU-direktiivi koskee vain merikalastusta”, sanoo projektipäällikkö Niko Hänninen Oulun yliopistosta.
Uusi EPR-sääntely koskee nimenomaan kalastusvälineiden valmistajia ja maahantuojia. Heillä on velvollisuus järjestää muovia sisältävien kalastuslaitteiden keräys, mutta laajempi kierrätys ja materiaalien uusiokäyttö eivät ainakaan vielä tässä vaiheessa tule pakolliseksi.
Sen sijaan tutkijat ovat innokkaita tarkastelemaan asiaa laajemmin.
”Kansainvälisessä hankkeessamme selvitetään, mitä kerättäville verkoille olisi tehtävissä ja miten niiden materiaalit ovat kierrätettävissä ja hyödynnettävissä paremmin. Tässä auttavat muilta alueilta saatavat parhaat käytännöt”, kertoo Niko Hänninen.
Käytöstä poistettujen kalastusvälineiden keräysjärjestelmän pystyttäminen on haastava tehtävä, varsinkin pohjoisen alueilla, joilla välimatkat ovat pitkiä ja asukkaita harvassa.
Esimerkiksi Ruotsissa Sotenäsin kunta on edelläkävijä kalastusvälineiden kierrätyksessä. Kunnassa toimii Ruotsin ainoa merikierrätyskeskus, joka vastaanottaa merestä löydettyjä ja käytöstä poistettuja verkkoja ja mertoja koko Etelä-Ruotsin alueelta. Hyväkuntoiset haamupyydykset voivat palata meriin korjauksen jälkeen, kun taas käyttöikänsä päähän tulleet yksilöt puretaan ja näistä saatavat uudelleen käytettävät muovit toimitetaan eteenpäin uusiokäyttöä varten.
Alueelta tulee meillekin tuttuja kalanjalostebrändejä, kuten Abban tuotteita. Sotenäs sijaitsee Ruotsin länsirannikolla Göteborgista pohjoiseen.
EU-rahoitteisessa CIRCNETS-hankkeessa tuetaan käyttöiän loppua lähestyvien kalastusvälineiden kierrätystä, jonka myötä niiden materiaalit voitaisiin hyödyntää uudelleen. Pohjoinen Periferia ja Arktis 2021–2027 -ohjelmasta rahoitettava CIRCNETS tuo yhteen asiantuntijoita Euroopan eri laidoilta. Hankekumppanit ovat vesi-, energia- ja ympäristötekniikan tutkimusyksikkö Oulun yliopistosta, MarEco Ltd (Islanti), Sotenäsin kunta (Ruotsi), Galwayn yliopisto (Irlanti), NTNU-yliopisto (Norja) ja Western Development Commission (Irlanti).
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tutkijatohtori Jenni Ylä-Mella, Oulun yliopisto
040 485 1881
jenni.yla-mella@oulu.fi
Projektipäällikkö Niko Hänninen, Oulun yliopisto
040 704 5512
niko.hanninen@oulu.fi
Meri RovaViestintäasiantuntija, FT
Tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 19 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Korkeakoulutus ei suojaa rasismilta – tutkimus paljastaa maahanmuuttajien arkitodellisuuden17.6.2026 06:58:00 EEST | Tiedote
Korkeakouluopinnot eivät takaa hyvää elämää, vaan monet maahanmuuttajat joutuvat toistuvasti kohtaamaan rasismia ja työelämän esteitä.
Arto Maaninen eroaa Oulun yliopiston rehtorin tehtävästä16.6.2026 13:49:17 EEST | Tiedote
Arto Maaninen on ilmoittanut eroavansa Oulun yliopiston rehtorin tehtävästä ja irtisanoutunut Oulun yliopiston palveluksesta henkilökohtaisista syistä.
Oulun yliopiston tutkimusvararehtori Matti Latva-aho: ”Arktisen alueen turvallisuus edellyttää rajat ylittävää vuoropuhelua”16.6.2026 11:49:50 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston tutkimusvararehtori Matti Latva-aho avasi Oulussa järjestettävän Arktisen turvallisuuden foorumin korostamalla neljää seikkaa, joita ilman pohjoisten yhteiskuntien kokonaisturvallisuus on vaarassa jäädä ohueksi.
Äidin paino voi vaikuttaa mikrobiston viestintään lapsivedessä15.6.2026 05:50:00 EEST | Tiedote
Uuden tutkimuksen mukaan äidin painoon liittyvät tekijät näkyvät äidin mikrobiston tuottamissa viestintähiukkasissa paitsi suolistossa myös lapsivedessä. Havainto viittaa siihen, että mikrobiston vaikutukset voivat ulottua sikiön kehitysympäristöön asti. Tulos on kiinnostava, koska mikrobiston viestintään vaikuttavista tekijöistä sikiön kehitysympäristössä ei tiedetä vielä paljon.
Tutkimus: Vauvan ylähuulijänteen rakenteella ei yhteyttä imetysvaikeuksiin – äidin aiempi imetyskokemus tukee imetyksen sujumista11.6.2026 05:50:00 EEST | Tiedote
Oulun yliopiston ja yliopistollisen sairaalan yhteinen tutkimus kyseenalaistaa käsitystä, jonka mukaan vastasyntyneen ylähuulijänne olisi merkittävä syy imetysongelmiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
