Merialueilla sinilevät lisääntyneet ja levää ajankohtaan nähden runsaasti, sisävesillä tilanne hieman viime viikkoa parempi (Varsinais-Suomi, Satakunta)

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurannassa kahdeksalla merialueiden havaintopaikalla on havaittu vähäinen määrä sinilevää. Selkämeren havaintopaikoista Rauman edustalla on havaittu runsaasti sinilevää. Saaristomeren alueella erittäin runsaasti sinilevää on havaittu Naantalin Mynälahdella ja runsaasti sinilevää on havaittu Utön havaintopaikalla. Rotareiden ylläpitämistä merialueiden havaintopaikoista kahdeksalla on havaittu hieman levää ja kahdella runsaasti. Rotareiden tekemistä havainnoista suurin osa on tehty Saaristomeren alueella. Järvi-meriwikiin ja vesi.fi sivustolle on myös tallennettu useita kansalaishavaintoja runsaista tai erittäin runsaista sinileväesiintymistä eri puolilta Selkämerta ja Saaristomerta. Myös suoraan ELY-keskukseen on tullut ilmoituksia runsaista leväesiintymistä Nauvon ja Korppoon pääsaarten eteläpuoliselta merialueelta.
Myös satelliittikuvien perusteella sinilevää on runsaasti Saaristomerellä ja lisäksi kuvista on nähtävissä laajan sinilevälautan muodostuminen Selkämeren avomerialueelle. Tuuliolosuhteet vaikuttavat pintakukintojen kehittymiseen ja sijoittumiseen, minkä vuoksi levätilanne voi avomerialueella muuttua lyhyessäkin ajassa.
Sisävesillä sinilevätilanne on ajankohtaan nähden tavanomaista parempi. Sinilevää on vakioseurannassa havaittu kahdella järvellä. Näistä Rymättylän Kirkkojärvellä on havaittu hieman sinilevää ja Kiskon Kirkkojärvellä on havaittu hieman sekä runsaasti sinilevää havaintopaikasta riippuen.
Tiedot perustuvat Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakioseurantapaikkoihin, Rotarien havaintopisteisiin, satelliittikuviin sekä kansalaisten ilmoittamiin havaintoihin.
Tarkemmat levätiedot havaintopisteittäin: www.järviwiki.fi, Havainnot
Aurinkoinen, lämmin ja tyyni sää voi edelleen runsastuttaa sinileväesiintymiä ja nostaa ne pintaan, mutta sinileväkukintojen muodostumiseen vaikuttavat myös muut vallitsevat sääolot. Sinilevätilanne voi myös muuttua hyvin nopeasti tuulen suunnan vaihtuessa, minkä vuoksi esimerkiksi veden uintikelpoisuus tulee aina arvioida ensisijaisesti paikan päällä.
Vähäinen määrä sinilevää ei yleensä ole este veden käyttämiselle, kunhan veden käyttöön kiinnittää erityistä huolellisuutta. Vettä ei tule niellä ja uimisen jälkeen on suositeltavaa peseytyä iho-oireiden välttämiseksi. Vettä, jossa on silminnähden runsaasti sinilevää, ei pidä käyttää talousvetenä, saunavetenä tai syötävien kasvien kasteluvetenä eikä se sovellu uimiseen. Lapsien ja lemmikkien päästämistä sinileväpitoiseen rantaveteen on syytä välttää, sillä lapset ja lemmikit voivat juoda sinileväpitoista vettä. Sinileväkukinta näkyy aluksi vedessä vihertävinä tikkuina, hippusina tai palleroina. Lopulta sinilevä kohoaa veden pinnalle muodostaen viiruja ja lauttoja. Rantaan kasautuessaan sinilevä saattaa muodostaa paksun kerroksen, joka kuivuessaan muuttuu sinivihreäksi. Sinilevistä muodostuneet lautat tai massat hajoavat kepillä koskettaessa hippusiksi, eivätkä takerru tikkuun.
Levähavainnoista ilmoittaminen
Vakiohavaintopaikkojen lisäksi Varsinais-Suomen ELY-keskus ottaa vastaan levähavaintoja Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Havainnot voi ilmoittaa numeroon 0295 022 530. Järvi-Meriwikiin on mahdollista kirjata levähavaintoja muualtakin kuin vakiohavaintopaikoilta, joko kirjautumalla palveluun tai älypuhelimeen ladattavan Havaintolähetti-sovelluksen kautta www.jarviwiki.fi/havaintolahetti/. Lounais-Suomen sinilevähavainnot -karttasovelluksesta (linkki alla) voi tarkastella kansalaisten ilmoittamia sinilevähavaintoja vuodesta 2003 tähän päivään. Erityisen runsaista tai poikkeuksellisista levähavainnoista on mahdollista lähettää myös näyte analysoitavaksi. Levänäytteen lähettämisestä tulee ensin sopia ELY-keskuksen kanssa (0295 022 530).
Linkkejä:
- Levätilanne (ely-keskus.fi)
- Järvi-meriwiki (jarviwiki.fi)
- Havaintolähetti (jarviwiki.fi)
- Lounais-Suomen sinilevähavainnot (karttasovellus)
- Valtakunnalliset levätilannekatsaukset (syke.fi)
Lisätietoja:
Harjoittelija Karoliina Korkiakoski, puh. 0295 022 530
Ryhmäpäällikkö Janne Suomela, puh. 0295 022 947
Avainsanat
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset
Valkoposkihanhien syysmuutto alkamassa17.9.2025 13:29:07 EEST | Tiedote
Valkoposkihanhien syysmuutto on alkanut Suomessa parinkymmenen viime vuoden aikana 8.-27. syyskuuta, keskimäärin 18. syyskuuta. Lämpimästä ja vastatuulisesta säästä johtuen tänä syksynä ei olla vielä havaittu yhtään kaukomuuttajaa. ELY-keskus ja BirdLife Suomi seuraavat jälleen valkoposkihanhien syysmuuton etenemistä Suomessa.
Maanteiden kunnossapito vaatii valintoja – liikennöitävyys varmistetaan kaikilla teillä (Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa)15.9.2025 12:05:23 EEST | Tiedote
Maanteiden hoito ja niiden kunto kiinnostaa jokaista suomalaista, asui hän sitten taajamassa tai haja-asutusalueella. Maantieverkon korjausvelka on kasvanut 2,5 miljardiin, vaikka parina viime vuonna tilanteeseen on saatukin lisärahoituksella hieman helpotusta.
INFRA-hankkeiden haku syksyllä 2025 (Lappi)15.9.2025 11:11:07 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus avaa elinkeinolähtöisten infrahankkeiden haun Lapissa. Hankkeiden hakuaika on 15.9.–31.10.2025. Sähköinen haku tapahtuu EURA 2021 -järjestelmän kautta.
Petoaita vastaa tavallista aitaa, jos sähkövirta pääsee karkuteille5.9.2025 09:57:29 EEST | Tiedote
Tärkeä osa petovahinkojen torjuntaa on petoaitojen oikea-aikainen huolto laidunkauden aikana. Suurin uhka petoaidan toimivuudelle on sen alla kasvava kasvillisuus. Esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta on havainnoitu jonkin verran kiireellistä niittämistä kaipaavia petoaitojen alusia. Aitalankoihin osuessaan kasvillisuus johtaa sähkövirtaa maahan ja jännite langassa laskee, eikä enää riitä karkottamaan saalista etsivää petoa.
Toimintaympäristön kehittämisavustuksen haku Pohjois-Pohjamaalla, Kainuussa ja Lapissa käynnistyy 1.9.20251.9.2025 14:11:14 EEST | Tiedote
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksessa avautuu toimintaympäristön kehittämisavustushaku EAKR-rahastosta ajalle 1.9.–31.10.2025. Hakuun on varattu varoja yhteensä 2,15 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme