Suomalaispankkien stressitestit julkaistu – pankkien kestokyky hyvä, mutta toimintaympäristön merkittävä heikkeneminen söisi puskureita
Euroopan pankkiviranomainen (EBA) on julkaissut EU:n laajuisten stressitestien tulokset, ja Finanssivalvonta on testannut suorassa valvonnassaan olevien pankkien stressinsietokykyä. Testien mukaan Suomen pankkisektori kestäisi toimintaympäristön merkittävän heikkenemisen, mutta pankkien puskurit ovat kuitenkin rajalliset. Stressitestien heikomman kehityksen skenaario oli tällä kertaa poikkeuksellisen ankara.
Euroopan pankkiviranomainen (EBA), Euroopan keskuspankki (EKP) ja Finanssivalvonta ovat toteuttaneet suomalaisten pankkien stressitestit. Stressitestit kattavat vuodet 2023–2025 sekä sisältävät perusskenaarion ja heikomman kehityksen skenaarion.
Euroopan keskuspankin (EKP) valvonnassa olevista suomalaisista pankeista EBAn stressitestiin osallistuivat OP Ryhmä ja Nordea. Heikossa skenaariossa Nordean ydinvakavaraisuussuhde (CET 1) heikkenee 3,3 prosenttiyksiköllä 13,1 prosenttiin ja OP Ryhmän 5,5 prosenttiyksiköllä 12,0 prosenttiin.
Samanaikaisesti EBAn stressitestien kanssa EKP toteutti oman stressitestin niille EKP:n suorassa valvonnassa oleville pankeille, jotka eivät olleet mukana EBAn stressitestissä. Tässä stressitestissä suomalaisista luottolaitoksista mukana oli Kuntarahoitus. EBA on julkaissut tarkemmat tiedot Nordean ja OP:n stressitestituloksista ja EKP joitain Kuntarahoituksen tunnuslukuja.
Suomalaisten pienempien pankkien vakavaraisuuspuskurit kohtuulliset
Finanssivalvonta toteutti stressitestin Suomessa kahdeksalle pankille ja ryhmälle, jotka ovat pienemmän kokonsa vuoksi Finanssivalvonnan suorassa valvonnassa. Nämä olivat Alisa Pankki, Aktia, Oma Säästöpankki, POP Pankki -ryhmä, S-Pankki, Suomen Hypoteekkiyhdistys, Säästöpankkiryhmä ja Ålandsbanken.
Tulosten perusteella suomalaisten pienempien pankkien vakavaraisuus säilyy keskimäärin hyvänä myös heikon kehityksen skenaariossa. Keskimääräinen ydinvakavaraisuus (CET 1) aleni heikon kehityksen skenaariossa 3,8 prosenttiyksikköä 11,4 prosenttiin. Pankkien välillä on kuitenkin suuria eroja.
Perusskenaariossa pankkien vakavaraisuus paranee. Pankkien tulos paranee ensisijaisesti voimakkaasti kasvavan korkokatteen ansiosta.
Stressitesteissä käytössä poikkeuksellisen ankara talouden heikko skenaario ja yhteinen metodologia
Stressitesteillä testattiin epätodennäköisen, mutta mahdollisen toimintaympäristön voimakkaan heikkenemisen vaikutusta pankkien tuloksentekokykyyn ja vakavaraisuuteen. Skenaariot sisälsivät muun muassa keskeisiä reaalitalouden ja korkomarkkinoiden muuttujia. Perusskenaario perustuu EKP:n ja kansallisten keskuspankkien joulukuun 2022 ennusteisiin.
Heikomman kehityksen skenaario oli tällä kertaa poikkeuksellisen ankara. Maailmantalouden jakautumisen ja koronapandemian uusiutumisen oletettiin johtavan tuotantoketjujen häiriintymiseen ja talouskasvun supistumiseen. Skenaariossa Suomen bruttokansantuote supistuu 3,6 % vuonna 2023 ja 3,3 % vuonna 2024, mutta kasvaa jälleen vuonna 2025 (+1,0 %). Inflaatio on korkea, minkä lisäksi yksityinen kulutus heikkenee, korot nousevat ja kiinteistöjen hinnat laskevat.
Stressitesteissä pankit arvioivat vaikutuksia kukin omalta kohdaltaan yhteisen ohjeistuksen ja metodologian mukaisesti vuoden 2022 lopun lukujen perusteella. Laskelmissa on lisäksi yksinkertaistuksia ja rajoituksia, jotka eivät todellisuudessa pätisi oletetusti.
Valvontaviranomaiset hyödyntävät stressitestien tuloksia valvontaprosessissa. Sen avulla varmistetaan, että valvottavalla on riittävästi omia varoja olennaisten riskien kattamiseksi.
Katso myös
- EBAn lehdistötiedote
- EKP:n lehdistötiedote
- Stressitestin heikon kehityksen skenaario 2023–2025, 8 pienempää pankkia (LSI-pankkia) (pdf)
Yhteystiedot
Lisätietoja antaa Samu Kurri, osastopäällikkö. Haastattelupyynnöt koordinoi Viestinnän mediapäivystys, puhelin 09 183 5030 arkisin klo 9–16. Perjantaina 28.7.2023 poikkeuksellisesti klo 21 asti.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapäivystys
palvelee toimittajia arkisin kello 9–16, paitsi kiirastorstaina ja uudenvuodenaattona kello 9–13
Tietoja julkaisijasta
Finanssivalvonta on rahoitus- ja vakuutusvalvontaviranomainen, jonka valvottavia ovat muun muassa pankit, vakuutus- ja eläkeyhtiöt sekä muut vakuutusalalla toimivat, sijoituspalveluyritykset, rahastoyhtiöt ja pörssi. Edistämme finanssimarkkinoiden vakautta ja luottamusta sekä asiakkaiden, sijoittajien ja vakuutettujen suojaa.
Muut kielet
- Results of Finnish banks’ stress tests – banks’ resilience good, but a significant weakening of the operating environment would erode buffers
- Stresstestresultaten för de finländska bankerna har getts ut - bankernas motståndskraft god men en betydande konjunkturnedgång i omvärlden skulle tära på buffertarna
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssivalvonta
Finansinspektionens bedömning: en del av de aktörer som beviljar konsumentkrediter hanterar inte insolvensriskerna i tillräcklig grad, brister även i avtalsvillkoren21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote
Finansinspektionen har bedömt hanteringen av insolvensrisker och rutinerna hos de aktörer som beviljar konsumentkrediter i Finland. Mellan dessa aktörer observerades betydande skillnader i hur de hanterar insolvensrisker: De andra kreditgivare som överfördes under Finansinspektionens tillsyn i juli 2023 har betydligt större brister i sina kreditgivningsrutiner än bankerna. Av dessa andra aktörer som beviljar konsumentkrediter iakttar alla inte heller den lagstiftning som gäller konsumentkreditgivning i sina avtalsvillkor. Finansinspektionen förutsätter att aktörerna korrigerar de brister som observerats i bedömningarna.
Finanssivalvonnan arvio: osa kuluttajaluotonmyöntäjistä ei hallitse maksukyvyttömyysriskejä riittävällä tavalla, myös sopimusehdoissa puutteita21.3.2024 13:15:00 EET | Tiedote
Finanssivalvonta on arvioinut Suomessa kuluttajaluottoja myöntävien tahojen maksukyvyttömyysriskien hallintaa ja menettelytapoja. Näiden toimijoiden välillä havaittiin huomattavia eroja maksukyvyttömyysriskien hallinnassa: Finanssivalvonnan valvontaan heinäkuussa 2023 siirtyneillä muilla luotonantajilla oli huomattavasti enemmän puutteita luotonmyöntökäytännöissään kuin pankeilla. Muista kuluttajaluotonantajista kaikki toimijat eivät myöskään täysin noudata sopimusehdoissaan kuluttajaluotonantoa koskevaa lainsäädäntöä. Finanssivalvonta edellyttää toimijoiden korjaavan arvioinneissa havaitut puutteet.
FIN-FSA’s assessment: some consumer lenders fail to manage default risks adequately, shortcomings also in contract terms21.3.2024 13:15:00 EET | Press release
The Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) has reviewed the management of default risks and conduct by parties granting consumer credit in Finland. Significant differences were identified among the market participants in the management of default risk: other lenders that were transferred under FIN-FSA supervision in July 2023 have significantly more shortcomings in their credit granting practices in comparison with banks. Furthermore, some of the other consumer lenders do not fully comply with legislation on consumer lending in their contract terms. The FIN-FSA will require these entities to remediate the shortcomings identified in the reviews.
Bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar är ett ökande fenomen – enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote
Olika bedrägerier och svindlerier i anslutning till betalningar har ökat kraftigt under de senaste åren. Även de metoder som de kriminella använder utvecklas hela tiden. Enligt Finansinspektionens utredning är det möjligt att förbättra säkerheten vid skötseln av bankärenden bland annat genom att utveckla säkerhetsgränser för nät- och mobilbetalningar samt genom att effektivare monitorera och stoppa obehöriga betalningstransaktioner. Tjänsteanvändarna har också eget ansvar.
Maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset kasvava ilmiö – Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta mahdollisuus parantaa19.3.2024 09:55:00 EET | Tiedote
Erilaiset maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa viime vuosina. Rikollisten käyttämät keinot myös kehittyvät jatkuvasti. Finanssivalvonnan selvityksen mukaan pankkiasioinnin turvallisuutta on mahdollista parantaa muun muassa verkkopankki- ja mobiilimaksamisen turvarajoituksia kehittämällä sekä tehokkaammalla petoksellisten maksutapahtumien monitoroinnilla ja pysäyttämisellä. Oma vastuunsa on myös palvelujen käyttäjällä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme